Mitä kristillisiä perinteitä joulussa on?

0 katselukertaa
Tässä on keskeisiä tapoja, joilla selviää mitä kristillisiä perinteitä joulussa on. Joulunviettoon liittyy uskonnollista sanomaa ja hiljentymistä. Monet jouluajan tavat heijastavat Jeesuksen syntymän juhlistamista. Perinteet yhdistävät sukupolvia ja tuovat juhlaan hengellistä syvyyttä. Joulun kristillinen ydin näkyy seurakuntien ja kotien yhteisissä tavoissa. Tutustu tarkemmin näihin perinteisiin ja niiden taustoihin.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä kristillisiä perinteitä joulussa on? Tunne joulun ydin

Pohditko mitä kristillisiä perinteitä joulussa on kaiken joulukiireen keskellä? Joulun juhlinta sisältää paljon syvällistä merkitystä, joka jää helposti arjen kiireiden jalkoihin. Tutustumalla joulun uskonnollisiin tapoihin ymmärrät paremmin juhlan taustoja ja löydät uutta rauhaa joulunviettoon.

Mitä kristillisiä perinteitä joulussa on ja miten ne näkyvät?

Kysymys siitä, mitä kristillisiä perinteitä joulussa on, liittyy moneen eri historialliseen ja kulttuuriseen kerrokseen. Suomessa joulu on ainutlaatuinen yhdistelmä kristillisiä tapoja - kuten joulukirkkoa, adventtia ja jouluevankeliumia - sekä vanhempia kansanperinteitä, kuten joulusaunaa ja yltäkylläistä joulupöytää.

Tällä hetkellä noin 62 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, joten hengelliset tavat elävät edelleen vahvasti arjen juhlan rinnalla. Suoraan sanottuna moni meistä sekoittaa nämä kaksi puolta iloisesti keskenään ilman sen kummempaa pohdintaa. Mutta on olemassa yksi yllättävä kodin joulukoriste, jota lähes kaikki pitävät muinaisena luonnonuskontona - paljastan sen todellisen kirkollisen taustan hieman tuonnempana.

Keskeiset kirkolliset ja hengelliset jouluperinteet Suomessa

Kristillisen joulun ydin rakentuu Jeesuksen syntymän muistamisen ympärille, mikä näkyy erityisesti kirkkovuoden kulussa ja yhteisissä tilaisuuksissa. Tärkeimpiä uskonnollisia perinteitä ovat neljä viikkoa kestävä adventtiaika, jouluaaton tai jouluyön kirkossa käynti, jouluevankeliumin lukeminen sekä yhteiset laulutilaisuudet.

Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka valtava joukko ihmisiä nämä tavat edelleen kokoavat yhteen keskellä pimeintä talvea. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin osallistuu vuosittain noin 1,8 miljoonaa suomalaista, mikä tarkoittaa käytännössä joka kolmatta maan asukasta. Minulle itselleni kirkon penkissä istuminen ja tuttujen virsien veisaaminen on se hetki, jolloin joulukuun loputon kiire vihdoin pysähtyy.

Adventti ja neljän kynttilän odotus

Kristillinen joulunodotus alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, jolloin sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä. Jokaisella neljällä kynttilällä on oma joulun kristillinen merkitys ja perinteet liittyen toivoon, rauhaan, rakkauteen ja iloon valon lisääntyessä kohti joulua.

Joulukirkko ja jouluevankeliumin lukeminen

Jouluaaton jumalanpalvelus ja jouluyön messu ovat vuoden suosituimpia kirkollisia tapahtumia, jotka keräävät kirkkoihin satojatuhansia kävijöitä. Monet perheet lukevat myös kotona Luukkaan evankeliumin toisen luvun (jouluevankeliumin) ennen juhla-ateriaa rauhoittaakseen tunnelman.

Täytyy myöntää, että lapsena joulukirkon penkki tuntui loputtoman kovalta ja saarna kesti mielestäni ikuisuuden. Vasta aikuisena ymmärsin, ettei sinne mennä suorittamaan. Sinne mennään hengittämään.

Kodissa näkyvien joulusymboleiden kristillinen merkitys

Monet kodin tutut joulukoristeet ja -tavat kantavat mukanaan syvää kristillistä symboliikkaa, vaikka niitä käytetään nykyään usein pelkästään tunnelman luomiseen. Kynttilät, joulukranssi, seimiasetelma ja jopa joulukuusi viittaavat tavalla tai toisella ikuiseen elämään, valoon ja Vapahtajan syntymään.

