Milloin alettiin viettää joulua Suomessa?
Milloin alettiin viettää joulua Suomessa? Keskiajan historia
Milloin alettiin viettää joulua suomessa on kiehtova kysymys, joka avaa ikkunan suomalaisen kulttuurin ja kristinuskon kohtaamiseen. Tutustumalla joulun historialliseen taustaan ja vanhoihin perinteisiin ymmärrät paremmin, kuinka tämä vuotuinen juhla muotoutui osaksi pohjoismaista perintöä jo keskiajalla.
Milloin alettiin viettää joulua Suomessa?
Nykymuotoisen kristillisen joulunvieton juuret Suomessa ulottuvat satojen vuosien taakse, mutta nykyisin tuntemamme juhla vakiintui vasta varsin myöhään. Suomalaisen joulun historia on kiehtova sekoitus muinaisia pakanallisia tapoja, katolisia perinteitä ja Ruotsista omaksuttuja säätyläistapoja. Kysymys siitä, milloin alettiin viettää joulua suomessa, vaatii sukellusta syvälle kansanperinteen ja yhteiskunnan murroksen vaiheisiin.
Monet nykyiset rakkaat perinteemme ovat itse asiassa yllättävän tuoreita. Milloin joulu tuli suomeen ei tapahtunut yhtenä tiettynä vuotena, vaan se oli vuosisatoja kestänyt hidas sulautumisprosessi. Mutta tässä piilee myös pieni yllätys: ennen kuin joulusta tuli vuoden odotetuin juhla, suomalaisella maaseudulla oli aivan toinen, kenties vieläkin mahtavampi juhla, jonka varjosta kristillinen joulu joutui nousemaan. Palaan tähän maaseudun vanhaan valtiaaseen hieman myöhemmin perinteiden siirtymistä käsittelevässä osiossa.
Esikristillinen pohja ja kristinuskon saapuminen
Suomessa vietettiin keskitalven juhlaa jo kauan ennen kristinuskon ja virallisen joulun saapumista. Sana joulu on ikivanhaa lainaa skandinaavisista kielistä ja viittasi alun perin pakanalliseen talvipäivänseisauksen juhlaan eli juhlakauteen. Kun kristinusko alkoi levitä Suomeen noin 1100-luvulta alkaen, kirkko istutti Jeesuksen syntymäjuhlan strategisesti jo olemassa olevan pakanallisen juhlan paikalle. Euroopassa kristillistä joulua oli alettu viettää virallisesti jo vuonna 336 Roomassa, mutta pohjoiseen perinteet saapuivat pitkällä viiveellä.
Katolisella keskiajalla Suomessa joulunvietto sai viralliset raamit, ja esimerkiksi joulurauha julistettiin Turussa tiettävästi jo 1300-luvulta lähtien. Kansan keskuudessa juhla pysyi kuitenkin pitkään hyvin omaleimaisena. Joulun pyhien määräkin vaihteli: ennen vuotta 1774 Suomessa vietettiin virallisina pyhäpäivinä peräti kolmatta ja neljättä joulupäivää. Vanhat joulun perinteet suomessa määrittelivät joulukauden alkavaksi Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuvan aina Nuutin päivään asti. Vaikka kirkolliset menot vakiintuivat, suurin osa suomalaisten nykyisistä tutuista perinteistä antoi odottaa itseään aina teollistumisen kynnykselle saakka.
Säätyläisten joulusta koko kansan juhlaksi 1800-luvulla
Joulunvietto historia suomessa osoittaa, että perhekeskeinen joulunvietto saapui Ruotsista Suomeen pääasiassa 1800-luvun loppupuolella. Aluksi nämä uudet tavat yleistyivät kaupunkien varakkaissa säätyläisperheissä ja ylemmän luokan kodeissa, joista ne vähitellen levisivät maaseudun väestön keskuuteen. Ennen tätä murrosta suomalaisen rahvaan joulu oli hyvin vaatimaton: lahjojen antaminen oli maaseudulla lähes tuntematon tapa ja joulukuusiakin näki vain harvoissa kartanoissa tai pappiloissa.
