Miksi ruotsalaisuuden päivää vietetään 6. marraskuuta?

Miksi ruotsalaisuuden päivää vietetään 6.11.?

Kustaa II Aadolf kuoli Lützenissä 6.11.1632. Siksi sitä vietetään ruotsalaisuuden päivänä.

Muistan hämärästi lukeneeni jostain kirjasta tästä. Taisi olla yläasteella.

Hän oli Ruotsin kuningas ja taisteli kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Lützenin taistelu, siellä hän kaatui. Ja loi pohjan Ruotsin suurvallalle. Ihme juttu.

Olin Tukholmassa 20.7.2019 ja näin Kustaa II Aadolfin patsaan. Oli komea.

Muistan, että oli tosi lämmin päivä. Söin jäätelön, maksoi 50 kruunua.

Miksi Kustaa Aadolfin päivää vietetään?

Kustaa Aadolfin päivän vietto juontaa juurensa vuoteen 1908, jolloin alettiin juhlia ruotsalaisuuden päivää. Päivämääräksi valikoitui Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, 6. marraskuuta. Valinta ei ole sattuma; se heijastaa tiettyä näkemystä Ruotsin historiasta ja kansallisesta identiteetistä.

Miksi juuri Kustaa II Aadolf? Hän oli merkittävä hahmo Ruotsin historiassa, sotilasjohtaja, joka laajensi Ruotsin valtakuntaa huomattavasti kolmikymmenvuotisen sodan aikana. Hänen kuolemansa oli samanaikaisesti sekä tragedia että symboli – tragedia menettämisestä, mutta myös symboli mahdollisuuksien ja aikaisemman menestyksen jatkumisesta. Ajatus oli siis ylistää menneisyyden saavutuksia ja inspiroida tulevaisuutta.

• Sotilaallinen menestys: Kustaa II Aadolf modernisoi Ruotsin armeijan ja johti sitä useisiin ratkaiseviin voittoihin. Tämä teki hänestä kansallisen ylpeyden kohteen.
• Vallankäyttö ja poliittinen merkitys: Hän hallitsi Ruotsia vahvalla otteella ja oli merkittävä tekijä maan kehityksessä sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Hänen hallituskauttaan pidetään usein uuden aikakauden alkuna. Pohdittavaa on, mikä rooli vallan keskittyminen ja imperiumihenkinen ajattelu ovat pelanneet Kustaa II Aadolfin valinnan taustalla. Onko nationalismin korostaminen ylipäänsä aina hyvä asia?
• Symbolinen merkitys: Hänen kuolinpäivänsä valinta on ajankohtainen ja tarkoituksenmukainen: se yhdistää menneisyyden ja nykyisyyden, muistuttaen samalla kansakunnan saavutuksista ja voimasta. Tämä johtaa kysymykseen, mitä symbolinen merkitys on ja kuinka se luodaan sekä ylläpidetään.

Näiden seikkojen summana Kustaa II Aadolfin päivää on vietetty Ruotsissa yhtenäisyyden ja kansallisidentiteetin ilmentymänä. On huomattavaa, että tämä juhlinta on liittynyt myös tietynlaiseen nationalismiin ja kansallisen ylpeyden korostamiseen. Tässä piilee syvällinen filosofinen pohdintateema: mitä oikeastaan tarkoittaa olla “ruotsalainen”? Ja mikä on kansallisen identiteetin oikea rooli nykymaailmassa? Näihin kysymyksiin on pohdittu paljon 2000-luvulla, ja keskustelu jatkuu edelleen. Historian tulkinta muuttuu, ja Kustaa II Aadolfin hahmokin on kokenut historiantutkimuksen myötä muutoksia.

Lisätietoja Kustaa II Aadolfilta: Hän oli myös innovatiivinen sotilas, ottaen käyttöön uusia taktiikoita ja teknologioita. Hänen uskomattoman menestyksensä kolmikymmenvuotisessa sodassa oli suuri vaikutus Euroopan karttaan. Hänen kuolemansa Lützenin taistelussa oli suuri menetys Ruotsille.

Miten ruotsalaisuuden päivää vietetään?

Ruotsalaisuuden päivän vietto on monimuotoista. Virallinen pääjuhla lähetetään radiossa. Tämä on mielestäni hyvä tapa tavoittaa laaja yleisö. Vaikka radio kuulostaa ehkä vanhanaikaiselta, se on edelleen tärkeä media.

• Ruotsinkieliset koulut juhlivat omalla tavallaan.
• Modersmålets sång on keskeinen osa koulun juhlintaa. Laulu yhdistää ja luo yhteisöllisyyttä. Mietin usein, miten laulut voivat olla niin voimakkaita symboleja.

