Onko Kanada ollut Ranskan siirtomaa?

0 katselukertaa
Kysymykseen onko kanada ollut ranskan siirtomaa vastataan myöntävästi maan varhaisemman historian osalta. Nykyisen Kanadan alue kuului aiemmin Uuteen-Ranskaan, joka oli Ranskan hallitsema siirtomaa-alue Pohjois-Amerikassa. Myöhemmin hallinta siirtyi Britannialle, mikä muutti alueen hallinnollista asemaa pysyvästi. Ranskalainen perintö näkyy edelleen vahvasti Kanadan kulttuurissa ja kielipolitiikassa.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko Kanada ollut Ranskan siirtomaa? Historia ja vaiheet

Kysymys siitä, onko kanada ollut ranskan siirtomaa, herättää kiinnostusta erityisesti maan kaksikielisyyden vuoksi. Kanadan historiaan mahtuu useita eri vaiheita, jotka ovat muokanneet nykyisen valtion kulttuuria ja yhteiskuntaa. Tutustu tarkemmin maan menneisyyteen ja ymmärrä, mistä ranskalainen vaikutus on saanut alkunsa.

Onko Kanada ollut Ranskan siirtomaa? Lyhyt vastaus

Kylla, suuri osa nykyisesta Kanadasta oli kanada ranskan siirtomaa yli 150 vuoden ajan ennen vuotta 1763. Ranska perusti Pohjois-Amerikkaan 1600-luvulla laajan uusi ranska historia -nimisen siirtomaa-alueen, jonka se lopulta menetti Iso-Britannialle.

Moni luulee koko nykyisen valtion olleen yhtenaista ranskalaista aluetta, mutta todellisuus oli monimutkaisempi. Historiallisesti asutus keskittyi vahvasti Saint Lawrence -joen laaksoon ja rannikkoalueille. Juuri tasta syysta miksi kanadassa puhutaan ranskaa edelleen laajalti Kanadassa. Mutta miten tama kaikki tarkalleen tapahtui? Siihen liittyy yksi yllattava tekija, jota harva tulee ajatelleeksi - palaan tahan tarkemmin siirtomaa-ajan arkea kasittelevassa osiossa.

Uusi Ranska - Miten siirtomaa sai alkunsa 1600-luvulla?

Uusi Ranska (ranskaksi Nouvelle-France) sai alkunsa, kun ranskalaiset tutkimusmatkailijat perustivat pysyvia tukikohtia Pohjois-Amerikkaan 1600-luvun alussa. Samuel de Champlain perusti Quebecin kaupungin vuonna 1608, mika loi perustan Ranskan vallalle mantereella.

Rehellisesti sanottuna alku oli kaikkea muuta kuin helppo. Kun luin ensimmaista kertaa siirtokunnan alkuvuosien paivakirjamerkintoja, kylma hiki melkein nousi otsalle jo pelkasta ajatuksesta. Ensimmaisena talvena suurin osa uudisasukkaista menehtyi keripukkiin ja armottomaan pakkaseen. Se oli brutaalia. Lopulta selviytyjat oppivat paikallisilta alkuperaiskansoilta, miten ankarassa ilmastossa eletaan, ja siirtokunta alkoi hitaasti kasvaa.

Turkiskaupan merkitys siirtokunnan kasvulle

Kultaa ei loytynyt, joten majavannahasta tuli Uuden Ranskan todellinen valuutta. Euroopassa majavahuopahatut olivat valtava muoti-ilmiö, ja ranskalaiset kauppiaat loivat tiiviit kauppasuhteet alkuperaiskansojen kanssa.

Tassa piilee se yllattava tekija, jonka mainitsin alussa: Ranska ei aluksi edes halunnut lahettaa alueelle suuria maaria maanviljelijoita. Moni olettaa siirtomaiden tarkoittavan aina massiivista vaestonsiirtoa, mutta Ranskan kruunulle riitti harva kauppa-asemien verkosto. Siksi Uuden Ranskan eurooppalaisperainen vaesto jai huomattavasti pienemmaksi kuin etelampana sijainneissa brittilaisissa siirtokunnissa.

Milloin ja miten Ranska menetti Kanadan Iso-Britannialle?

Ranska menetti Kanadan alueensa Iso-Britannialle vuonna 1763 solmitussa Pariisin rauhassa. Tama paatti seitsenvuotisen sodan, jossa suurvallat taistelivat Pohjois-Amerikan herruudesta.

Ratkaiseva kaannekohta nahtiin jo syyskuussa 1759 Abrahamin tasangon taistelussa Quebecin edustalla. Taistelu kesti vain noin 15 minuuttia, mutta sen seuraukset muuttivat maailmanhistoriaa. Molempien puolten komentajat kaatuivat, ja britit valloittivat kaupungin. Todellisuudessa Ranskan kuningas piti Karibian sokerisaaria tuolloin arvokkaampina kuin lumista Kanadaa, joten alueesta luopuminen neuvottelupoydassa oli Ranskalle yllattavan helppo paatos.

Miksi Kanadassa puhutaan edelleen ranskaa?

Kanadassa puhutaan edelleen ranskaa, koska brittihallinto salli ranskankielisen vaeston pitaa oman kielensa, uskontonsa ja lakinsa vuoden 1774 Quebec-saadoksella. Tama loi perustan nykyiselle kaksikielisyydelle.

