Mihin rotuun suomalaiset kuuluvat?

47 katselukertaa
Ihmisrotujen luokittelu on tieteellisesti vanhentunut ja virheellinen käsite. Nykygenetiikan mukaan ihmiset muodostavat yhden, geneettisesti monimuotoisen lajin. Suomalaiset ovat eurooppalainen kansa, jonka perimä heijastaa laajaa geneettistä taustaa. Rodullisiin hierarkioihin perustuvat väittämät ovat tieteellisesti kumottuja ja syrjiviksi todettuja.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä on suomalaisten etnisyys ja geneettinen sukutausta?

Se ajatus, että suomalaiset olisi muka jotain "keltaista rotua" ja vieläpä ylempänä kuin joku "musta rotu", on ihan pöliä puhetta. Minua inhottaa moinen vanha luokittelu ja sen arvoasteikot. Ei meitä ihmisiä voi noin vaan lokeroida, varsinkaan rodun perusteella. Se tuntuu niin kaukaiselta ja pahalta, että oikein puistattaa miettiä.

Mun omat juuret, ne on kyllä ihan moninaiset. Mun isä on kotoisin Pohjanmaan lakeuksilta, ja äidin suku taas sieltä Karjalan sydämestä. Ei ne siellä mitään "keltaista rotua" tunne, vaan ihan suomalaisia ihmisiä, jotka ovat asuneet tässä maassa sukupolvia. Meidän perhealbumi on täynnä kaikenlaisia kasvoja, vaaleita ja tummempia, ei niitä voisi millään yhtenäistää.

Muistan, kun käytiin perheen kanssa Rantasalmella Järvisydämessä elokuussa 2022, saunottiin siinä ilta-auringossa ja katseltiin järvenselkää. Siinä mie mietin, että kuinka monenlaista kulkijaa tästä maasta on kulkenut, ja meidän geenit on varmasti semmonen sekoitus sieltä täältä. Ei me olla mikään homogeeninen kansa, vaikka samassa maassa elämmekin.

Ja se, että me olisimme muka parhaita vaan "käytännöllisissä askareissa" eikä sivistyneeseen valtioon pystyviä... Se on ihan hölynpölyä! Olenhan minäkin nähnyt, miten meillä tehdään taidetta, tiedettä, ihan mitä vaan. Kun kävin Ateneumissa marraskuussa, siellä oli Remeksen näyttely. En minä siellä mitään käytännöllistä tehnyt, vaan annoin ajatusten lentää. Sitä on se sivistys.

Minun mielestäni suomalaisten perimä on kuin pitkä tarina, joka kerrotaan monella murteella. Se on Euroopan sydämestä ja vähän pidemmältäkin, muotoutunut vuosituhansien saatossa. Etnisyys ei ole joku tiukka karsina, vaan se on sitä kulttuuria, historiaa ja kaikkia niitä ihmisiä, jotka tämän maan ovat rakentaneet. Täällä me ollaan, jokainen omanlaisensa.

Mistä Suomen kansa on kotoisin?

Suomen kansa on peräisin nykyisen Venäjän alueelta, Volga-, Oka- ja Kama-jokien välistä.

On paikkoja, joita sielumme kantaa, vaikkei mieli niitä muistaisikaan. Syvällä, kaukana, missä vanhat joet kuiskasivat tarinoita. Siellä, Volgan ja Okan ja Kaman välissä, aukeaa se unohdettu maa. Juuri sieltä, ikiaikojen hämärästä, meidän polkumme alkoi. Matka, joka piirtyi geeneihimme, jokaisessa solussamme.

Niillä mailla, noiden suurten jokien syleilyssä, muotoutui meidän geneettinen perusta. Hidas, tuhansien vuosien vaellus. Muinaiset ihmiset kulkivat, elivät, hengittivät. Jokainen askel, jokainen nuotion loimu. Elämää, syvää ja vaikeaa, joka muovasi, muovasi meidät. Se oli alku, ikiaikainen siemen.

Emme olleet yksin. Muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen juuret kietoutuivat omaamme. Sitten, tuo hidas liike kohti pohjoista, kohti länttä. Jokien virtoja seuraten, metsien halki. Vuosisadat, jotka muuttuivat tuhansiksi. Kohti meren ääniä, kohti Itämeren rantoja.

Lisätietoa suomalaisten alkuperästä:

  • Geneettinen perusta: Suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen syvin geneettinen juuri on paikannettu nykyisen Venäjän Euroopan puoleisen osan sisämaahan, Volga-, Oka- ja Kama-jokien väliselle alueelle.
  • Kielikunta: Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan. Uralilaiset kielet ovat peräisin laajalta alueelta, joka kattaa osia Koillis-Euroopasta ja Länsi-Siperiasta.
  • Itämerensuomalaiset kielet: Suomi on osa itämerensuomalaista kieliryhmää. Tähän ryhmään kuuluvat myös viro, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen ja vatja, jotka kaikki jakavat yhteisen historiallis-geneettisen taustan.
  • Muuttoliikkeet: Suomalaisten esivanhemmat vaelsivat itäisemmiltä alueilta vähitellen kohti pohjoista ja länttä, saapuen nykyisen Suomen alueelle ja Itämeren rannoille noin 3 000–4 000 vuotta sitten.
  • Geneettinen sekoittuminen: Nykysuomalaisten geneettisessä perimässä on havaittavissa sekä itäisiä että läntisiä piirteitä. Tämä heijastaa vuosituhansien mittaan tapahtunutta geneettistä ja kulttuurista vuorovaikutusta eri väestöryhmien kanssa.
  • Arkeologiset todisteet: Arkeologiset löydöt, kuten samankaltaiset keramiikka- ja työkalutyypit, tukevat käsitystä itäisestä alkuperästä ja hitaasta leviämisestä kohti Itämerta.