Suurin osa suomalaisten nykyisistä jouluperinteistä onkin peräisin juuri 1800-luvun lopulta. Esimerkiksi tieto siitä, milloin joulukuusi tuli suomeen ajoittuu vuoteen 1829 vapaaherra O.W. Klinckowströmin kotiin, jossa niitä oli esillä peräti kahdeksan kappaletta. Joulukorttien lähettäminen alkoi hieman myöhemmin, sillä vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Myös koulujen kuusijuhlia alettiin viettää 1800-luvun puolivälissä kansakoululaitoksen myötä, mikä opetti uudet jouluperinteet tehokkaasti maaseudun lapsille. Samaan aikaan ruokakulttuuri alkoi muuttua, kun riisi halpeni 1880-luvulla tehden riisipuurosta koko kansan joulun herkun aiemman ohrapuuron sijaan.
Kekri ja joulu: Vuoden tärkeimmän juhlan vaihdos
Ennen kuin joulu saavutti nykyisen asemansa, Suomen ehdoton ykkösjuhla oli satokauden päättänyt ja uutta vuotta juhlistanut kekri eli köyri. Kekri oli maatalousväestön ilon ja yltäkylläisyyden juhla, jota vietettiin syksyllä sitä mukaa kun työt ja sadonkorjuu saatiin eri taloissa valmiiksi. Se oli ajankohta, jolloin syötiin ja juotiin leveästi, valettiin tinoja ja pelottavat, nurinkäännettyihin turkkeihin pukeutuneet kekripukit kiersivät taloissa vaatimassa kestitystä.
Joulu alkoi syrjäyttää kekriä ruokajuhlana laajemmin vasta 1870-luvulla. Kun suomalainen yhteiskunta kaupungistui ja teollistui, kiinteä yhteys maanviljelykseen ja satovuoteen katkesi. Kekri ja joulu historia liittyvät tiiviisti toisiinsa, sillä monet vanhat tavat, kuten ylenpalttinen herkkupöytä, joulusauna, olkikoristeet ja jopa itse joulupukin hahmo, siirtyivät osaksi suomalaista joulua. Voidaankin sanoa, että nykyinen suomalainen joulu on elossa pidettyä kekriä kristillisissä vaatteissa.
Suomalaisen juhlaperinteen murros: Kekri vs. Joulu
Suomessa syksyisen satovuoden päätöksen ja keskitalven juhlinnan välillä tapahtui pitkä historiallinen siirtymä, jossa vanhat pakanalliset tavat sulautuivat osaksi kristillistä juhlaa.Kekri (Vanha satokauden juhla)
Vuoden tärkein ruoka- ja herkkujuhla aina 1800-luvun jälkipuoliskolle asti
Vaihteli syksyllä sadonkorjuun mukaan, vakiintui myöhemmin marraskuun alkuun
Kekripukki, joka pukeutui nurinkäännettyyn turkkiin ja pelotteli talojen väkeä
Riehakas, yhteisöllinen työn päätösjuhla, johon kuului ristiinpukeutumista ja taikoja
Joulu (Nykymuotoinen perhejuhla) ⭐
Syrjäytti kekrin aseman koko kansan tärkeimpänä juhlana 1870-luvulta alkaen
Kiinteä kalenterijuhla 24.-25. joulukuuta, vakiintui nykymuotoonsa 1800-luvulla
Joulupukki, joka muuttui lahjoja jakavaksi ja ystävälliseksi hahmoksi
Harras, perhekeskeinen ja rauhoittumiseen keskittyvä kirkollinen ja kodin juhla
Siirtymä kekristä jouluun oli suora seuraus Suomen muuttumisesta maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kohti modernia kaupunkikulttuuria. Vaikka joulu voitti alaa, se imi itseensä kekrin vahvat ruoka- ja hahmoperinteet, mikä tekee suomalaisesta joulusta ainutlaatuisen.Harrastelijatutkija Mikon havainto: Sukukartanat joulun edelläkävijöinä
Mikko, 45-vuotias historian harrastaja ja sukututkija Jyväskylästä, halusi selvittää, milloin hänen oman sukunsa pientilalla Keski-Suomessa oli pystytetty ensimmäinen joulukuusi. Hän oli turhautunut, sillä perhelegendat väittivät perinteen olleen talossa aina, vaikka historialliset tosiasiat viittasivat muuhun.
