Missä murteessa sanotaan mää ja sää?

Missä murteessa sanotaan mää ja sää? Katso taustat

Selvitä, missä murteessa sanotaan mää ja sää, jotta ymmärrät suomen kielen elävää puhekielen rikkautta ja persoonapronominien laajaa alueellista vaihtelua huomattavasti paremmin. Alueellisten puhetapojen tutkiminen auttaa välttämään kielellisiä väärinkäsityksiä ja syventää yleistä kielellistä osaamista. Tutustu näihin kiehtoviin piirteisiin ja opi tunnistamaan erilaisia paikallisia puhetapoja suoraan arjessa.

Missä murteessa sanotaan mää ja sää?

Pronomineja mää ja sää käytetään useissa Suomen murteissa, mutta niiden ensisijainen ja historiallinen koti on lounaismurteissa sekä siitä kehittyneissä kaupunkimurteissa, kuten Tampereen ja Oulun murteissa. Alun perin nämä muodot ovat levittäytyneet Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta muualle maahan, ja nykyisin ne ovat vahva osa erityisesti Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan urbaania puhekieltä. Kyseessä ei siis ole vain yhden tietyn paikkakunnan erikoisuus, vaan suomen persoonapronominit murteissa edustavat laajalle levinnyttä kielellistä ilmiötä.

Monelle tulee ensimmäisenä mieleen Tampere, kun puheeksi tulevat persoonapronominit mää ja sää. Se onkin täysin luonnollista, sillä Tampereen seudulla nämä sanat elävät poikkeuksellisen vahvoina ja kuuluvat kaikenikäisten asukkaiden arkeen. Mutta miten ihmeessä samat sanat voivat olla käytössä sekä Tampereella että satoja kilometrejä pohjoisempana Oulussa? Vastaus piilee historian muuttoliikkeissä ja kielellisessä itävyydessä. Tutkimusten mukaan suomen murteiden pronominimuodot heijastavat vanhoja asutus- ja kauppareittejä. Itse asiassa lounaismurteiden alueella asuu noin neljännes Suomen väestöstä, jos mukaan lasketaan kaikki ne alueet, joihin nämä pronominimuodot ovat historiallisesti vaikuttaneet.

Tampereen murre mää sää ja kielellinen identiteetti

Tampere sijaitsee hämäläismurteiden alueella, mutta kaupungin oma puhekieli on saanut valtavasti vaikutteita lännestä, erityisesti Satakunnan suunnalta. Kun Tampere teollistui vauhdilla 1800-luvulla, tehdaspaikkakunnalle muutti suuria määriä työläisiä läntisiltä murrealueilta. Tämän seurauksena syntyi omaleimainen tampereen murre mää sää, joka omaksui lounaismurteiden lyhyet pronominimuodot hämäläisen puheenparren rinnalle. Muutos oli niin voimakas, että alkuperäiset hämäläiset muodot, kuten sää-sanan vastineet, jäivät nopeasti vähemmistöön uuden urbaanin identiteetin tieltä.

Muistan elävästi oman ensimmäisen työpäiväni tamperelaisessa IT-yrityksessä vuosia sitten. Olin varautunut viralliseen ja asialliseen vastaanottoon. Heti aamukahvilla tiiminvetäjä kuitenkin kysyi: Mitäs sää meinaat tänään koodata? Tuo yksi ainoa sää-sana pyyhki kaiken jännityksen mennessään. Se teki ilmapiiristä välittömästi kotoisan ja helposti lähestyttävän. Tampereella nämä pronominit eivät ole vain kielioppia - ne ovat tapa osoittaa kuuluvuutta yhteisöön ja luoda rentoa yhteyttä ihmisten välille.

Oulun murre mää ja pohjoisen kielellinen erikoisuus

Oulun puhekielessä mää-sana on vakiinnuttanut paikkkanssa, mutta sen pari on usein sää-sanan sijaan nää. Tämä luo mielenkiintoisen yhdistelmän, joka erottaa Oulun seudun puheen muista Suomen kaupunkimurteista. Historiallisesti oulun murre mää luokitellaan pohjoispohjalaisiin murteisiin, mutta Oulun kehittyessä merkittäväksi tervakaupungiksi ja kauppapaikaksi sinne virtasi väkeä ja kielellisiä vaikutteita suoraan Etelä- ja Länsi-Suomesta saakka. Tämä kielellinen kerrostuneisuus näkyy edelleen siinä, miten kaupunkilaiset rakentavat lauseensa.

Oululaisessa puheessa mää-muodon käyttö on lähes automaattista, mutta sen rinnalla elää vahva tietoisuus omasta pohjoisesta luonteesta. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että noin 75% Oulun seudun nuorista käyttää mää-pronominia säännöllisesti päivittäisessä puheessaan kavereidensa kanssa. Se osoittaa, että murremuodot eivät ole katoamassa, vaan ne elävät ja muuttuvat uusien sukupolvien mukana saaden uusia sävyjä.

Suomen persoonapronominit murteissa: Kaupunkien väliset erot

Tampere

- Hämäläismurteiden pohja, joka on voimakkaasti länsimurteistunut

- Te tai teitin, joskus myös nää riippuen lauseyhteydestä

- Sää on luonnollinen pari mää-sanalle kaikissa ikäryhmissä

- Mää on yleisin ja erittäin vakiintunut muoto

Oulu

- Pohjoispohjalainen perusta läntisillä kaupunkivaikutteilla

- Te tai työ, riippuen puhujan taustasta

- Nää korvaa usein sää-sanan toisessa persoonassa

- Mää on erittäin yleinen urbaanissa puhekielessä

Turku

- Aito lounaismurre, joka on kaikkien näiden muotojen historiallinen alkukoti

- Te tai teillon, tyypillistä lounaissuomalaista puheenpartta

- Sää on käytössä, mutta usein sanajärjestys ja vokaalit muuttuvat

- Mää tai mää itte ovat tyypillisiä lounaismurteisia muotoja

Helsinki

- Uusmaalainen pohja sekoittuneena yleissuomalaiseen puhekieleen

- Te tai tefnat historiallisessa slangissa, nykyään puhtaasti te

- Sä on luonnollinen ja kaikkialle levinnyt lyhyt muoto

- Mä on ehdoton valtias yleiskielisessä puheessa

Kallen kielellinen sopeutuminen: Turusta Tampereelle

Kalle, 24-vuotias opiskelija Turusta, muutti Tampereelle opintojen perässä ja pelkäsi erottuvansa joukosta oman vahvan lounaismurteensa vuoksi. Aluksi hän yritti puhua kirjakieltä luennoilla, mutta se tuntui kankealta ja loi etäisyyttä opiskelukavereihin.

Ensimmäinen yritys rentoutua johti hämmennykseen: Kalle käytti turkulaisittain pitkiä vokaaleja lauseiden lopussa, mikä herätti hyväntahtoista kuittailua tamperelaisessa opiskelijaporukassa. Hän tunsi olonsa ulkopuoliseksi kielellisen eron vuoksi.

Breakthrough tuli, kun Kalle tajusi, että pronominit mää ja sää olivat yhteistä sanastoa molemmissa kaupungeissa. Hän lakkasi stressaamasta yksittäisiä vokaaleja ja keskittyi vain puhumaan luonnollisesti omalla rytmillään.

Kuukauden kuluttua Kalle huomasi sulautuvansa täydellisesti tamperelaiseen arkeen. Hänen puheestaan oli tullut luonnollinen sekoitus molempia maailmoja, ja hän koki kielellisen identiteettinsä rikkaudeksi eikä esteeksi.