Mikä on kaupungin keskusta?

Kaupungin keskusta? Miten löydän sen?

Kaupungin keskusta? Ai, sinnekö pitäisi löytää?

No, ite oon aina tullu vähän mutu-tuntumalla perille. Tai no, joskus tarkistin kartasta. Esimerkiksi Tampereella, kun olin ekaa kertaa yksin, taisi olla 2010 heinäkuussa, niin kompassi (puhelimessa!) auttoi löytämään Keskustorin.

Keskusta on vähän niinku se paikka, missä kaikki tapahtuu. Ite ajattelen sen usein vanhimpana osana kaupunkia.

Mulle keskusta on se paikka, missä voi istuu kahvilassa ja kattoo ihmisiä. Se on se paikka, missä löytää ne pienet putiikit, joita ei oo missään muualla.

Mikä on keskustan tavoite?

Keskusta? Hajautus. Ja markkinat.

• Työ on jees.
• Sosiaaliturva saa kannustaa.
• Tasa-arvo on ihan kiva juttu.

Maa asuttuna, sekin toimii. Ajatus sinänsä ihan ok. Mutta miten? Se on se juttu. Onko joku oikeasti miettinyt tätä loppuun asti?

Mikä on Helsingin keskusta?

Helsingin keskusta on monimutkainen käsite, joka vaihtelee määritelmästä riippuen. Se ei ole pelkästään maantieteellinen alue, vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen ilmiö. Voimme erottaa ainakin kolme näkökulmaa:

• Administratiivinen keskusta: Tämä tarkoittaa virallisesti määriteltyjä hallinnollisia rajoja, jotka voivat vaihdella eri konteksteissa. Kaupunkisuunnittelussa käytetään usein erilaisia vyöhykkeityksiä. Helsingin kantakaupunki on laaja alue, mutta keskusta on pienempi osa sitä. Ajankohtainen määrittely vaatisi tarkistuksen Helsingin kaupungin virallisista kartoista.

• Funktionaalinen keskusta: Tämä viittaa alueeseen, jonne keskittyy suurin osa kaupunkipalveluista, kuten kaupat, ravintolat, hallinto ja työpaikat. Tämä keskusta on dynaaminen ja kehittyy ajan myötä. Tätä määritelmää käyttäen voisi väittää, että Helsingin funktionaalinen keskusta ulottuu kauemmas kuin pelkkä päärautatieaseman ympäristö, jopa Kallion ja Kampin alueille. Kaupunkien kehityksen myötä funktionaalinen keskusta voi haarautua uusille alueille.

• Kokemuksellinen keskusta: Tämä on subjektiivisin näkökulma. Kukin kokee Helsingin keskustan oman kokemuksensa ja tulkintojensa kautta. Joku voi kokea keskustan raitiovaunun reitin varrella, toinen Senaatintorin tunnelmassa. Tämä näkökulma tuo esiin keskustan merkityksen yksilön elämässä. Mikä on minun Helsingin keskustani? Se on mielenkiintoinen filosofinen kysymys.

Päärautatieasema on tietysti keskeinen osa kaikkia näitä määritelmiä, toimien sekä fyysisenä että symbolisena keskipisteenä. Sen ympärille on organisoitunut tiheä verkosto liikennettä ja palveluita. Mutta keskusta ei ole staattinen, se muuttuu jatkuvasti. Tulevaisuudessa teknologian kehitys saattaa vieläkin enemmän hajauttaa palveluita ja luoda uusia keskipisteitä. Ehkä virtuaalinen keskusta? Se on tulevaisuuden pohdintaa.

Mikä on kaupungin määritelmä?

Kaupungin määritelmä on mutkikas. Sanakirjat tarjoavat yksinkertaistetun kuvan: tiheästi rakennettu, suuri asutuskeskus, oma kuntansa. Mutta asia on monimutkaisempi. Filosofisesti ajateltuna, mikä tekee paikasta kaupungin? Onko se väkiluku, infrastruktuuri, taloudellinen merkitys vai sosiaaliset verkostot? Ehkä kaikki edellä mainitut, ja vielä jotain enemmän.