Mikon ensimmäinen yritys etsiä merkintöjä vanhoista kirkonkirjoista epäonnistui täysin, sillä ne sisälsivät vain virallisia kirkollisia toimituksia, eivätkä arjen kuvauksia. Hän oli vähällä luovuttaa vietettyään viikkoja pölyisten arkistojen ääressä silmät särkien.
Breakthrough syntyi, kun Mikko tajusi vaihtaa näkökulmaa ja alkoi tutkia alueen isojen säätyläiskartanoiden vanhoja tilikirjoja ja kirjeenvaihtoa. Hän huomasi selvän kuvion: perinteet valuivat ylhäältä alaspäin herrasväen joulujuhlien kautta.
Lopulta Mikko löysi naapurikartanon piian päiväkirjamerkinnän, jonka mukaan Mikon isoisoisä oli hakenut kartanosta mallia ja pystyttänyt oman pienen, oljilla koristellun kuusen tupansa nurkkaan ensimmäistä kertaa vasta jouluna 1902.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi joulua juhlitaan Suomessa jo jouluaattona 24. joulukuuta?
Pohjoismaisen tavan taustalla on vanha ajankäsitys, jossa uuden vuorokauden katsottiin alkavan jo auringon laskiessa edellisenä iltana. Siksi joulun vietto ja kirkolliset juhlat aloitettiin jo aattona, ja tämä käytäntö jäi elämään vahvana osana suomalaista kulttuuria.
Milloin joulukuusi tuli tavallisen kansan koteihin Suomessa?
Joulukuusi alkoi yleistyä varakkaissa kaupunkilaiskodeissa 1800-luvun puolivälissä, mutta maaseudun tavallisen rahvaan tupoissa se muuttui yleiseksi näkyvän vasta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kansakoulujen kuusijuhlien näyttämän esimerkin myötä.
Miten vanha suomalainen joulupukki eroaa nykyisestä?
Alkuperäinen suomalainen joulupukki oli pakanallisesta kekriperinteestä periytynyt hahmo, joka pukeutui nurinkäännettyyn lampaannahkaturkkiin ja tuohesta tehtyihin sarviin. Se oli usein pelottava olento, joka ei suinkaan jakanut lahjoja, vaan vaati taloista viinaa ja ruokaa.
Yhteenveto ja johtopäätös
Kristillinen joulu asettui pakanallisen juhlan päälleSana joulu on peräisin skandinaavisesta pakanallisesta talvipäivänseisauksen juhlasta, jonka paikalle kirkko sijoitti Jeesuksen syntymäjuhlan kristinuskon saapuessa Suomeen.
Moderni joulu vakiintui 1800-luvun loppupuolellaNykyisin tuntemamme perhekeskeinen joulu, lahjat, joulukortit ja joulukuuset omaksuttiin Ruotsin säätyläisiltä ja ne yleistyivät koko kansan keskuudessa vasta 1800-luvun lopussa.
Kekri oli joulun suora edeltäjäSuomalaisen maaseudun tärkein ruoka- ja herkkujuhla oli pitkään syksyinen satokauden päätös kekri, jonka tavat ja perinteet siirtyivät yhteiskunnan kaupungistuessa joulunvieton sisällöksi.
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.