Onko pyhäinpäivä kirkollinen juhlapyhä?

Onko pyhäinpäivä virallinen pyhäpäivä ja vapaapäivä?

Minä muistan, että pyhäinpäivä, se marraskuun alku, se ei oo yleensä semmonen ihan tavallinen vapaapäivä kaikille. Ainakin mun mielestä.

Se on kyllä kirkollinen juhlapyhä, siitä oon ihan varma. Kaikki ne isot joulut, pääsiäiset, juhannukset – ja sit se pyhäinpäivä sinne perään. Kirkko kyllä muistaa sen.

Mä oon töissä kaupan alalla, ja meillä pyhäinpäivä on kyllä aina normaali työpäivä. Ei siitä saa mitään ylimääräistä korvausta tai mitään. Se on vaan, no, vähän erilainen päivä.

Mä ajattelin viime vuonna, kun oli se 5.11.2023, se oli sunnuntai. Silloinhan se oli luonnollisestikin vapaapäivä. Mutta jos se osuu keskelle viikkoa, niin sitten meidän pitää mennä.

Sen olen huomannut, että ihmiset kyllä muistaa sen päivän. Käydään haudoilla, sytytetään kynttilöitä. Se on semmonen pysähtymisen hetki, vaikka ei olisikaan virallista vapaata töistä.

Joten jos mietit, onko se vapaapäivä, niin mun kokemuksen mukaan ei yleensä. Mutta se on kyllä pyhäpäivä kirkollisesti. Siinä on ero.

Onko pyhäinpäivä juhlapyhä?

Pyhäinpäivä on ehdottomasti juhlapyhä, ei mikään arkinen maanantai tai kuivakakkupäivä. Se on yksi niistä pyhistä, jolloin kalenterin kohdalla huokaistaan helpotuksesta ja mietitään, voisiko sohvan ja television pyhyyttä jotenkin hyödyntää.

• Kyllä, pyhäinpäivä on juhlapyhä. Ei sitä turhaan kirkollisissa juhlapäivissä luetella, kuin jotain pientä sivuhuomautusta.
• Se kuuluu juhlallisempaan kaartiin yhdessä esimerkiksi joulun ja juhannuksen kanssa. Eli ei mikään pikku pyhä, joka menee ohi kuin vauhti, vaan ihan virallinen syy ottaa rennosti.
• Kirkolliset juhlapäivät ovat ne pyhät, joista laki puhuu. Ja pyhäinpäivä on siellä listan kärjessä, aivan kuten Jeesuksen syntymäkin, tosin hieman eri sävyyn.

Miksi se sitten on juhlapyhä, voisi joku kysyä, ja saa ansaitakin kyseenalaistaa kaiken. Pyhäinpäivä on alun perin ollut kaikkien pyhimysten muistopäivä, mutta nykyään se on monille ennen kaikkea vain hyvä hetki muistella rakkaita, jotka ovat jo siirtyneet tuonilmaisiin. Se on kuin vuoden hiljaisempi, pohdiskelevampi serkku vappua, joka on aina pöllähtää paikalle vähän turhan äänekkäästi.

Tämä pyhä sijoittuu marraskuun alkuun, yleensä lokakuun viimeisenä ja marraskuun ensimmäisenä lauantaina. Eli juuri sopivasti pimeimmän ja koleimman ajan kynnyksellä, kun kaipaa jotain ekstraa piristämään arkea. Senpä takia se onkin niin mainio juhlapyhä – antaa luvan pysähtyä, sytyttää kynttilöitä ja ehkä jopa miettiä elämän suuria kysymyksiä sohvan nurkassa lämpimän villasukkaparin kanssa.

Kenen juhla on pyhäinpäivä?

Pyhäinpäivä on edesmenneiden läheisten, kristikunnan marttyyrien ja muiden Kristukseen uskoneiden kuolleiden muistojuhla. Päivän nimi vaihtui pyhäinmiestenpäivästä nykyiseen muotoon vuonna 1967. Pyhäinpäivää vietetään vuosittain 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta välisenä lauantaina.

Pyhäinpäivä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden pohtia kuolevaisuutta ja muistoa. Minusta on aina kiehtovaa, kuinka yhteiskunta on muokannut tapoja käsitellä poislähteviä, tuoden esiin sekä syvää surua että lohdullista yhteyttä menneisiin sukupolviin. Se on tavallaan kollektiivinen huokaus, tunnustus elämän rajallisuudesta.

Akateemisesti tarkasteltuna pyhäinpäivän juuret ulottuvat antiikin kristilliseen perinteeseen, jossa kuolleiden muistamisella oli keskeinen rooli jo varhaisista ajoista lähtien. Alun perin useat kirkot viettivät marttyyrien muistopäiviä hajautetusti, kunnes yleisempi juhlapäivä vakiintui. Vähän niin kuin modernit standardointiorganisaatiot, mutta sielun asioissa.