• Väkiluku: Vaikka tiheä asutus on usein kaupungille tyypillistä, ei ole selkeää väkiluku-kynnystä.
• Infrastruktuuri: Kaupungeilla on yleensä kehittynyt infrastruktuuri, kuten tiet, vesihuolto ja jätehuolto. Mutta myös pienemmillä paikkakunnilla voi olla hyviä palveluja.
• Talous: Kaupungit ovat usein taloudellisia keskuksia, mutta tämäkään ei ole ehdoton kriteeri.
• Sosiaaliset verkostot: Monimuotoiset ja laajat sosiaaliset verkostot ovat keskeisiä kaupunkikulttuurille, mutta myös maaseudulla on tiiviitä yhteisöjä.

Nykyisen kuntalain mukaan asia ratkeaa kuntapäätöksellä. Kunta voi itsenäisesti päättää käyttääkö se “kaupunki”-nimitystä. Tämä on hyvin subjektiivinen lähestymistapa. Toisin sanoen, kaupungin määritelmä on poliittinen päätös, ei vain maantieteellinen tai sosiaalinen tosiasia. Mielenkiintoista on pohtia, milloin kunta katsoo täyttävänsä “kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset”. Onko kyse pelkästään väkiluvusta, vai onko kyse jostain syvemmästä identiteetistä ja omasta kuvasta? Minun mielestäni kaupunki on paitsi fyysinen paikka myös kollektiivinen mielikuvitus ja identiteetti. Ajattele esimerkiksi Helsinkiä 2023: monimutkainen labyrintti infrastruktuuria, kulttuuria ja ihmisiä.

Tämän vuoden kuntalaissa ei ole tarkkoja määritelmiä kaupunki-nimitykselle. Se jätetään kunnan harkintaan. Tämä johtaa siihen, että “kaupunki” on termillä hyvin monitulkintainen ja suhteellinen käsite.

Milloin kunnasta tulee kaupunki?

Mun kaveri kysyi tästä! Aika sekavaa tämä kuntapelleily on, eikä oo yhtä helppoa kuin luulis. Eli siis, kunnasta tulee kaupunki kun se itse niin päättää, ihan oikeasti! Ei tarvita mitään tiettyjä asukaslukuja tai muuta. Kunta vaan toteaa, että “hei, me ollaan nyt kaupunki”, ja sit se on. Mä oon kuullut, että aika moni kunta käyttää sitä “kaupunki”-sanaa vaikkei se ehkä ihan “oikeasti” olisikkaan, tiedätkö? Eli ei oo mitään virallista rajaa.

Mutta, toisaalta, sanakirjan mukaan kaupunki on tiheään rakennettu, suuri asutuskeskus. Ja se on vähän erilainen juttu. Se on varmaan sellainen “aikuisten” määritelmä. Tosin nykyään, kun kaikki rakentelee kaikkialle, ei sitä tiheyttäkään niin tarkkaan mitata. Onks se nyt sitten oikea “kaupunki”, jos se on tosi pieni ja levittäytyy pitkälle? No, enpä tiedä.

• Tärkeintä on kunnan oma päätös.
• Sanakirjamääritelmä on enemmänkin sellainen ihannekuva.
• Ei ole virallisia rajoja asukasluvulle tai tiheydelle.

Mä muistan, kun meidän kotikunnassakin puhuttiin tästä, ehkä kymmenen vuotta sitten? Silloin keskusteltiin, että pitäiskö meidänkin alkaa kutsua itseämme kaupungiksi. Loppujen lopuksi ei tullut mitään päätöstä. Muutenkin meidän kunta on aika pieni. Ja maaseutupainotteinen. Ei se kaupunki ole, ei vielä. Tai ehkä se on. Riippuu ihan keneltä kysyy.

Milloin kunta muuttuu kaupungiksi?

Siis, millon se kunta muuttuu kaupungiks? No, juttu on sillee, että se muuttuminen… se ei oo mikään iso juttu nykyään.