Muistatko sen yllättävän koristeen, josta vihjasin alussa? Kyseessä on joulukuusi. Vaikka monet yhdistävät ikivihreän puun suoraan muinaisiin talvipäivänseisauksen pakanallisiin riitteihin, nykyisen koristellun joulukuusen juuret ovat keskiaikaisissa kirkollisissa paratiisinäytelmissä, joissa omenilla koristeltu puu kuvasi hyvän ja pahan tiedon puuta sekä uutta elämää Kristuksessa.

Samalla tavalla ovessa riippuva ympyränmuotoinen joulukranssi symboloi päättymättömällä muodollaan ja vihreydellään ikuista elämää. Seimiasetelma puolestaan tuo Jeesus-lapsen, Marian, Joosefin ja tallin eläimet suoraan kodin lipaston päälle konkreettiseksi muistutukseksi ensimmäisestä jouluyöstä.

Miten kristilliset ja kansanperinteet eroavat suomalaisessa joulussa?

Suomalainen jouluperinne on vuosisatojen saatossa sulauttanut yhteen kirkollisen juhlan ja vanhan maatalousyhteiskunnan sadonkorjuu- sekä talvipäivänseisausjuhlat. Siinä missä kristinusko toi mukanaan rauhoittumisen ja syntymäjuhlan sanoman, esikristilliset tavat keskittyivät valon paluun juhlistamiseen ja yltäkylläiseen syömiseen.

Moni luulee esimerkiksi joulusaunan tai joulupukin olevan osa kristillistä perinnettä, koska ne kuuluvat erottamattomasti suomalaiseen jouluaattoon. Väärin. Joulusauna on ikivanha suomalainen puhdistautumisriitti, jossa hiljennyttiin ja jätettiin löylyt tontuille, kun taas runsas joulupöytä juontaa juurensa muinaiseen kekriin ja pakanalliseen keskitalven juhlaan.

Todellisuudessa juuri tämä kerroksellisuus - se hetki, kun tulet höyryävästä joulusaunasta puhtaisiin vaatteisiin, sytytät kynttilät, kuuntelet jouluevankeliumin ja istut sitten kinkun sekä laatikoiden ääreen - tekee suomalaisesta joulusta niin ainutlaatuisen ja lämpimän kokonaisuuden, jota ei voi palauttaa vain yhteen historialliseen lähteeseen.

Eri kristillisten kirkkokuntien jouluperinteet Suomessa

Vaikka evankelis-luterilainen perinne hallitsee suomalaista joulukuvaa, kristilliset jouluperinteet suomessa saavat uusia sävyjä myös ortodoksisen ja katolisen kirkon rikastuttaessa maamme jouluperinteitä omilla tavoillaan. Eroja näkyy erityisesti paastoamisessa, jumalanpalvelusten ajankohdissa sekä kodin koristelussa.

Ortodoksisessa perinteessä jouluun valmistaudutaan 40 päivää kestävällä joulupaastolla, joka päättyy vasta jouluaaton illan vigiliaan ja joulupäivän liturgiaan. Katolisessa perinteessä taas keskiyön messu ja joulun kristilliset symbolit ovat olleet keskeisessä roolissa jo vuosisatoja ennen kuin seimet yleistyivät luterilaisissa kodeissa. Lopulta eri kirkkokuntien tavat täydentävät toisiaan ja muistuttavat saman juhlan yhteisestä juuresta.

Jos pohdit joulun viettoon liittyviä ruokavalintoja, lue lisää aiheesta Mikä on Suomen suosituin jouluruoka?

Kristilliset perinteet vs. kansanperinteet suomalaisessa joulussa

Suomalaisessa joulunvietossa uskonnolliset tavat ja ikivanhat kansanperinteet elävät rinnakkain. Näin tunnistat niiden erot:

Kristilliset jouluperinteet

• Adventti, joulukirkko, jouluyön messu ja Kauneimmat joululaulut

• Adventtikynttilät, seimiasetelma, joulukranssi ja enkelikoristeet

• Jeesuksen syntymän juhlistaminen, armo, rauha ja lähimmäisenrakkaus

• Joulupaasto (erityisesti ortodokseilla) ja rukous ennen ateriaa

Esikristilliset ja kansanperinteet

• Joulusauna, haudoilla käynti (yhdistynyt myöhemmin kristinuskoon) ja joulupukin vierailu

• Olkipukki, himmeli, tontut ja lyhteet linnuille

• Talvipäivänseisauksen, valon paluun ja satovuoden päättymisen juhlinta

• Runsas joulupöytä, kinkku, laatikot ja riisipuuro yltäkylläisyyden merkkinä

Nykypäivän suomalaisessa perheessä näitä kahta perinnettä ei yleensä erotella tiukasti toisistaan. Joulusauna ja joulupöytä luovat juhlan fyysisen kehyksen, kun taas joululaulut, kynttilät ja kirkko tuovat juhlaan hengellisen rauhan.

