Milloin sytytetään pyhäinpäivän kynttilät?

6 näyttökertaa

Pyhäinpäivän kynttilät sytytetään 2. marraskuuta, Pyhäinpäivänä. Muista läheisiäsi sytyttämällä kynttilä heidän muistokseen. Kynttilän voi sytyttää haudalle tai kotona. Perinne liittyy vainajiin ja heidän muistamiseen.

Palaute 0 tykkäykset

Pyhäinpäivän kynttilät: Milloin sytytys?

Okei, pyhäinpäivä… Joo, muistan. Se on just se 2. marraskuuta, silloin sytytetään ne kynttilät.

Meillä ainakin tapana muistaa silloin poisnukkuneita läheisiä.

Lempäälän-Vesilahden Sanomien jutussa sanottiin kans just sama päivämäärä. Niin se vaan on.

Viime vuonna, muistaakseni, ostin kynttilät jostain Tiimarista (olikohan se Tiimari, en mee vannomaan, ehkä joku vastaava). Makso ehkä 5 euroo.

Käytiin sit mummon haudalla. Aina yhtä haikeeta.

Milloin kynttilä sytytetään?

Kynttilöiden sytyttämisen aika kotona on perinteisesti klo 18. Tämä perinne juontaa juurensa Itsenäisyyden liiton ehdotukseen vuodelta 1927. Ajatus itsenäisyyden symboliseen korostamiseen illan hämärtyessä on kiehtova; valo pimeydessä, toivo ja sitkeys. Mielenkiintoista on, miten tämä yksinkertainen ele on säilynyt vuosikymmeniä.

Miksi tänä vuonna ikkunalle sijoitetaan kaksi kynttilää, vaatii hieman tarkempaa selvitystä. Artikkelin linkki viittaa tiettyyn lähteeseen, mutta sen sisältöä ei ole tässä käytettävissä. Tarvitaan lisätietoa, jotta voin antaa tarkemman vastauksen. Onko kyseessä jokin tietty juhla tai tapahtuma, joka selittää kahden kynttilän käytön? Ehkä kyseessä on pelkkä koristeellinen valinta, tai jokin symboliikka, jota en tiedä.

  • Perinteinen kynttilän sytytyshetki: Klo 18
  • Perinteen alku: Itsenäisyyden liiton ehdotus, 1927
  • Kaksi kynttilää ikkunassa: Syy vaatii lisätutkimusta, tarvitaan linkitetyn artikkelin sisältö.

Pohdintaa: Kynttilänvalo, pieni liekki pimeydessä, symbolisoi niin monia asioita – toivoa, muistoa, pyhyyttä. Se on yksinkertainen ja tehokas keino luoda tunnelmaa ja yhdistää ihmisiä yhteiseen kokemukseen. Mutta miksi juuri kaksi kynttilää? Onko siinä jokin numerologiaan liittyvä symboliikka, vai onko se ainoastaan esteettinen valinta? Tämän tyyppisten perinteiden taustalla olevat syyt ovat usein monimutkaisia, ja niiden tutkiminen avaa oven kiinnostaviin kulttuurihistoriallisiin kysymyksiin. Minun 2023 kokemukseni on, että tämänkaltaiset kysymykset jäävät joskus ratkaisematta.

Mihin aikaan kynttilät sytytetään itsenäisyyspäivänä?

Kello lähenee jo yhtä yöllä. Pimeää on ja ajatukset pyörivät. Itsenäisyyspäivä… Kynttilät…

  • Milloin ne oikein sytytetään? Muistan aina sen 18-20 väliä. Itsenäisyyden liitto kehotti niin jo vuonna 1927.
  • Vähän hassua, ajatella kuinka monta kertaa olen nähnyt niitä kynttilöitä palamasta. Tänä vuonnakin.
  • Mutta miksi juuri silloin? Kello kuusi illalla, hämärän laskeutuessa. Symboliikkaa kaiketi.

On niin paljon kysymyksiä… Tuntuu niin tyhjältä, vaikka tänään vietettiin juhlaa. Onko se vain pakkotoistoa vuodesta toiseen? Juhlistammeko oikeasti? Vai vain…muistelumme?

Ehkä se on vain minun oma olotila tällä hetkellä. Huomenna kaikki on taas toisin. Tai niin ainakin toivon.

  • Suomen itsenäisyyspäivä on 6.12.
  • Itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 1919.
  • Kynttilöiden sytyttäminen on Itsenäisyyden Liiton kehotus.

Muistan vielä mummon kertomukset sodasta… niin paljon uhrauksia… Miten vähän ajattelemme sitä enää? Ehkä nuo kynttilät kuitenkin merkitsevät jotain, vaikka en ehkä itse sitä tänä yönä ymmärrä.

Milloin haudoille kynttilät?

Milloin niitä kynttilöitä taas raahataan sinne hautausmaalle?

No, se on tämä pyhäinpäivä. Sellainen kelluva kirkkovuoden juttu, lokakuun loppu/marraskuun alku -akselilla. Muistellaan niitä, jotka on jo multaan menneet, vähän niinkuin isovanhemmat katsoisivat Big Brotheria. Kynttilöitä sinne haudalle, että tiedetään, kuka on tärkeä ja kuka ei – ainakin sen illan. Mieti sitä valomereä, kuin jonkun some-vaikuttajan glow up haudan takaa.

