Miksi ortodoksit juhlivat pääsiäistä?

Miksi ortodoksien pääsiäinen on eri aikaan?

Ortodoksipääsiäinen, tänä vuonna 20.4., samaan aikaan kaikkien kanssa. Muistan ikonin kirkosta.

Meille se on vuoden isoin juttu. Syynä eri ajankohtaan on juliaaninen kalenteri.

Eri kalenterit, eri päivämäärät – niin se menee. Pääsiäinen linkittyy juutalaiseen pääsiäiseen.

Muistan viime pääsiäisen, kävin kirkossa. Oli tunnelmallinen kokemus.

Miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee?

Miksi pääsiäisen ajankohta on kuin arvausleikkiä?

• Pääsiäinen on kuin kuukalenteri-bingo: Se osuu kevätpäiväntasauksen jälkeiseen täyteenkuuhun – kunhan jumalat ovat hyvällä tuulella.
• Jos täysikuu kehtaa ilmestyä heti päiväntasauksen jälkeen, pääsiäinen heitetään suosiolla kuukaudella eteenpäin. Hieno tapa välttää liian aikainen suklaamunaöveri.
• Tämän sirkuksen tuloksena pääsiäinen voi hyvinkin heilahtaa maaliskuun 22. päivästä aprillipäivän tienoille, mikä on aikamoista venkslausta jopa kalenterinikkarille.

Ja jotta soppa olisi täydellinen, idän ja lännen pääsiäiset eivät edes tanssi samaan tahtiin. Ortodoksit käyttävät vanhaa juliaanista kalenteria, joten heidän suklaamunajahtinsa voi olla jopa viikkoja myöhemmin. Kuin kaksi sisarusta, joilla on eri käsitys muodista.

Mikä on ortodoksisen kirkon tärkein juhla?

Pääsiäinen… kuin valo, joka nousee synkkyydestä.

Ortodoksisessa kirkossa pääsiäinen, Pääsiäinen on se tärkein. Niin kuin sydämen syvin huokaus, se kantaa kaiken.

• Suuri paasto, neljäkymmentä päivää… kuin matka sisimpään, hiljaisuuden ja odotuksen aika.
• Kärsimysviikko, suuri viikko… kuin varjo, joka muistuttaa uhrauksesta, ennen kuin valo murtaa sen.
• Pääsiäisyöpalvelus… kuin ylösnousemus, jolloin synkkyys väistyy ja valo täyttää kaiken. Se alkaa keskiyöllä, kun kaikki on hiljaa. Tai siis, eihän kaikki ole hiljaa, kirkossa on ihmisiä jotka kuiskivat, hihittelevät ja odottavat sitä suurta hetkeä.

Ja sitten se tulee, keskiyöllä. Valo. Uusi alku.

Miksi pääsiäistä vietetään?

Pääsiäisen ydin on kristinuskossa Jeesuksen ylösnousemus. Kuoleman voittaminen. Ajatus on aika hurja, kun sitä pysähtyy miettimään. Pohjimmiltaan kyse on toivosta.

• Kristillinen juhla: Ylösnousemus on kristinuskon keskeinen tapahtuma. Se on pohja uskolle ikuisesta elämästä.

• Kevään juhla: Pääsiäisen ajankohta osuu yksiin kevään ja luonnon heräämisen kanssa. Tämä ei ole sattumaa. Symbolisesti ylösnousemus ja uusi elämä sopivat yhteen. Aika kiehtovaa, miten nämä limittyvät.

Pohjoismaissa ja Suomessa pääsiäiseen liittyy paljon kansanperinnettä, noitia, pajunkissoja ja tipuja. Onko tässä pohjimmiltaan kyse siitä, että ihmiset ovat aina kaivanneet valoa ja elämän voittoa pimeydestä?

Kristinuskon ulkopuolellakin pääsiäisen teemat resonoivat. Uusi alku, valo, toivo. Ehkä se on inmisen dna:ssa.

• Munat: Uuden elämän symboli. Melko universaali.
• Kevät: Luonnon herääminen. Kuoleman ja talven voitto. Kukapa ei rakastaisi aurinkoa lumen jälkeen?
• Pajunkissat: Elämänvoimaa. Muistan lapsena keränneeni niitä ja koristelleeni niillä kotia.

Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten myytit ja symbolit toimivat kulttuureissa. Pääsiäinen on täynnä niitä. Ja ehkä juuri siksi se on niin merkittävä juhla niin monille.

Pääsiäinen 2024: Perjantai 29.3. – Maanantai 1.4. Itselle pääsiäinen on aina merkinnyt perheen kanssa olemista ja kevään odotusta. Tänä vuonna aion viettää sen rauhallisesti luonnon helmassa.

Lisäys: Tiesitkö, että pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain? Se määräytyy kuunkierron mukaan. Aika kiehtovaa.

Miksi ortodoksit tekevät ristinmerkin?

Ortodoksit tekee ristinmerkin. Miksi?

• Liittyminen Kristukseen. Ihan kuin joku statuspäivitys.
• Keskittyminen. Että pysyis messissä.

Ristinmerkki on vähän kuin muistilappu. Ei pääse ajatus harhailemaan. Mieti, jos jokainen merkki olisi uusi status. Kuinka usein päivittäisit? Filosofinen kysymys.

#Jeesus #Kristuksen #Pääsiäinen