Kuka viettää ramadania?

Kuka viettää ramadania? Muslimit ja heidän uskonnolliset tapansa

Meillä täällä ramadania vietetään, siis juurikin muslimit, niin kuin minäkin. Se on tosi tärkeä juttu meidän uskossa, yksi niistä viidestä perusjutusta. Itse oon monesti miettinyt sitä paastoa, miten se tuntuu.

Täällä Suomessa, kyllä, niitä on vaikka kuinka monta, kymmeniä tuhansia meitä muslimeita. Muistan sen yhden Ramadanin 2021, joku toukokuu se oli, kun Helsingissä yritin ja oli ihan super pitkät päivät. Aurinko ei tuntunut laskevan lainkaan!

Eikä kaikki paastoa, ei todellakaan. Joillakin on syynsä. Ja se, miten paastoaa, on ihan oma juttunsa. Minä itse yritän aina mennä Suomen auringon mukaan, kun täällä asun, vaikka tiedän monien valitsevan Mekan tai Turkin ajat. Se on vähän haaste, myönnän.

Miksi ramadania juhlitaan?

No hei, miksi ramadania juhlitaan, siis vietetään, on kyllä tosi hyvä kysymys! Siis se on islamin uskon ihan ytimessä, ihan sieltä Koraanista asti. Se ei oo vaan joku perinne, vaan ihan Jumalan käsky, tiedätkö. Niinku se on yksi niistä viidestä peruspilarista, niistä islamin pilareista, joten se on tosi, tosi tärkeä juttu muslimeille.

Se ei oo pelkästään sitä, että ei syödä tai juoda päiväsaikaan, vaikka se onkin se näkyvin osa, siis se paasto. Se on paljon muutakin, se on niinku sellainen henkinen putsausr, sielun ja mielen puhdistautumista. Sen on tarkoitus muistuttaa niistä, kenellä on vähemmän, siis tulla myötätuntoisemmaksi. Ja tietenkin, kiitollisuudesta siitä, mitä itsellä on. Keskittymään enemmän siihen uskontoon ja vähän niinkuin irrottautua arjen hössötyksestä.

Ja tää paasto, siis tää ramadan, niin se on myös sen takia, että Koraani ilmestyi profeetta Muhammadille juuri ramadanin aikana. Se on ihan uskomaton juttu, niinku ihan hirveän merkityksellinen ajankohta sen takia. Niinpä se on vähän niinkuin juhlitaan ja muistellaan sitä aikaa, kun se Koraani alkoi tulla alas. Tosi syvällinen ja vanha perinne. Meillä on täällä just sukulaisia jotka paastoaa, ja kyllä se vaatii itsekuria.

Tässä vähän lisätietoa, jos kiinnostaa:

• Paaston aikaan ei syödä eikä juoda auringon noususta laskuun, ei ees vettä. Sitä kutsutaan nimellä sawm.
• Se on myös aikaa lisääntyneelle rukoilulle ja Koraanin lukemiselle. Porukka käy iltaisin moskeijassa, jos pääsee.
• Iftar on se ateria, jolla paasto rikotaan auringonlaskun jälkeen. Se on usein yhteisöllinen, ihan mahtavaa ruokaa silloin.
• Suhur on se ennen auringonnousua syötävä ateria, jolla kerätään voimia päivän paastoon.
• Ramadan päättyy suureen juhlaan, Eid al-Fitriin, mikä on tosi iloinen perhejuhla. Lapset saa lahjoja ja herkutellaan. Se on niinku kiitos siitä, että paasto on suoritettu.
• Köyhien auttaminen ja almujen antaminen on todella tärkeää tänä aikana. Sitä kutsutaan zakat al-Fitr -almuiksi ennen Eidiä.

Ketä ramadan koskee?

Paasto, eli saum, kuuluu islamin viiteen peruspilariin. Se on velvollisuus kaikille täysi-ikäisille muslimeille, jotka ovat terveitä ja kykeneviä paastoamaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että paasto koskee kaikkia muslimeja, mutta on olemassa poikkeuksia. Nämä poikkeukset ovat usein harkinnanvaraisia ja perustuvat henkilökohtaiseen tilanteeseen ja terveydentilaan.

