Mitä saamen kieliä Suomessa puhutaan?

0 katselukertaa
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kysymykseen mitä saamen kieliä suomessa puhutaan saadaan selkeä vastaus saamen kielilain määritelmistä. Pohjoissaame on puhujamäärältään laajin saamen kieli Suomessa. Inarinsaame on ainoa saamen kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa. Koltansaame on perinteinen kieli, jolla on oma erillinen kirjakielensä ja kulttuuriperintönsä.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä saamen kieliä Suomessa puhutaan? Kolme virallista kieltä

Moni pohtii mitä saamen kieliä suomessa puhutaan ja miten nämä kielet eroavat toisistaan arkipäivän käytössä. Saamelaiskulttuurin rikkaus sekä kielelliset oikeudet pohjautuvat tarkasti määriteltyihin perinteisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin. Tutustu tarkemmin näiden ainutlaatuisten kielten keskeisiin piirteisiin ja viralliseen asemaan Suomessa.

Mitä saamen kieliä Suomessa puhutaan?

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kyseessä eivät ole saman kielen murteet, vaan kolme saamen kieltä suomessa, joiden puhuma-alueet ja historia poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Ollaan rehellisiä - moni suomalainen olettaa edelleen, että saame on vain yksi yhtenäinen kieli. Itsekin tein saman virheen vuosia sitten, kun matkustin ensimmäistä kertaa Lappiin ja ihmettelin, miksi tienviitat näyttivät Inarissa erilaisilta kuin Utsjoella. Hämmennys oli aitoa. Todellisuudessa suomessa puhuttavat saamen kielet eroavat toisistaan suunnilleen yhtä paljon kuin suomi ja viro, joten eri kielten puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan ilman opettelua. Mutta näihin kolmeen kieleen liittyy yksi yllättävä ja hieman nurinkurinen yksityiskohta elvytyksen kannalta - palaan siihen tarkemmin tuonnempana lainsäädäntöä ja nykytilaa käsittelevässä osiossa.

Kolme saamen kieltä Suomessa ja niiden puhuma-alueet

Vaikka kaikki kolme kieltä kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan suomen kanssa, niiden maantieteellinen sijoittuminen ja puhujamäärät vaihtelevat suuresti. Yksi on ylivoimaisesti suurin, yksi on täysin ainutlaatuinen Suomelle, ja kolmannella on vahvat juuret idässä.

Pohjoissaame on puhujamäärältään ylivoimaisesti suurin

Pohjoissaame on selvästi suurin saamen kieli. Sitä puhutaan pääasiassa pohjoisimmassa Suomessa sekä laajasti Norjassa ja Ruotsissa, ja sen puhujat muodostavat valtaosan kaikista saamenkielisistä (arviolta noin 70-80 prosenttia koko kieliryhmästä). Suomessa kielen perinteisiä ydinalueita ovat erityisesti Utsjoki, Enontekiö, Inari ja Sodankylän pohjoisosa.

Jos kuulet saamea televisiossa tai radiossa, se on lähes aina pohjoissaamea. Kielellä on vahva kirjallinen perinne, runsaasti oppimateriaaleja ja aktiivinen mediakenttä. Juuri tästä syystä moni - aivan ymmärrettävästi - sekoittaa pohjoissaamen tarkoittamaan kaikkea saamen kieltä.

Missä puhutaan inarinsaamea ja koltansaamea?

Inarinsaame on kielellinen harvinaisuus: sitä puhutaan ainoastaan Suomessa, erityisesti Inarinjärven ympäristössä. Missä puhutaan inarinsaamea ja koltansaamea on kysymys, johon vastaus löytyy pitkälti juuri Inarin kunnan alueelta. Harvoin näkee yhtä paikallista alkuperäiskieltä, joka on silti onnistunut kääntämään uhanalaisuutensa uuteen kasvuun.

Koltansaame puolestaan sijoittuu itäisempään kulttuuripiiriin, ja sitä puhutaan Suomen lisäksi myös Venäjällä, erityisesti Koltankunnassa. Suomessa koltansaamen keskeisimmät alueet löytyvät Inarin kunnan itäosista, kuten Sevettijärveltä, Nellimistä ja Keväjärveltä. Kieli erottuu kahdesta muusta jo ulkoasultaan, sillä siinä käytetään useita lisämerkkejä ja pehmeitä äänteitä, jotka heijastavat sen historiaa ja kosketuksia idän suuntaan.