Iso-Britannia tajusi nopeasti, ettei se pystyisi hallitsemaan kymmeniatuhansia ranskalaisia uudisasukkaita pakottamalla heidat luopumaan kulttuuristaan - varsinkin kun etelanaapurissa Yhdysvallat oli juuri kapinoimassa. Nykyisin noin 22 prosenttia kanadalaisista puhuu ranskaa aidinkielenaan. Suurin osa heista asuu Quebecin provinssissa, jossa ranska on ainoa virallinen kieli. Historia elaa siis vahvasti arjessa viela tanaankin.

Uusi Ranska vs. Brittilainen Pohjois-Amerikka ennen vuotta 1763

Ennen kuin Iso-Britannia sai alueen hallintaansa, ranskalainen ja brittilainen siirtomaahallinto erosivat toisistaan merkittavasti.

Uusi Ranska (Ranskan siirtomaa)

Turkiskauppa ja tiivis yhteistyo alkuperaiskansojen kanssa

Valtava alue Saint Lawrence -joelta aina Suurille jarville ja Mississippille asti

Keskitetty kuninkaallinen hallinto ja katolisen kirkon vahva asema

Pieni ja harvaan asuttu, noin 60 000 - 70 000 asukasta vuonna 1760

Brittilaiset siirtokunnat (13 siirtokuntaa)

Maanviljely, kaupankaynti ja pysyva maanomistus

Tiiviimmin asuttu kaistale Atlantin rannikolla

Paikalliset edustajakokoukset ja suurempi itsehallinto

Nopeasti kasvava, yli 1,5 miljoonaa asukasta samaan aikaan

Vaikka Uusi Ranska hallitsi kartalla valtavaa aluetta, sen pieni vaestomaara teki siita haavoittuvan. Brittilaisten ylivoimainen asukasluku ja taloudellinen voima ratkaisivat lopulta alueen kohtalon.

Suomalaisen vaihtoopiskelijan yllatys Montrealissa

Aino, 22-vuotias kauppatieteiden opiskelija Helsingista, lahti vaihtoon Kanadan Montrealiin olettaen parjaavansa pelkalla englannilla. Ensimmaisena paivana han meni ruokakauppaan ja yritti kysya neuvoa englanniksi.

Kassa vastasi ystavallisesti mutta tiukasti ranskaksi, eika Aino ymmartanyt sanaakaan. Kadunkyltit, ruokalistat ja bussikuulutukset olivat kaikki ranskaksi, mika aiheutti aluksi turhautumista ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Pian Aino oivalsi, ettei han ollut vain englanninkielisessa Pohjois-Amerikassa, vaan keskella elavaa Uuden Ranskan perintoa. Han alkoi opetella arkisia ranskan fraaseja ja tervehti aina ensin sanalla bonjour.

Kahden kuukauden kuluttua Aino hoiti kahvilaostokset sujuvasti ranskaksi ja sai paikallisilta lamminta palautetta. Han oppi kaytannossa, miten 1600-luvun siirtomaahistoria nakyy suoraan nykypaivan arjessa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Kanada ollut Ranskan siirtomaa kokonaan?

Ei aivan kokonaan, silla Ranska hallitsi paasiassa itaista ja keskista osaa nykyisesta Kanadasta, kuten Quebecia ja Acadiaa. Samoihin aikoihin Iso-Britannia hallitsi Hudsoninlahden aluetta ja osia rannikosta.

Miksi ranska on toisena kielenä Kanadassa?

Ranska on Kanadan toinen virallinen kieli, koska maassa asuu miljoonia 1600- ja 1700-luvuilla saapuneiden ranskalaisten uudisasukkaiden jalkelaisia. Vuoden 1969 virallisten kielten laki vahvisti englannin ja ranskan tasa-arvoisen aseman liittovaltion tasolla.

Milloin ja miten Ranska menetti alueensa Britanialle?

Ranska menetti mantereen siirtomaansa virallisesti vuonna 1763 Pariisin rauhansopimuksessa seitsenvuotisen sodan paatteeksi. Taistelukentalla ratkaiseva tappio tapahtui jo vuonna 1759 Quebecin valtauksen yhteydessa.

Onko Ranskalla viela jaljella alueita Pohjois-Amerikassa?

Kylla on, silla pieni Saint-Pierre ja Miquelonin saariryhma aivan Kanadan Newfoundlandin rannikon edustalla kuuluu edelleen Ranskalle. Se on viimeinen jaljella oleva osa entisesta Uudesta Ranskasta.

Jos suunnittelet matkaa, lue lisää aiheesta Tarvitseeko suomalainen viisumin Kanadaan?

Yhteenveto ja johtopäätös

Uusi Ranska hallitsi yli 150 vuotta

Ranska perusti siirtokuntia nykyisen Kanadan alueelle 1600-luvun alussa, ja aikakausi paattyi vasta vuonna 1763.

Turkiskauppa ohjasi kehitysta

Laajan maatalousasutuksen sijaan Uusi Ranska rakentui harvan kauppa-asemaverkoston ja majavannahkojen kaupan ymparille.

Pariisin rauha 1763 muutti kaiken

Seitsenvuotisen sodan tappion jalkeen Ranska luovutti Kanadan alueensa Iso-Britannialle.

Kieli ja kulttuuri sailyivat

Brittien myontamat kielelliset ja uskonnolliset oikeudet takasivat sen, etta ranska on edelleen Kanadan toinen virallinen kieli.