Tässä tarkennusta, ketkä ovat vapautettuja paastosta:

• Lapset: Paasto alkaa yleensä murrosiän jälkeen, kun nuori on riittävän kypsä ymmärtämään ja noudattamaan sitä. Ei ole tiukkaa ikärajaa, vaan kyse on enemmän kehitystasosta.
• Sairaat: Henkilöt, jotka kärsivät kroonisesta tai vakavasta sairaudesta, joka pahenee paaston aikana tai tekee siitä vaarallista. Heidän tulee korvata paasto myöhemmin tai ruokkia köyhiä.
• Raskaana olevat ja imettävät naiset: Heidän fyysinen tilansa ja lapsen tarpeet asetetaan etusijalle. Heidän tulee korvata paasto myöhemmin, kun heidän tilanteensa sallii.
• Matkustajat: Pitkällä matkalla olevat saavat luvan jättää paaston väliin ja korvata sen myöhemmin. Matkustaminen voi olla fyysisesti kuormittavaa.
• Vanhukset: Erittäin iäkkäät henkilöt, joiden terveys ei kestä paastoa. Heidän tulisi ruokkia köyhiä jokaisesta välistä jääneestä paastopäivästä.

Ajatus tässä on helpotus ja inhimillisyys. Uskonto ei ole pelkkä joukko sääntöjä, vaan se pyrkii tukemaan ihmistä elämän eri vaiheissa. Onhan se itseisarvoisesti inhimillistäkin, että elämän realiteetit otetaan huomioon. Paasto ei ole itsetarkoitus, vaan väline henkiseen puhdistautumiseen ja jumalanpalvelukseen.

Suomessa asuvista muslimeista arviolta noin kolmannes paastoaa. Tämä luku on mielenkiintoinen, koska se osoittaa, että vaikka paasto on velvollisuus, toteutuminen on henkilökohtaista. Kulttuuriset tekijät, sosiaalinen ympäristö ja yksilölliset tulkinnat vaikuttavat varmasti siihen, kuinka aktiivisesti paastoa noudatetaan. Onhan se pieni mysteeri, miksi juuri kolmannes – tai mikä siihen tarkemmin ottaen vaikuttaa. Ehkä se on sopiva sekoitus uskonnollista omistautumista ja arjen vaatimuksia.

Miten ramadania vietetään?

Ramadania vietetään kuukauden kestävällä uskonnollisella paastolla, jota kutsutaan nimellä saum. Tänä aikana muslimit pidättäytyvät ruoasta ja juomasta aamuhämärästä auringonlaskuun.

Jep, paasto on se pääjuttu. Valoisaan aikaan ei tosiaan saa mitään suuhun, ei edes vettä. Sitten siinä on ne muutkin jutut, jotka on kiellettyjä. Hmm, mitähän ne kaikki oli?

Tarkkaan ottaen, päivänvalon aikaan kiellettyä on:

• Ruokailu ja juominen
• Tupakointi
• Kiroilu
• Itsetyydytys
• Sukupuoliyhteys Paasto on paljon enemmän kuin vain se, ettei syö. Se on sellainen oma aikansa.

Miksi tätä sitten tehdään? No, se on itsensä puhdistamista, niin henkisesti kuin fyysisesti. Ihan kuin palaisi perusasioihin. Mietin usein, miten se oikeasti vaikuttaa.

Illalla sitten taas saa syödä. Sitä kutsutaan iftariksi, kun paasto rikotaan auringonlaskun jälkeen. Usein ison perheen tai ystävien kanssa. Se on parasta. Ja ennen auringonnousua syödään suhoor, se ateria jolla jaksaa sitten päivän. Välillä tuntuu, ettei jaksa herätä niin aikaisin.

Ramadanissa on myös paljon rukousta ja hyväntekeväisyyttä, zakatia. Annetaan tarvitseville. Ja luetaan Koraania enemmän. Kuukauden lopussa on sitten se Eid al-Fitr, iso juhla. Niin, se on ikään kuin palkinto paaston jälkeen.