Saamen kielilaki ja kielten virallinen asema Suomessa

Saamen kielillä on Suomessa virallinen asema, joka turvattiin ensimmäisen kerran vuoden 1992 saamen kielilailla. Saamen kielilaki suomi on ollut ratkaiseva tekijä kielten säilymisessä, ja se on samalla vahvistanut Saamelaiskäräjien toimintaa Suomessa.

Moni luulee, että kielen pelastaminen vaatii aina miljoonia puhujia ja valtavia resursseja. Todellisuudessa - ja tässä tulee se alussa mainitsemani yllättävä yksityiskohta - juuri pieni ja paikallinen inarinsaame on osoittautunut maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi kielipesätoiminnan ja aikuisten täydennyskoulutuksen ansiosta, kun taas suuremmatkin kielet kamppailevat usein kielen siirtymisestä nuoremmille sukupolville. Pieni koko voi siis joskus olla etu, koska yhteisö on tiivis ja jokainen uusi puhuja muuttaa tilastoja näkyvästi.

Käytännössä saamen kielilaki antaa saamelaisille oikeuden käyttää omaa kieltään tuomioistuimissa ja viranomaisissa saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosa). Viranomaisasiointi ei kuitenkaan aina suju täysin mutkattomasti. Olen kuullut useilta alueen asukkailta turhautuneita kommentteja siitä, että lain takaama oikeus ja arjen todellisuus eivät aina kohtaa - pätevistä kielenkääntäjistä ja saamenkielisistä työntekijöistä on jatkuva pula. Silti lainsäädäntö luo selkeän selkänojan, johon kansalainen voi vedota asioidessaan esimerkiksi Kelan, verohallinnon tai kuntien palveluiden kanssa.

Miksi saamen kielet sekoitetaan niin helposti toisiinsa?

Yleisin syy sekaannukseen on yksinkertainen: arkikielessä puhutaan usein vain saamesta yksikössä. Kun mediassa tai kouluopetuksessa ei eritellä, mistä kielestä on kyse, lukijalle syntyy mielikuva yhdestä kielestä, jolla on pari pientä murretta.

Tämä on oikeastaan aika ymmärrettävää, sillä ilman kielitieteellistä taustaa kukaan ei voi arvata kolmen kielen eroja pelkän nimen perusteella. Hyvä nyrkkisääntö on ajatella saamen kieliä samalla tavalla kuin pohjoismaisia kieliä - ruotsia, norjaa ja tanskaa - joilla on yhteinen tausta, mutta joista jokaisella on oma kirjakielensä, kielioppinsa ja sanastonsa. Kun tämän kerran sisäistää, ei pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea enää sekoita yhtä helposti keskenään.

Pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame vertailussa

Suomessa puhuttavat kolme saamen kieltä eroavat toisistaan maantieteellisen levinneisyyden, puhujamäärän ja kulttuurisen taustan osalta.

Pohjoissaame

  • Vahvin kirjallinen ja mediakulttuuri, eniten saatavilla olevaa oppimateriaalia
  • Pohjoisin Suomi (Utsjoki, Enontekiö, Inari, Sodankylä) sekä laajasti Norja ja Ruotsi
  • Suurin saamen kieli, kattaa arviolta 70-80 prosenttia kaikista saamen puhujista

Inarinsaame

  • Kansainvälisesti tunnettu menestystarina kielen elvyttämisessä kielipesien avulla
  • Puhutaan ainoastaan Suomessa, erityisesti Inarinjärven ympäristössä
  • Pieni mutta elinvoimainen alkuperäiskieli, jolla on muutamia satoja puhujia

Koltansaame

  • Itäsaamelainen kieli, jossa on rikas äännejärjestelmä ja vahva yhteys ortodoksiseen perinteeseen
  • Itäinen Inari (esimerkiksi Sevettijärvi ja Nellim) sekä Venäjän puolella Koltankunta
  • Erittäin uhanalainen kieli, jolla on muutamia satoja puhujia
Pohjoissaame hallitsee näkyvyyttä ja puhujamääriä koko Pohjoiskalotilla, mutta inarinsaame ja koltansaame ovat korvaamaton osa Suomen kielellistä perintöä. Inarin kunta onkin maailman ainoa kunta, jossa on neljä virallista kieltä: suomi sekä kaikki kolme Suomen saamen kieltä.