Ruotsalaisuuden päivä on 6. marraskuuta. Päivä valittiin, koska Kustaa Vaasa valittiin kuninkaaksi 6.6.1523 ja Suomi sai oman perustuslain 6.11.1809. Molemmat päivämäärät symboloivat ruotsinkielisten asemaa ja oikeuksia Suomessa. On mielenkiintoista, miten päivämäärän valintaan on yhdistetty kaksi historiallista tapahtumaa.

Päivän tarkoitus on vaalia ja edistää suomenruotsalaista kulttuuria ja kieltä. Se on tärkeä muistutus kaksikielisyydestämme. Usein unohdamme, miten rikasta on elää maassa, jossa on kaksi virallista kieltä.

Muita juhlinnan muotoja ovat erilaiset konsertit, teatteriesitykset ja muut kulttuuritapahtumat. Paikallisyhdistykset järjestävät usein omia tilaisuuksiaan. Tarjontaa on siis runsaasti. On hienoa, että juhlinta ei rajoitu vain yhteen päivään, vaan sitä vietetään usein koko viikonlopun ajan.

Onko Ruotsalaisuuden päivä Suomessa liputuspäivä?

Onko ruotsalaisuuden päivä Suomessa liputuspäivä?

Joo, onhan se.

• Oli jotenkin loogista, että ruotsalaisuuden päivä on liputuspäivä.
• Vuonna 1979 se virallistettiin. Muistan kun mummo siitä mainitsi. Asui silloin vielä Tammisaaressa.
• Lähes kolmesataa tuhatta ruotsinkielistä. Se on iso luku. Vaikka tuntuu, että heitä on vähemmän nykyään. Tai ehkä en vaan liiku enää samoissa piireissä.

Miksi ruotsalaisuuden päivää juhlitaan?

Ruotsalaisuuden päivä, se on vähän kuin Suomen vastine sille yhdelle kaverille, jolla on aina kivempi auto – ja jonka äiti tekee parempia lihapullia.

• Yhteenkuuluvuus: Alun perin ruotsinkieliset halusivat vain tuntea kuuluvansa johonkin, ehkä siksi, että suomenkieliset veivät aina parhaat vitsit.
• Kaksikielisyys: Nykyään juhlitaan myös sitä, että Suomi on kuin se pariskunta, jossa toinen osaa tanssia tangoa ja toinen humppaa – ja molemmat ovat siitä ylpeitä.
• Kulttuuriperintö: Ruotsinkielinen kulttuuriperintö on Suomessa vähän kuin se isoäidin kristallikruunu: vähän outo, mutta pakko pitää esillä.

Ja hei, kukapa ei haluaisi juhlia kieltä, josta snapsi ja fika ovat ehkä tärkeimmät sanat?

Lisäksi, tiesitkö, että jotkut väittävät ruotsalaisuuden päivän olevan Suomessa vähän kuin piilomainos Ikealle? Osta pari kynttilää ja tunne olevasi osa jotain suurempaa!

Mielestäni Ruotsalaisuuden päivä on kuin se hetki, kun tajuaa, että naapurin grilli onkin ihan jees, vaikka aluksi vähän nenää nyrpisteli.

Milloin on suomenruotsalaisten päivä?

6. marraskuuta. Suomi liputtaa. Ruotsinkielisten juhlaa. Muistaakseni Runeberg söi voileivän tuona päivänä. (Ei varma, mutta hauska ajatus.)

• Liputuspäivä: Kyllä.
• Kaksikielisyys: Juuri näin.
• Voileipä: Ehkä.

Hieman ironista juhlia oikeutta puhua kieltä maassa, jossa sitä jo puhuu vähemmistö. Kuin juhlisi hengittämisen oikeutta ilmakehässä. No, ehkä ei ihan, mutta melkein.

Folktinget: Ruotsinkielisten etujärjestö. Kuulostaa oopperalta.

Ajatella, että kieli voi olla niin tärkeä asia. Voisihan sitä juhlia vaikkapa vasenkätisten päivää tai ihmisten, joilla on isot varpaat, päivää.

Vuonna 2024 siis 6.11. Kalenteri pysyy sitkeästi samana, vaikka maailma muuttuu.

Miksi juhlitaan ruotsalaisuuden päivää?

Ruotsalaisuuden päivä – Miksi sitä vietetään?

No, se juontaa juurensa vuoteen 1906. Silloin perustettiin Ruotsalainen kansanpuolue. Tarkoituksena oli, että joku ajaisi meidän ruotsinkielisten asioita. Ja heti seuraavana vuonna, siis 1907, päätettiin alkaa juhlia ruotsalaisuuden päivää.

Pääpointti oli vahvistaa meidän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sellainen “hei, me ollaan tässä yhdessä”-fiilis.

