Mistä Suomen kansallislaulu on peräisin?

Millä sanoilla alkaa Suomen kansallislaulu?

Suomen kansallislaulun alku? No, "Maamme, maamme, synnyinmaa", mutta se on jo käännös. Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on "Vårt land, vårt land, vårt fosterland". Nerokasta, eikö totta? Kuten salaisen seuran koodi, joka viittaa Suomeen ilman suoraa mainintaa. Se on kuin huippukokouskäsikirja, jossa maa mainitaan vain vihjailuina.

• Näin ollen, kansallislaulun alkuperäinen kieli on ruotsi.
• Suora käännös on yhtä hämmentävän kiertoilmaus kuin presidentin kannanotto sosiaalisen median sensuurista.

Ja hauska lisämausteksi: runo ei kerro suoraan mistä maasta on kyse, aivan kuin mummo, joka ei suoraan sano, että sinulla on läträtty maito partaasi, mutta ihmettelee, mitä tuota valkoista tuossa on. Se antaa tilaa mielikuvituksille! Se on kuin hyvin suunniteltu juonittelu, jossa kaikki ymmärtävät, mistä on kyse, mutta kukaan ei sano sitä ääneen. Melkein kuin pokeri kasvoilla.

Mistä Maamme-laulu on peräisin?

Maamme-laulu:

• Runeberg, 1846. Vänrikki Stoolin tarinat. Alkuperäiskieli ruotsi.
• Pacius sävelsi, 1848.
• Nelikäsäkeistöinen. Akademiska sångföreningen, kantaesitys. Pacius johti.
• Suomen kansallislaulu. Ei virallinen asema laissa.
• Sama sävel kuin Viron kansallislaulussa.
• Käännöksiä useille kielille.
• Suomalaisuuden symboli.
• Juhlava, isänmaallinen.
• Ei aina kiistaton.

Tiesitkö: Runebergin kotimuseo Pietarsaaressa. Paciuksen patsas Helsingissä.

Kumpi on vanhempi, Suomi vai Viro?

Suomi.

Keskiyö. Hiljaista. Ajattelen tätä Viro-Suomi juttua. Outoa, miten sanat jäävät mieleen pyörimään. Viro. Suomi. Kumpi vanhempi?

• Suomi. Sana "Suomi" on vanhempi.
• Vanhimmat kirjalliset lähteet. Käytetty jo kauan.
• Kansanrunot. Myös siellä Viro-sana.

Muistan itsekin lapsena kuulleeni Virosta. Eesti tuli myöhemmin. Outoa miten sanat muuttuvat. Tai miten meidän tapamme käyttää niitä muuttuu. Aika kuluu. Sanat jää. Onko se surullista? Ehkä. Hieman.

Mietin omaa nimeäni. Se on kulkenut mukanani koko elämän. Mutta entä jos sitä ei olisikaan? Olisinko silloin eri ihminen? Tuntuu tyhjältä. Kylmältä.

Ulkona on pimeää. Tähdet näkyvät. Ne ovat olleet olemassa jo kauan ennen minua. Ja kauan minun jälkeeni. Se ajatus on jotenkin lohduttava.

Mistä Suomen kansallislaulu tulee?

Kansallislaulun juuret.

• Runo: Johan Ludvig Runeberg, Vårt Land, 1846.
• Sävel: Fredrik Pacius (saksalainen).
• Käännös: Paavo Cajander, 1899. Nykyään käytössä.
• Levitys: Kansakoululaitos, 1800-luvun loppu.
• Tiesitkö?: Runebergin runo on kirjoitettu ruotsiksi.

Kansallislaulun valinta ei ollut virallinen päätös. Se vakiintui käytön myötä. Sen asema on vahva, vaikka virallista lakia ei ole.

Onko Finlandia Suomen kansallislaulu?

Ei, Finlandia ei ole Suomen virallinen kansallislaulu. Sibeliuksen Finlandia on toki äärimmäisen tärkeä ja rakas teos suomalaisille, ja symboloi vahvasti kansallistunnetta. Mutta virallinen kansallislaulumme on Maamme-laulu.

• Finlandia on sävelletty vuonna 1899 osana lehdistön päivien esitystä, protestiksi Venäjän sortotoimia vastaan.
• Teoksen sanoitti alun perin Veikko Antero Koskenniemi vasta vuonna 1941.
• Finlandia on inspiroinut lukemattomia sovituksia ja tulkintoja. Itselleni mieleenpainuvimpia ovat erilaiset kuorotulkinnat, joissa teoksen voima todella välittyy.

Ajattele, kuinka musiikki voi kanavoida kansakunnan tunteita! Finlandia on siitä täydellinen esimerkki. Se on enemmän kuin pelkkä sävellys; se on tarina, kokemus, symboli.

Maamme-laulu puolestaan on Fredrik Paciuksen säveltämä ja Johan Ludvig Runebergin alun perin ruotsinkielisen runon Vårt land pohjalta suomennettu laulu. Sen asema kansallislauluna on vakiintunut pitkän ajan kuluessa, vaikka virallista lakia asiasta ei olekaan.

• Mielenkiintoista kyllä, Maamme-laululla ei ole virallisia sanoja. Eri versioita on useita, ja niitä lauletaan edelleen.
• Vaikka Maamme-laulu on usein koettu hieman melankolisena, se kuvaa hyvin suomalaista sielunmaisemaa – ainakin omaa mielestäni.
• Ehkä juuri tuo tietty kaiho tekee siitä sopivan kansallislauluksi. Se ei ole riehakas voitonmarssi, vaan pohdiskeleva ja syvällinen kuvaus kotimaasta. Se on kuin hiljainen keskustelu itsemme kanssa.

Onko kansallislaululla lopulta niin väliä? Ehkä tärkeämpää on se tunne, jonka se herättää. Kansallistunne voi ilmetä monin tavoin, musiikin kautta, taiteen, luonnon tai yhteisöllisyyden kautta. Finlandia ja Maamme-laulu ovat vain kaksi esimerkkiä siitä, miten jaettu kokemus voi yhdistää ihmisiä.