Matkailuyrittäjän oppitunti Inarissa: Miksi yksi käännös ei riittänyt

Mikko, 36-vuotias matkailuyrittäjä Rovaniemeltä, laajensi retkipalvelunsa Inarinjärven alueelle ja halusi kunnioittaa paikallista kulttuuria kääntämällä opastekyltit saameksi. Hän tilasi käännökset kiireessä ilman tarkempaa perehtymistä, olettaen saamen olevan yksi kieli.

Ensimmäinen yritys meni pieleen. Kyltit painettiin pohjoissaameksi, mutta paikalliset yhteistyökumppanit huomauttivat nopeasti, että juuri kyseisellä rannalla inarinsaame on perinteinen valtakieli. Mikkoa nolotti oma tietämättömyys, ja hän joutui hylkäämään jo painetut kyltit.

Virheestä oppineena hän otti yhteyttä paikallisiin kieliasiantuntijoihin ja Saamelaiskäräjien materiaaleihin. Hän ymmärsi, että kielen valinta kertoo suoraan alueen historiasta ja asukkaiden arvostamisesta.

Uudet opasteet toteutettiin lopulta sekä suomeksi, pohjoissaameksi että inarinsaameksi. Muutaman kuukauden kuluessa paikallisten kumppaneiden palaute muuttui erittäin myönteiseksi, ja myös kansainväliset matkailijat alkoivat kysellä aktiivisesti alueen eri kielistä.

Yhteenveto ja johtopäätös

Suomessa on kolme erillistä saamen kieltä

Pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame ovat itsenäisiä alkuperäiskieliä, joiden puhuma-alueet painottuvat Pohjois-Lappiin ja erityisesti Inarin kuntaan.

Pohjoissaame on suurin, inarinsaame vain Suomessa

Pohjoissaame kattaa valtaosan kaikista saamen puhujista yli valtionrajojen, kun taas inarinsaamea puhutaan ainoastaan Inarinjärven ympäristössä Suomessa.

Lainsäädäntö turvaa kielelliset oikeudet

Vuoden 1992 saamen kielilaki antoi saamen kielille virallisen aseman, vahvisti Saamelaiskäräjien toimintaa ja turvaa asiointioikeuden kotiseutualueen viranomaisissa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko saame vain yksi kieli vai useampi eri kieli?

Saame ei ole yksi kieli, vaan kokonainen kieliryhmä, johon kuuluu yhteensä yhdeksän tai kymmenen elävää kieltä Pohjois-Euroopassa. Suomessa näistä puhutaan kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Ne ovat erillisiä kieliä eivätkä saman kielen murteita.

Ymmärtävätkö pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen puhujat toisiaan?

Eivät automaattisesti. Pohjoissaamen ja inarinsaamen puhujat saattavat tunnistaa yksittäisiä tuttuja sanoja, mutta sujuva keskustelu vaatii toisen kielen opettelua. Koltansaame poikkeaa kahdesta muusta vielä enemmän äänne- ja sanastorakenteeltaan.

Mitä oikeuksia saamen kielilaki antaa Suomessa?

Vuoden 1992 saamen kielilaki ja sen myöhemmät uudistukset takaavat saamelaisille oikeuden käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa saamelaisten kotiseutualueella. Lisäksi laki velvoittaa viranomaisia edistämään saamen kielten käyttöä ja saatavuutta palveluissa.

Jos haluat oppia lisää perustuslaillisista oikeuksista, katso vastaus kysymykseen: Onko saamen kieli Suomen virallinen kieli?.

Missä päin Suomea voi kuulla kaikkia kolmea saamen kieltä?

Inarin kunta on ainoa paikka Suomessa ja koko maailmassa, jossa puhutaan perinteisesti kaikkia kolmea Suomen saamen kieltä. Inarin kylässä ja sen lähialueilla törmää arjessa niin pohjoissaameen, inarinsaameen kuin koltansaameenkin.