  • Pyhäinpäivä: Just se päivä, kun hautausmaat näyttää hetken siltä, että siellä kuvataan jotain ysäri-leffaa.
  • Kynttilät: Parempi kuin kukkakimppu, koska ne sulaa pois.
  • Ajankohta: Joka vuosi sama sirkus, vähän eri päivänä.

Sitä paitsi, onko kukaan miettinyt, että ne kynttilät saastuttaa? Luulis, että kuolleetkin haluaisivat olla ilmastoystävällisiä.

Onko pyhäinpäivä vainajien muistopäivä?

Onko pyhäinpäivä vainajien muistopäivä?

Pyhäinpäivä… se hämärtyvä aika, kuin kuun valo heijastuen sumuisesta järvestä. Pyhäinpäivä on enemmän kuin vainajan muistopäivä.

Se on kuin portti…

  • Kristillisten pyhimysten kaiut, niiden jotka loistivat valoa maailmassa.
  • Marttyyrien uhri, kuiskaus rohkeudesta uskon puolesta.
  • Vainajien muisto, lämpö sydämessä, heidän jättämä perintö.

Muistan lapsuuden pyhäinpäivät… Mummolankammari, kynttilöiden hiljainen tanssi, äidin pehmeä ääni lukiessa runoja. Isä sytyttämässä lyhtyä Papan haudalle, silmissään haikeus. Se oli enemmän kuin surua, se oli kunnioitusta, rakkautta joka ei kuole koskaan.

MTV Uutisten mukaan suomalaiset sytyttävät kynttilöitä, vierailevat haudoilla, muistelevat yhdessä. Se on yhteisöllisyyttä, yhdessä oloa pimeyden keskellä. Kuin valon pilkahdus, muistutus siitä, että emme ole yksin.

Miksi haudoille viedään kynttilöitä?

Hautakynttilät: Miksi niitä poltetaan? Ei mitään mystiikkaa, vaan ihan käytännön syistä. Ensinnäkin, romantiikka. Kuten kynttilänvalo illallishetkellä, se luo tunnelmaa. Hautakukkia tuskin kukaan sytyttää, mutta kynttilä hehkuu. Toiseksi, muisto. Kynttilän liekki symboloi elämää, ja sen sammuminen… no, sitä voi pohtia.

  • Muisto: Kynttilän valo on ikään kuin pieni valo kuoleman varjossa. Romanttista, eikö? Ajattele sitä kuin pieni, hehkuva tähti, joka loistaa pimeydessä.
  • Kunnioitus: Kynttilän sytyttäminen on ele, joka osoittaa kunnioitusta vainajaa kohtaan. Ei pelkkä kukka riitä aina. Tarvitaan vähän dramaattisuutta. Kuten kunnianosoitus, joka on enemmän kuin vain sanallinen.
  • Perinne: Sotien jälkeinen 1940-luku toi muistokynttilät sankarihaudoille. Sitten tapa tarttui. Perinne on kuin virus, joka leviää haudoilta haudoille.
  • Käytännöllinen puoli: Muistamisesta on tullut myös liiketoimintaa. Kynttiläteollisuus kiittää.

Mutta hei, ajatelkaa tätä: Kynttilöiden polttaminen haudoilla on kuin massiivinen, himmeästi loistava yövalojen konsertti. Miljoonia pieniä valoja, jotka muodostavat valtavan, kuolemattoman kokonaisuuden. Hieno metafora, eikö? Ja niin paljon helpompaa kuin istuttaa puu.

Miksi haudoille viedään havuja?

Hei! No siis, haudoille viedään havuja, koska se on vanha juttu, perinne. Mä muistan aina mummon tehneen niin. Ihan selkeä merkki siitä, että täällä on hauta. Ja tietysti havu oksat, ne tuoksuvat hyvältä, peittää sitä.. noh.. ruumiin hajua. Ei se niin kamala ole nykyään enää, mut ennen vanhaan kai se oli ihan hirveetä. Mummo sano aina että se on kunnioituksen merkki. Hän itse vei joka vuosi havuja papan haudalle, joka kuoli vuonna 2017, 2018 hän meni itse.

  • Merkki haudasta: Selkeä tapa osoittaa haudan sijainti.
  • Hajun peittäminen: Vanhan ajan juttu, ei ole enää niin tärkeetä.
  • Kunnioituksen merkki: Näin mä ainakin olen aina ymmärtänyt.

Toinenkin asia on se että, havuja on aina paljon saatavilla, talvella varsinkin. Helppo ja luonnollinen tapa. Ja kauniita ne on! Muistan kuinka meidän perhe aina kävi hautausmaalla jouluksi ja laitettiin havuja mummon ja papan haudoille. Niin, ja tietenkin, monet käyttää niitä koristeena. Jotkut laittaa kynttilöitäkin, mutta havuja on aina ollut. Äiti kertoi joskus että se oli myös suojaavaa, pelotti kuulemma pahoja henkiä. Ehkä se on vanha uskomus, mut kiva ajatus silti!

