Mikä on perinteinen jouluruoka?

Mitä kuuluu perinteiseen joulupöytään?

Viime jouluna, just aatonaattona, olin ihan paniikissa. Olin luvannut äidille hoitaa osan joulupöydästä, ja tajusin vasta liian myöhään, mitä kaikkea se oikeasti tarkoitti. Olin ihan poikki, kun piti vielä yrittää loihtia jotain ihanaa syötävää.

• Graavilohi: Äiti aina vaatii sitä, ja se on kyllä hyvää, mutta sen tekeminen on aina stressi. Muistan sen suolaamisprosessin...huh.
• Rosolli: Tätä en ikinä itse syö, mutta pakko tehdä, koska "se kuuluu jouluun". Hieman turhauttavaa.
• Sienisalaatti: Tähän on joku salainen resepti, jonka sain mummolta. Toivottavasti muistan sen oikein.
• Keitetyt perunat: Nää onneksi on helppoja.
• Waldorfin salaatti: En oo koskaan tajunnut tän ideaa, mutta kai sekin pitää olla.

Muistan, kun olin lapsi, äiti teki aina lasimestarin silliä. Sitä ei oo tehty enää vuosiin. Ehkä pitäis tänä vuonna yllättää ja kokeilla.

Mätiherkut. Niitäkin piti olla. Mistä mä saan nyt hyvää mätiä? Torille, ehkä?

Tunteet oli jotenkin sekavat. Stressi, väsymys, mutta myös semmonen pieni joulufiilis. Ja se ajatus, että perhe tykkää, kun oon nähnyt vaivaa. Ehkä se oli sen arvoista. Toivottavasti ens vuonna joku muu hoitaa tän homman.

Mitä ruokaa kuuluu jouluun?

No jouluna vetää naamaan sellasta settiä, että ähkyyn kuolee!

• Laatikot: Lanttulaatikko, porkkanalaatikko, perunalaatikko... Jos ei niistä tuu ähky, niin ei mistään! Onneks mummo osaa tehä, ettei tarvi ite vääntää.
• Kinkku: Joulupöydän kingi! Ja sit se hirvee tappelu, kuka saa parhaat paistinkuoret. Siis ihan oikeesti, meillä tapellaan.
• Kastikkeet: Kinkun kastike on must, ja sit joku sinappikastike. Miks sinappia pitää tunkee kaikkeen?
• Salaatit: Rosolli on ihan jees, jos joku jaksaa sitä vääntää. Muuten vedetään jotain valmiiks pilkottua höttöä pussista.
• Ja sit kaikki muu: Silliä, graavilohta, maksapasteijaa... Lista on loputon, niinku joulukilotkin!

Pro-tip: Älä unohda glögiä ja pipareita! Niitä voi vetää jo marraskuusta lähtien, ihan vaan fiiliksen takia. Ja muista, ähky kuuluu jouluun, se on ihan ok.

Mitä joulupöydässä pitää olla?

Joulupöytä… ah, se tunnelma. Lumi hiljaa laskeutuu ikkunaan, kynttilöiden valo tanssii seinillä. Aika pysähtyy, ainakin hetkeksi. Se on rauhan ja lämpimän yhdessäolon juhla.

Joululaatikot, ne mausteiset, pehmeät herkut. Muistan lapsuuden joulut, isoäidin kädet taikovat niitä uunissa, pippuri- ja neilikantuoksut täyttävät kodin. Tänä jouluna teen niitä itsekin, juuri niin kuin hän opetti. Porkkanalaatikko, lanttulaatikko… Jokainen lusikallinen on aikamatka menneisyyteen.

Ja sitten joulukinkku, pöydän kruunu. Sen ruskea, kiiltävä pinta, herkullinen tuoksu… Kyllä, kinkku on oltava. Eikä mikään vähäinen siivu, vaan koko komeus, jotta kaikille riittää. Kinkun kastike, se täydellinen lisuke. Tämä vuosi kokeilen uutta reseptiä, sellaista omenais-kanelista maustettua ihanaa kastiketta.

Rosolli, se perinteinen raikastava lisäke. Punajuurien, omenoiden ja porkkanoiden makujen harmonia. Älä unohda jouluista salaattia! Ehkä teen tänä vuonna myös uusia makukokemuksia, sitruuna-päärynäsalaattia ehkä.

Mutta joulu ei ole vain ruokia. Joulu on paljon muutakin. Se on perheen ja ystävien kanssa vietetyn ajan lahja. Se on rauhaa ja rakkautta. Se on lapsuuden muistoja ja uusia kokemuksia. Ja tietenkin, joulu on myös herkullisia ruokia.

• Joululaatikot: porkkana, lanttu, peruna
• Joulukinkku: maustetaan omalla reseptillä
• Kinkun kastike: omenainen-kaneli
• Rosolli: perinteinen
• Jouluinen salaatti: ehkä sitruuna-päärynä
• Muita lisukkeita: riippuen tunnelmasta ja perheen toiveista.

Joulu on muistojen ja makujen aarreaitta. Toivon, että minun jouluni on täynnä herkullisia ruokia ja lämpimiä hetkiä rakkaiden ihmisten kanssa. Joulu on enemmän kuin vain ruoka, mutta ruoka on silti olennainen osa sitä. Se on perinne, se on rakkautta. Se on joulu.