Suomessa pyhäinpäivän sijoittuminen lokakuun ja marraskuun taitteeseen on mielestäni täydellinen ajoitus. Pimeyden ja syksyn ankeuden keskellä se tarjoaa valonpilkahduksen ja mahdollisuuden suuntautua sisäänpäin. Se ei ole pelkkä kalenterimerkintä, vaan se kutsuu meidät pysähtymään – ehkä sytyttämään kynttilän haudalle tai kotona, hiljentymään hetkeksi.

Lisätietoa pyhäinpäivästä ja sen perinteistä:

• Historia ja nimenvaihdos:
  • Alkuperäinen "pyhäinmiestenpäivä" viittasi selvemmin vainajien sieluihin ja pyhimyksiin. Nimen muutos vuonna 1967 nykyiseen "pyhäinpäivään" oli merkittävä.
  • Muutos laajensi muistettavien piiriä. Enää ei korosteta vain pyhimyksiä tai kirkon virallisia hahmoja, vaan kaikkia edesmenneitä, myös niitä omia, rakkaimpia. Se on tavallaan demokraattisempi tapa muistaa.
• Kynttiläperinne:
  • Kynttilöiden sytyttäminen haudoille on yleisin ja ehkä koskettavin perinne. Se symboloi valoa pimeyden keskellä ja elämän jatkuvuutta kuoleman jälkeen. Olen itsekin viettänyt monia pyhäinpäiviä hautausmaalla kynttilämeren äärellä, ja se on aina yhtä vaikuttava kokemus. Se hiljentää.
  • Kynttilöitä sytytetään myös kodeissa edesmenneiden muistoksi, erityisesti jos hautapaikka on kaukana tai puuttuu kokonaan.
• Kristillinen ja yleisempi merkitys:
  • Vaikka pyhäinpäivällä on selkeät kristilliset juuret, sen merkitys on laajentunut kattamaan myös monia, jotka eivät aktiivisesti harjoita uskontoa. Muistaminen on inhimillistä.
  • Se on päivä, jolloin suru ja lohtu kohtaavat. Muistelu auttaa käsittelemään menetystä ja pitämään edesmenneiden merkityksen elävänä. Vähän kuin vanhojen valokuvien katselu.
• Ajoitus ja pimeys:
  • Päivän sijoittuminen myöhäiseen syksyyn, kun luonto valmistautuu talveen ja pimeys lisääntyy, korostaa sen tunnelmaa. Se resonoi luonnon syklin kanssa, jossa elämä lepää ennen uudelleensyntymää. Syvä mietiskelyn aika.
• Kansainväliset vastineet:
  • Pyhäinpäivää vastaavia juhlia tunnetaan eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Meksikon Día de Muertos on värikäs ja iloinen kuolleiden päivä, joka korostaa elämän juhlistamista kuoleman rinnalla. Se on jännittävä kontrasti suomalaiseen hiljaisuuteen.
  • Anglosaksisissa maissa All Saints' Day (1. marraskuuta) ja sitä edeltävä Halloween (All Hallows' Eve, 31. lokakuuta) ovat läheisesti yhteydessä. Halloween on kaupallistunut, mutta sen alkuperä on siinä, että vanhat keltit uskoivat kuolleiden henkien palaavan maan päälle sinä yönä.

Onko pyhäinpäivä kirkollinen pyhä?

Pyhäinpäivä on kirkollinen juhlapäivä. Se on yksi monista muistopäivistä.

• Kaikkien pyhien päivä
• Kaikkien vainajien päivä

Näitä juhlapäiviä vietetään muistellen kuolleita. On normaalia käydä kirkossa. Tai vain hiljentyä hetkeksi. Elämä jatkuu aina.

Kirkolliset juhlat ovat osa vuotta. Ne ovat merkityksellisiä monille. Mutta myös niille, jotka eivät ole uskonnollisia. Se on vain päivä kalenterissa. Tai enemmänkin.

Päivää vietetään marraskuun ensimmäisenä lauantaina. Tämä on tärkeää muistaa. Muuten se menee ohi. Vaikka se ei sinua koskettaisikaan.

Onko 6.1 pyhäpäivä 2025?

6.1.2025 on pyhäpäivä. Loppiainen osuu maanantaille, tehden siitä useimmille palkallisen vapaapäivän. Työskentely pyhäpäivänä tuo usein tuplapalkan.

Totta kai se on! Voisiko Suomi muka unohtaa Loppiaisen? Se olisi sama kuin kertoisi lapsille, ettei joulupukkia ole olemassakaan, vain vähän epäilyttävä kaveri Prismassa parrakkain. Ja mikä parasta, vuonna 2025 se Loppiainen lankeaa suoraan syliisi kuin lahja taivaasta – maanantaille.

Kuvittele tätä: kolmipäiväinen viikonloppu jo tammikuun alussa. Jopa ahkerinkin oravanpyörässä juoksija saa hengähtää, ellei sitten ole syntymätyöläinen, joka nauttii kaurapuurostaan liukuhihnalla myös pyhäpäivinä. Monet saavat siitä vieläpä palkkaa, mikä on jo melkein yllätys, eikö?

