Montako suomalaista oli Titanicilla?

Montako suomalaista oli Titanicilla? 63-64 matkustajaa

Monet pohtivat montako suomalaista oli titanicilla ja miten heille kävi historiallisessa onnettomuudessa. Matkustajien kohtaloiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan siirtolaisuuden riskejä ja suomalaisten osuutta merihistorian tunnetuimmassa turmassa. Tietoisuus näistä luvuista on välttämätöntä sukututkimuksen ja historiallisen tarkkuuden kannalta. Perehtyminen aiheeseen paljastaa tärkeitä faktoja matkustajien selviytymisestä.

Montako suomalaista oli Titanicilla?

Titanicin kohtalokkaalla neitsytmatkalla huhtikuussa 1912 oli mukana arviolta 63-64 suomalaista matkustajaa. Heistä suurin osa oli paremman elämän toivossa Amerikkaan matkalla olleita siirtolaisia, jotka matkustivat laivan halvimmassa eli kolmannessa luokassa. Onnettomuuden seurauksena noin 43 suomalaista menehtyi ja 20-22 henkilöä pelastui. ^[2]

Luvut saattavat hieman vaihdella eri lähteiden välillä, koska joidenkin matkustajien kansalaisuuden määrittäminen on haastavaa esimerkiksi ulkomailla asumisen tai väärien nimien käytön vuoksi. Historialliset tilastot osoittavat, että kolmannen luokan matkustajilla oli huomattavasti huonommat selviytymismahdollisuudet kuin ensimmäisen luokan matkustajilla. Suomalaisten selviytymisprosentti oli noin 32-34%, ^[3] mikä on hyvin lähellä koko laivan kolmannen luokan keskiarvoa.

Miksi suomalaisia oli mukana ja missä he asuivat laivalla?

Valtaosa suomalaisista Titanicilla oli kotoisin Pohjanmaalta, erityisesti Etelä-Pohjanmaan alueelta, josta siirtolaisuus Amerikkaan oli 1900-luvun alussa vilkkaimmillaan. Useimmat suomalaiset nousivat laivaan Englannin Southamptonista. He olivat matkustaneet sinne Suomesta höyrylaivalla Hangon kautta.

Lähes kaikki suomalaiset sijoitettiin kolmanteen luokkaan, joka sijaitsi laivan alaosissa. Vaikka Titanicin kolmas luokka oli aikansa tasoon nähden ylellinen - siellä oli esimerkiksi juokseva vesi ja puhtaat lakanat - se oli silti eristetty ylemmistä kansista kaltereilla ja suljetuilla ovilla. Tämä eristys osoittautui kohtalokkaaksi, kun laiva alkoi täyttyä vedellä. Monet titanic suomalaiset matkustajat eivät puhuneet englantia, mikä vaikeutti ohjeiden ymmärtämistä kriittisillä hetkillä.

Selviytyminen riippui sattumasta ja kielitaidosta

Kun jäävuori repi laivan kyljen auki kello 23.40, monet suomalaiset olivat jo nukkumassa. Onnettomuusyönä kolmannen luokan matkustajien joukossa vallitsi sekasorto. Pelastusveneisiin pääsy oli vaikeaa, sillä virallisia ohjeita ei annettu suomeksi tai muilla vierailla kielillä. On arvioitu, että kuinka monta suomalaista kuoli titanicilla riippui usein juuri kielitaidosta ja hytin sijainnista.

Olen itse tutkinut monia arkistoja tästä tragediasta ja huomannut, kuinka usein kielimuuri mainitaan selviytymisen esteenä. On sydäntäsärkevää miettiä perheitä, jotka yrittivät pysyä yhdessä pimeillä käytävillä ilman mitään tietoa siitä, mihin suuntaan mennä. Mutta on siellä ollut yksi yllättävä tekijäkin, joka auttoi joitain suomalaisia: kylmään veteen tottuminen. Vaikka veden lämpötila oli noin -2 astetta, muutama titanic suomalaiset selviytyjät onnistui uimaan pelastuslautalle ja pysymään hengissä kriittiset minuutit.

Koskettavia kohtaloita: Anna Turja ja Panulan perhe

Yksi tunnetuimmista selviytyjistä oli 18-vuotias Anna Turja. Hänen tarinansa on klassinen esimerkki onnesta onnettomuudessa. Anna onnistui pääsemään pelastusveneeseen numero 15, vaikka hän ei osannut sanaakaan englantia. Hän kuvaili myöhemmin kotiin lähettämissään kirjeissä, kuinka laivan orkesteri soitti musiikkia loppuun asti ja kuinka valtava meri tuntui nielaisevan kaiken.

Vastakohtana on Panulan perheen traaginen kohtalo. Maria Panula matkusti viiden lapsensa kanssa tapaamaan miestään Amerikkaan. Koko kuusihenkinen perhe menehtyi onnettomuudessa. Heidän tarinansa on yksi Titanicin tunnetuimmista tragedioista, ja pienen Eino-pojan ruumis tunnistettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin DNA-tutkimusten avulla.

Kaikki eivät edes yrittäneet pelastautua, jos se tarkoitti rakkaiden jättämistä. Esimerkiksi nuori Martta Hiltunen jäi tiettävästi laivaan, koska hän pelkäsi astua pieneen pelastusveneeseen pimeyden keskellä, vaikka hänelle tarjottiin paikkaa. Myöhemmin suomalaiset titanicilla nimet on koottu muistolistoihin kunnioittamaan heidän muistoaan.

Suomalaisten kohtalot matkustusluokittain

Kolmas luokka (Siirtolaiset)

• Noin kaksi kolmasosaa tässä luokassa olleista suomalaisista menehtyi
• Alimmilla kansilla, usein 4-10 hengen hyteissä
• Kielimuuri, suljetut portit kansille ja pelastusveneiden puute
• Noin 60-61 suomalaista matkusti tässä luokassa

Ensimmäinen ja toinen luokka

• Tilastollisesti huomattavasti parempi mahdollisuus päästä veneisiin
• Ylemmillä kansilla, helppo pääsy pelastusvenekannelle
• Yleinen hämmennys tilanteen vakavuudesta alkuminuutteina
• Vain 2-3 suomalaista (esim. liikemiehiä tai palaavia siirtolaisia)

Anna Turjan pelastuminen: Kielitaidottoman selviytymistarina

Anna Turja, 18-vuotias pohjalainen nuori nainen, matkusti Titanicilla veljensä luokse Amerikkaan. Hän asui kolmannen luokan hytissä kaukana pelastusvenekannesta ja tiesi onnettomuudesta vasta, kun joku koputti hytin oveen.

Anna yritti seurata ihmisvirtaa, mutta ei ymmärtänyt englanninkielisiä käskyjä. Hän joutui kiipeämään suljettujen porttien ja kapeiden portaiden läpi päästäkseen yläkannelle, samalla kun laiva kallistui pelottavasti.

Hän huomasi, että pelastusveneitä laskettiin ja ihmiset huusivat paniikissa. Anna ei osannut pyytää apua, mutta joku miehistön jäsen nosti hänet pelastusveneeseen numero 15 juuri ennen sen laskemista.

Anna pelastui Carpathia-laivalle ja saapui New Yorkiin lähes ilman mitään omaisuutta. Hän eli lopulta pitkän elämän ja kertoi tarinaansa, muistuttaen aina siitä, kuinka sattuma ja ystävällinen tuntematon pelastivat hänen henkensä.