Missä setelissä oli snellmanin kuva?

0 katselukertaa
Kysymys siitä, missä setelissä oli snellmanin kuva, viittaa Suomen historian merkittävään rahasarjaan. J. V. Snellmanin muotokuva koristi Suomen Pankin vuonna 1955 käyttöön ottamaa 5 000 markan seteliä. Tämä oli historiallinen hetki, sillä Snellman oli ensimmäinen historiallinen henkilö Suomen setelissä. Seteli pysyi käytössä uudistettuun vuoden 1963 rahauudistukseen saakka, jolloin sen arvo vastasi 50 uutta markkaa.
Kommentti 0 tykkäystä

Missä setelissä oli snellmanin kuva? 5 000 markan seteli

Kiinnostaako historian havina ja missä setelissä oli snellmanin kuva alun perin? Suomalaisen rahan historia kätkee sisäänsä kiehtovia vaiheita ja merkittäviä suurmiehiä. Vanhojen setelien yksityiskohtien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan itsenäisen Suomen taloushistoriaa ja kulttuuriperintöä ilman pelkoa vääristä tulkinnoista. Tutustu historiallisen paperirahan yksityiskohtiin ja syvennä tietämystäsi suomalaisista merkkipäivistä.

Missä setelissä oli Snellmanin kuva?

J.V. Snellmanin kuva esiintyi ensimmäisen kerran Suomen 5000 markan setelissä vuonna 1939, mikä teki siitä historian ensimmäinen historiallinen henkilö suomen setelissä, jota koristi todellisen historiallishenkilön muotokuva. Myöhemmin Snellmanin tunnetuin paikka suomalaisten lompakoissa oli kuitenkin 100 markan setelissä vuosina 1955–1986, jolloin se sai kansan suussa legendaarisen lempinimen Snellu.

Monelle suomalaiselle Snellman-setelin muisteleminen voi herättää kysymyksiä siitä, missä kaikissa nimellisarvoissa tämä valtiomies ja filosofi oikein ehti seikkailla ennen euron tuloa. Asia voi liittyä useampaan eri setelisarjaan ja aikakauteen, joten pelkkä yksi vastaus ei paljasta koko totuutta. Snellman oli nimittäin niin merkittävä hahmo Suomen oman rahan vakauttamisessa, että Suomen Pankki kunnioitti häntä useammassa historian suurimmista seteleistä.

Vuoden 1939 legendaarinen 5000 markan seteli

Ensimmäinen snellman seteli vuosi luotiin kriisin kynnyksellä, kun Suomen Pankki päätti laskea liikkeeseen uuden suuren nimellisarvon. Taiteilija Aarne Karjalaisen suunnittelema 5000 markan seteli otettiin käyttöön lokakuussa 1939 lievittämään taloudellista epävarmuutta ja käteisen suurta kysyntää. Setelin etusivua koristi itseoikeutetusti valtiomies J.V. Snellman, ja se rikkoi perinteisen kaavan, jossa setelien kuvituksena käytettiin vain allegorisia hahmoja tai tyyliteltyjä kansallismaisemia.

Nämä sota-ajan suursataset jäivät monelta tavalliselta kansalaiselta kokonaan näkemättä niiden valtavan ostovoiman vuoksi. Muistan itse, kun isoisäni kertoi nähneensä kyseisen jv snellman 5000 markan seteli vain kerran eläessään, ja silloinkin se tuntui kuulemma enemmän arvokkaalta asiakirjalta kuin tavalliselta maksuvälineeltä. Aluksi hätäratkaisuna käytettiin jopa vanhoja 500 markan setelipohjia, joiden päälle yksinkertaisesti painettiin uusi 5000 markan nimellisarvo, mikä tekee niistä nykyään numismaatikoiden keskuuddessä äärimmäisen harvinaisia keräilykohteita.

Miljonääriksi sadalla setelillä - Vuoden 1955 suursarja

Sotien jälkeen Suomen rahajärjestelmä koki täydellisen muodonmuutoksen, ja vuonna 1955 esiteltiin kokonaan uusi, moderni setelisarja. Tässä muotoilija Tapio Wirkkalan suunnittelemassa ikonisessa sarjassa Snellman sai kunnian siirtyä Suomen kaikkien aikojen suurimpaan seteliin: 10 000 markan seteliin. Setelin takasivulla kuvattiin suomalaista maaseutua, maanviljelijää ja perhettä, mikä heijasti sodasta toipuvan maan uutta nousukautta.

Tämä seteli mahdollisti sen, että vain 100 kappaletta näitä seteleitä riitti tekemään omistajastaan virallisesti markkamiljonäärin. Aikakausi jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä vuoden 1963 rahauudistuksessa kaikista rahoista leikattiin kaksi nollaa pois. Silloin tämä massiivinen kymppitonninen katosi käytöstä, ja sen paikan otti uudistettu 100 markan seteli, jossa Snellmanin profiili säilyi edelleen.