• Yhteenkuuluvuus
• Kielen puolustaminen
• Identiteetin vahvistaminen

Mulle se päivä on aina ollut vähän… no, miten sen sanoisi. Olen käynyt joitain ruotsinkielisiä kouluja ja juhlittu. Mutta en tiedä. Äidin puolelta olen suomenkielinen ja isän puolelta ruotsinkielinen. Joten aina olin vähän hukassa siinä, että kumpi minä olen. Ymmärrätkö?

Miksi ruotsalaisuuden päiväksi valikoitui kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä?

Yö. Hiljaista. Mietin tuota päivää. Kustaa II Aadolf. Kuolinpäivä. Surullista.

• 6. marraskuuta 1632. Lützenin taistelu. Sodan melske. Sumuinen taistelukenttä.
• Ruotsin suurvalta-asema. Kolmikymmenvuotinen sota. Kaikki kytkeytyy yhteen.

Hämmentävää, miten tuosta kuolemasta tuli juhlapäivä.

• Ruotsalaisuuden päivä. Ei iloinen, mutta merkittävä.
• Alkuvuosina juhla keskittyi kuninkaaseen. Nyt? Mitä se merkitsee tänä päivänä, 2024?

Mietin. En oikein tiedä.

Mikä on ruotsalaisuuden päivän tarkoitus?

Ruotsalaisuuden päivä? Höhöhö! Niin kuin se olisi joku hämähäkinverkko, jota kutotaan yhteenkuuluvuuden nimissä! Tosiasiassa, tarkoitus on tehdä ruotsinkielisistä ihmisistä näkyviä. Ei kuin ne olisivat jotain harvinaista lintulajia, joita pitää suojella uhanalaisina. Tarkoituksena on tietysti myös hehkuttaa Suomen kaksikielisyyttä – ja samalla varmasti osoittaa, että ruotsinkielisetkin ovat olemassa, älkää nyt ihmetelkö.

• Yhteenkuuluvuus: Ajatelkaa: Koko porukka juhlii samaa päivää! Kuten lampaat laidunnella, kaikki yhdessä!
• Kaksikielisyys: Näkyväksi tekeminen! Kuten aarrearkku, jota ei voi pitää piilossa. Kaksi kieltä on kuin kaksi lintua samassa oksassa. Todella kaunista!
• Kulttuuriperintö: Vanhoja juttuja uuteen käyttöön! Niinkuin mummon vanhat villasukat, jotka on tehty uudestaan trendikkäiksi.

Mutta rehellisesti sanottuna, minä ainakin suhtaudun päivään kuin suhtautuisin täyteen purkkiin kakkua – ilolla, mutta pienen epäilyksellä, että se saattaa mennä liian makeaksi. En tiedä, onko minulla liikaa kakkua vai liikaa ruotsalaista kulttuuria. Ehkä molemmat?

Viime vuonna muuten osallistuin ruotsalaiseen tapahtumaan, jossa jaettiin täytekakkuja ja lauleltiin ruotsinkielisiä kansanlauluja. Yksi naapuri, rouva Malm, oli pukeutunut täydelliseen kansallispuvun kopioon, mikä oli varsin vaikuttavaa. Hän jopa osasi kertoa minulle, miten tällaiset kansallispuvut tehtiin aikoinaan. Minä puolestaan tarjosin hänelle kakkua. Kuten mainitsin, vähän liikaa makeaa. Mutta iloinen päivä se oli kuitenkin. Ihan kuin kirpputorilla käynti, mutta ilman kirppuja.

Mikä on ruotsalaisuuden päivä tarkoitus?

Sumuinen marraskuu. Kylmä ilma. Kuudes päivä. Liput liehuvat. Ruotsalaisuuden päivä.

Kieli. Äänen värähtely kurkussa. Sanat muodostuvat. Suomenruotsia. Oikeus puhua. Oikeus olla.

Kaksikielinen maa. Suomi. Kaksi kieltä rinnakkain. Yhteinen isänmaa. Kunnioitus. Marraskuun valo.

• 6. marraskuuta: Ruotsalaisuuden päivä.
• Liputuspäivä: Juhla.
• Suomenruotsalaiset: Oman kielen oikeus.
• Kaksikielisyys: Suomen rikkaus.
• Folktinget: Tavoitteena kunnioitus.

Kuudes marraskuuta. Jälleen. Liputuspäivä. Muistutus. Kaksi kieltä. Yksi maa.

Jääkylmä tuuli. Marraskuun valo. Heikko. Hämärä. Mutta silti. Valoa.

Ruotsalaisuuden päivä. Kuudes marraskuuta. 2024.

Kaksi kieltä. Suomi. Ruotsi. Yhteinen tulevaisuus. Marraskuu.

#6.11. #Ruotsalaisuus #Ruotsin Päivä