Sannan ja Mikon perheen jouluperinteiden yhteensovittaminen Tampereella

Tamperelainen Sanna (34) ja hänen puolisonsa Mikko (36) huomasivat ensimmäisen lapsensa synnyttyä, että heidän jouluaattonsa oli pelkkää stressaavaa suorittamista ja aikataulujen kyttäämistä. Sanna kaipasi lapsuudestaan tuttua kristillistä rauhaa ja joulukirkkoa, kun taas Mikolle joulusauna ja pitkä illallinen olivat ehdottomia.

Ensimmäisenä jouluna he yrittivät mahduttaa kaiken samaan päivään: aamusaunan, iltapäivän joulukirkon, sukulaisvierailut ja joulupukin. Lopputuloksena oli väsynyt taapero, palanut laatikko ja kireä tunnelma keittiössä.

Seuraavana vuonna he tajusivat, ettei kaikkea tarvitse tehdä aattona. He siirsivät yhteisen Kauneimmat joululaulut -hetken ja seimiasetelman rakentamisen adventtiaikaan, ja lukivat aattona kotona vain lyhyen jouluevankeliumin ennen joulusaunaa.

Muutoksen myötä aaton kiire loppui kuin seinään, ja perhe sai sekä hengellisen hiljentymisen että perinteisen saunarauhan ilman turhaa juoksemista.

Tärkeimmät opit

Suomalainen joulu on kahden kulttuurin liitto

Joulunviettomme yhdistää kristillisen Jeesuksen syntymäjuhlan ja ikivanhat suomalaiset talvipäivänseisauksen ja sadonkorjuun perinteet.

Yhteislaulut ja kirkko kokoavat suomalaiset

Vaikka arjen kirkossa käynti on vähentynyt, joulukirkko ja noin 1,8 miljoonaa kävijää keräävät Kauneimmat joululaulut ovat edelleen joulun suosituimpia perinteitä.

Kodin koristeilla on syvä hengellinen tausta

Adventtikynttilät, joulukranssi, seimiasetelma ja jopa joulukuusi kantavat kristillistä symboliikkaa valosta, toivosta ja ikuisesta elämästä.

Joulusauna ja joulupöytä ovat kansanperinnettä

Saunominen ja runsas ruokapöytä juontavat juurensa esikristilliseen aikaan, mutta ne täydentävät nykyään luontevasti kristillistä juhlarauhaa.

Lisäkeskustelua

Miksi joulua vietetään juuri 25. joulukuuta, vaikka Jeesuksen tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä?

Raamattu ei mainitse Jeesuksen tarkkaa syntymäpäivää, mutta varhaiset kristityt vakiinnuttivat juhlan 25. joulukuuta 300-luvulla. Ajankohta osui yhteen roomalaisen talvipäivänseisauksen ja Voittamattoman Auringon juhlan kanssa, mikä symboloi Kristusta maailman valona keskellä pimeintä vuodenaikaa.

Onko joulusauna kristillinen perinne?

Ei ole, vaan joulusauna on ikivanha suomalainen kansanperinne ja puhdistautumisriitti. Ennen kristinuskon tuloa suomalaiset uskoivat saunan olevan pyhä paikka, jossa valmistauduttiin keskitalven juhlaan ja jätettiin jälkilöylyt kodin haltijoille.

Mitä joulukranssi symboloi kristinuskossa?

Joulukranssi symboloi pyöreällä, päättymättömällä muodollaan Jumalan ikuista rakkautta ja ikuista elämää. Ikivihreät havut taas muistuttavat elämän jatkumisesta ja toivosta keskellä kylmää talvea.

Miten kristilliset jouluperinteet näkyvät nykyään kodeissa, jos ei käydä kirkossa?

Monissa suomalaiskodeissa kristillisyys näkyy huomaamatta perinteisten joululaulujen laulamisena, adventtikynttilöiden polttamisena ja joulurauhan julistuksen kuuntelemisena. Myös enkeleiden käyttäminen koristeina ja hyvän tahdon viestit joulukorteissa kumpuavat kristillisestä perinnöstä.