Satasen "Snellu" matkalla kohti euroa

Vuoden 1963 uudistuksen jälkeen Snellmanista tuli virallisesti jokaisen suomalaisen tuttava, sillä hänen kuvansa siirrettiin arjen käytetyimpään suurarhaan eli 100 markan seteliin. Tämä seteli uudistettiin vielä kertaalleen vuonna 1976, mutta Snellman säilytti paikkansa aina vuoteen 1986 saakka. Alkuperäinen sota-ajan viisitonnisen vakavuus muuttui kansan suussa lempeäksi satasen Snelluksi.

Kun setelimallisto lopulta uusittiin vuonna 1986, Snellman sai väistyä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen tieltä. Se oli monelle haikea hetki - 46 vuotta kestänyt Snellmanin aikakausi Suomen setelitaiteessa päättyi. Snellmanin rooli markan historiassa oli kuitenkin niin painava, että hänen perintöään kunnioitetaan yhä keräilymaailmassa.

Eri aikakausien Snellman-setelit vertailussa

J.V. Snellman esiintyi Suomen markka-aikana kolmessa eri nimellisarvossa, jotka heijastivat maamme taloudellista tilannetta ja inflaation kehitystä.

5000 markkaa (Malli 1939)

• Julkaistiin lokakuussa 1939 sota-ajan poikkeusoloihin

• Suomen historian ensimmäinen seteli, jossa oli reaalisen henkilön muotokuva

• Aarne Karjalainen

10 000 markkaa (Malli 1955)

• Esiteltiin osana vuoden 1955 suurta seteliuudistusta

• Itsenäisen Suomen suurin nimellisarvoinen seteli ennen vuoden 1963 rahauudistusta

• Tapio Wirkkala

100 markkaa (Mallit 1963 ja 1976)

• Käytössä vuosina 1963-1986

• Koko kansan tuntema arjen suosikkiseteli, lempinimeltään Snellu

• Tapio Wirkkala

Sota-ajan 5000 markkaa oli harvinainen suurarha, kun taas vuoden 1955 kymppitonninen jäi historian suurimmaksi markaksi. Tunnetuimmaksi nousi kuitenkin vuoden 1963 uudistuksen jälkeinen 100 markan seteli, joka kulki suomalaisten mukana yli kahden vuosikymmenen ajan.
Jos haluat oppia lisää suomalaisen rahahistorian muista kiehtovista hahmoista, katso Missä setelissä oli Kekkosen kuva?.

Pekan löytö perinnönjaossa: Sota-ajan viisitonnisen mysteeri

Pekka, 45-vuotias historian harrastaja Tampereelta, löysi isoäitinsä vanhasta lipastosta erikoisen, erittäin kookkaan Suomen Pankin setelin. Setelissä komeili J.V. Snellmanin kuva ja sen nimellisarvoksi oli merkitty 5000 markkaa vuodelta 1939.

Ensimmäinen yritys selvittää rahan arvoa netin keskustelupalstoilla johti hämmennykseen, sillä monet väittivät vuoden 1939 viisitonnisen olevan lähes mahdoton löytö tavallisesta kodista ja epäilivät sitä väärennökseksi.

Pekka ei luovuttanut, vaan vei setelin suoraan numismaattiseen arviointiin Helsinkiin. Siellä asiantuntija tunnisti setelin aidoksi Aarne Karjalaisen suunnittelemaksi sota-ajan ensipainokseksi, jota oli säästynyt hyvin vähän.

Seteli osoittautui keräilyharvinaisuudeksi, jonka arvo hyväkuntoisena oli noin 150-1000 euroa, mikä opetti Pekalle, että sota-ajan säästöt voivat kätkeä sisäänsä todellisia historiallisia aarteita.

Nopea yhteenveto

Ensimmäinen historiallinen muotokuva

J.V. Snellman oli ensimmäinen todellinen henkilö suomalaisessa setelitaiteessa vuonna 1939 julkaistussa 5000 markan setelissä.

Kolme eri nimellisarvoa

Snellman ehti esiintyä historian aikana 5000 markan, 10 000 markan sekä tunnetuimmassa 100 markan setelissä.

Katoaminen käytöstä

Snellman sai tehdä tilaa Jean Sibeliukselle vuoden 1986 seteliuudistuksessa, jolloin viimeinen satasen Snellu poistui tuotannosta.

Nopeat kysymykset ja vastaukset

Mikä oli Snellman-setelin lempinimi?

Kansa kutsui Snellmanin kuvalla varustettua 100 markan seteliä yleisesti nimellä "Snellu". Sota-aikana myös alkuperäistä 5000 markan seteliä kutsuttiin joskus samalla nimellä.

Kuka oli ensimmäinen henkilö suomalaisessa setelissä?

J.V. Snellman oli ensimmäinen todellinen historiallinen henkilö, jonka muotokuva painettiin suomalaiseen seteliin. Tämä tapahtui vuonna 1939 julkaistussa 5000 markan setelissä.

Miksi Snellman valittiin setelin kuva-aiheeksi?

Snellman toimi Suomen valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä ja oli päävastuussa siitä, että Suomen markka sidottiin hopeakantaan vuonna 1865, mikä itsenäisti maan talouden ruplan heilahteluista.