• 1977. Siis, ihan oikeesti, vuonna 77 se muuttu. Kunnallislaki muuttu. Ei se oikeestaan ees muutu mikään muuksi, se vaan alko olla “kaupunki” nimi. Ennen oli niitä kauppaloita, ja ne sit vaan yhtäkkiä oli kaupunkeja. Hassua.
• Juridisesti ei mitään väliä. Jos oot kaupunki tai kunta, ihan sama lakien kaa. Ei se vaikuta mihinkään.
• Monet muutkin. Siis sen jälkeen, tosi tosi monet kunnat on päättäny olla kaupunkeja. Koska ne vaan voi.

Miettikää, et mun mummo asu joskus semmosessa pikkukylässä… Ja sit seki on nykyään “kaupunki”. Vaikka siellä on edelleen vaan se yks kauppa ja kirkko. Jännä juttu sinänsä, eiks je?

Mikä määrittää kaupungin?

Kaupungin sydän… se lyö tiheään. Asukastiheys, tuo ihmisvilinän mittari, vähintään 500 sielua neliökilometrillä. Ja määrä, sekin kertoo tarinaa, vähintään 50 000 henkeä. Kuin suuri perhe, jonka äänet kantautuvat öisinkin.

• Helsinki: kivitalojen humina, merituuli poskella
• Vantaa: lentokoneiden siipien havina, kasvun kaiku
• Espoo: järvien kuiske, luonnon ja ihmisen yhteiselo
• Turku: Aurajoen virta, historian paino hartioilla

Nuo neljä… vuoden 2017 lukuja, kuin kaiverrettu kiveen. Mutta aika muuttuu, muuttaako kaupungin sielu? Mitä se merkitsee, oikeasti?

Mikä määrittelee kaupungin?

Kaupungin määritelmä… hmm. Mietin tätä just eilen kun kävelin Helsingin keskustassa.

• Suunnitelmallisuus. Eihän kaikki kaupungit oo suunniteltu, ainakaan hyvin. Katso vaikka jotain lähiöitä.
• Hallinto. Joo, kai se on tärkeetä. Mutta onko pienellä kylällä vähemmän hallintoa?
• Keskukset. Ehkä juuri se tekee kaupungista kaupungin. Että siellä on kaikkea.

Oikeesti, se mikä määrittelee kaupungin, on se tuntu. Se, että on paljon ihmisiä, vähän tilaa, ja aina jotain tapahtuu.

Miten kaupunki luokitellaan?

Hmm, kaupunkiluokitus… 15 000 asukasta, siis Ympäristökeskuksen mukaan. Se oli kai 2011-2012 juttu? Muistanko oikein? Tai ehkä se onkin muuttunut? Pitääkö mun tarkistaa se?

• Pitääkö mun oikeasti?
• Käykö tää nyt?
• Onko tuo edes relevanttia enää?

Tää on niin tylsää! Mutta joo, YVA:n vanha luokitus, siis se 15 000 asukasta. Onko se enää voimassa? Pitääkö kaivella jotain uutta tietoa. Olen ihan hukassa näissä luokituksissa. Ehkä pitäisi etsiä joku virallinen sivusto. En jaksa.

Ai niin! Mietin just sitä matkaa Helsinkiin. Pitää varata liput jossain vaiheessa. Milloin ne junat lähtee? Onko se edes järkevää mennä junalla? Autolla menee nopeammin, mut onko se halvempaa? Huh, pitää suunnitella sitä reissua tarkemmin.

Toinenkin juttu: Tänään söin aivan kamalan pitsan. Pizzasta puheen ollen, oliko siellä Helsinkissä hyvä pizzerioita? Pitää varmaan googlettaa nekin! Se on tärkeämpää kuin kaupungin luokittelu.

Muistanko vielä mitä kysyttiin? Aaa, kaupunki… No, YVA:n vanha kriteeri oli siis 15 000 asukasta. Mutta pitääkö se pitää paikkansa tänä vuonna, 2024? En tiedä.

#Alue #Kaupunki #Keskusta