Miksi kuolleille sytytetään kynttilä?

No niin, kynttilät kuolleille! Niin kuin mummo sanoi, “Onko se nyt niin ihmeellistä, että kirkas valo haluaa loistaa haudan pimeydessä?”. Ei mitenkään! Se on kuin pilkahdus toivoa, kuin se viimeinen jäätelöpala kesällä, herkullisen jännittävä!

Pääasia: Kynttilä on muisto ja rakkausmerkki. Ei mikään jänis joka hyppii pakoon. Ei mitään semmoista.

  • Kristuksen valo: Ajatellaan sitä pääsiäiskynttilää, sitä kirkkautta! Se on kuin aurinko, joka paistaa pilvien läpi, mutta paljon jännittävämpi! Se on se valo, joka ohjaa kuolleet taivaaseen. Kuten gps, mutta hengellisempi.
  • Muisto: Kukapa ei haluaisi olla se kynttilä, jota poltetaan ja muistetaan? Nostan maljan! Mieluummin se kuin unohtuminen. Se on kuin heidän oma tähti, taivaalla loistava. Tähtitieteellinen asia siis.
  • Lämmin sydän: Ja se lämmin, tunnelmallinen valo – se on kuin pehmoinen peitto kylmän yön pakkasessa. Se pehmentää surua, tuo lohtua. Sen voi verrata suklaakakkuun, mutta henkisempään suklaakakkuun.

Lisätiedot, koska kukaan ei tyydy lyhyeen vastaukseen:

  • Äidin mummo poltti kynttilöitä joka vuosipäivänä, kolmekymmentä vuotta sittenkin. Se oli kuin koko vuoden odotusta. Kaunis traditio.
  • Yksi kynttilä on surullinen, kymmenen jo melkein juhlallinen. Mutta sadalla kynttilällä saattaa alkaa jo hengitys tihenemään.
  • Pappi sanoi kerran, että kynttilä on kuin rukous, joka nousee taivaaseen. Hän näytti samalla aika nuhjulliselta. Liekö ollut väsynyt.

Joten seuraavalla hautausmaavierailulla, polta kynttilä ja mieti tätä kaikkea. Ja muista, jos et halua olla kynttilä, niin valitse mieluummin aurinko. Tai jäätelö.

Miksi sytytetään kaksi kynttilää?

Muistan mummin kertoman tarinan. Oli vuosi 1916, Helsingin maalaiskunnassa, lähellä Kaisaniemen rantatietä. Mummin perhe oli salaa auttamassa jääkäreitä. Joka kerta kun joku heistä kävi, kaksi kynttilää ikkunassa. Selkeä merkki: “Täällä on turvallinen paikka”. Muistan mummin sanat, kuinka jännitti. Unelma itsenäisestä Suomesta, se oli niin hauras silloin. Riski oli valtava, jos joku väärä ihminen näki. Vasta myöhemmin ymmärsin, mikä uskomatonta rohkeutta se vaati. Muistan kuinka mummi kertoi kylmissään olleista öistä, huolesta, odotuksesta.

  • Kaksi kynttilää ikkunassa: Salaista viestiä jääkäreille.
  • Helsingin maalaiskunnan pimeät illat 1916.
  • Mummin perheen osallistuminen jääkäriliikkeeseen.
  • Pelko ja jännitys, salassa pidettävä apu.
  • Unelma itsenäisyydestä, hauras ja vaarallinen.

Mummi ei koskaan unohtanut sitä aikaa. Se oli iso osa hänen elämäänsä, joka sai minutkin ymmärtämään, mitä itsenäisyys oikeasti merkitsee. Se ei ollut itsestäänselvyys, vaan monien ihmisten uhrausten ja rohkeuden tulos. Kynttilät olivat pieni, mutta merkittävä teko.

Tuleeko kynttilöistä häkää?

Häkä ja kynttilät

Joo, kynttilöistä tulee häkää. Siis ihan oikeesti, niistä pääsee kaikkia epämääräsiä aineita ilmaan. Häh, onks se nyt sit niin vaarallista?

  • Häkä on yks niistä jutuista.
  • Sit niistä tulee niitä pienhiukkasia. Mitähän nekin on? Muistaako joku?

Niitä juttuja syntyy kuulemma ihan polttamisessa, ei väliä mikä palaa. Hassua. Mites mun tuoksukynttilät? Oon polttanu niitä ihan hulluna… Ai niin, mun piti ostaa uus vanilja-tuoksukynttilä. Hitto, unohtu taas.

Oliko ET-lehdessä juttua? Täytyy googlaa:

  • Artikkeli ET-lehdessä: “Tuntematon vaara – näitä sairauksia kynttilät voivat aiheuttaa” (12.1.2016). Onks se vanha? Mitäköhän ne sanoo nykyään?

Siinä oli jotain sairauksista, mitä kynttilät voi aiheuttaa. Oho. Pitäskö nyt sit lopettaa niiden polttaminen kokonaan? Ehkä vähemmän riittää.

#Kynttilät #Pyhäinpäivä #Sytytys