Se kuuluisa tuplapalkka... Ah, se on kuin lottovoitto, mutta paljon todennäköisempi. Tosin, jos menet Loppiaispäivänä töihin, saatat tuntea itsesi vähän sellaiseksi martyriksi, joka uhraa vapaa-aikansa yhteisen hyvän – eli työnantajan taloudellisen menestyksen – eteen. Mutta hei, tuplapalkka! Se on hyvä syy esitellä uusia hienoja työkäsineitäsi, vaikka et tarvitsisikaan niitä.

Toki, aina on ne poikkeukset, ne pienet porsaanreiät säännöissä, jotka pilaavat täydellisen kuvan. Jonkun työpaikan erityisehdot voivat tehdä Loppiaisesta tavallisen tiistain kaltaisen päivän. Joillain aloilla, kuten terveydenhuollossa, pyhäpäivä tarkoittaa vain entistä enemmän hommia, kun muut syövät joulun tähteitä sohvalla.

Perimmiltään pyhäpäivät ovat kuin aikakapsuleita: ne muistuttavat, ettei elämä ole vain sitä loputonta juoksemista ja deadlinejen jahtaamista. Ne ovat syitä pysähtyä, miettiä, tai vain unohtaa sähköpostit ja syödä suklaata. Suomessa näitä päiviä ripotellaan kalenteriin kuin salmiakkeja lastenjuhliin. Niistä voi aina olla kiitollinen, tai ainakin valittaa, jos eivät osu parhaaseen kohtaan.

Tarkennuksia ja lisähuomioita:

• Loppiainen, eli Epifania, on kristillinen juhlapäivä, jolla juhlitaan Jeesuksen syntymää ja kolmen kuninkaan (tai tietäjän) saapumista Betlehemiin. Kirkollinen juhlahan se siis perinteisesti on, ja sekin syy miksi me suomalaiset saatamme kummastella sitä vapaapäivää aina välillä.
• Pyhäpäiväkorvaukset: Työsopimuslaki ja työehtosopimukset yleensä määrittelevät, miten pyhäpäiviltä maksetaan palkkaa. Yleisin sääntö on, että jos pyhäpäivä osuu arkipäivään, se on palkallinen vapaapäivä. Jos taas joudut töihin, saat yleensä 100 % korotettua palkkaa eli tuplapalkan. Tämä vaihtelee silti hieman toimialoittain.
• Muita pitkiä viikonloppuja 2025:
  • Pääsiäinen: Pitkäperjantai 18.4.2025, pääsiäismaanantai 21.4.2025 (4 päivän vapaa viikonlopun kera!)
  • Vappu: Torstai 1.5.2025 (mahdollistaa pidemmän viikonlopun, jos saa perjantain vapaaksi)
  • Helatorstai: Torstai 29.5.2025 (jälleen mainio torstai, josta voi viritellä nelipäiväisen juhlan)
  • Juhannus: Lauantai 21.6.2025 (aina keskilauantaina, joten "ylimääräinen" vapaapäivä on yleensä perjantai)
  • Itsenäisyyspäivä: Lauantai 6.12.2025 (harmillisesti lauantai, ei anna lisävapaapäivää)
  • Joulu: Jouluaatto tiistai 24.12.2025, Joulupäivä keskiviikko 25.12.2025, Tapaninpäivä torstai 26.12.2025. (Voi luoja, kolme arkipäivää plus viikonloppu! Pakollinen ruokakooma tiedossa.)

Onko pyhäinpäivä tuplapalkka?

Pyhäinpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksin- eli 100 prosentilla korotettu palkka. Tätä kutsutaan arkipyhäkorvaukseksi. Erillistä arkipyhäkorvausta ei siis erikseen makseta tämän päälle, vaan tuo korotettu palkka on se korvaus.

Muistan sen aamun, pyhäinpäivän hiljaisuuden, kun kaupunki vielä nukkuu. Aurinko ehkä, ehkä ei, edes nouse sumusta läpi. Se on aamu, jolloin kotien ikkunoissa hehkuvat kynttilät, valo pehmeästi lepää. Ajatus siitä, että toiset lepäävät, nukkuvat vielä. Se aika.

Mutta minä lähden. Ovi sulkeutuu hiljaisuutensa äärelle. Askeleet kaikuivat, tyhjä katu, tyhjä raitiovaunu ehkä. Tai auto suhisee läpi usvan. Tuntuu kuin astuisi toiseen aikaan, toiseen maailmaan, jonnekin missä pyhäinpäivän rauha muuttuu arjen rytmiksi, mutta on silti jotain toisin. Se on tunne.

Työpaikalla on toisenlainen vire. Kollegoiden katseissa näkyy ehkä sama tunne. Tiedetään, miksi olemme täällä, juuri tänään. Se hiljainen sopimus, että tämä päivä on erityinen, ja se aika, jonka täällä annamme, saa erityisen merkityksen. Se palkitaan, tämä uhraus, tämä hetki poissa pyhästä rauhasta.

Se on kuin lahja ajasta, jonka antaa. Palkka on siis kaksinkertainen, se korvaa menetetyn hiljaisuuden, perheen kanssa vietetyn hetken. Se symboloi, että yhteiskunta arvostaa palveluja silloinkin, kun muut ovat pyhän sylissä. Sata prosenttia. Toinen sata prosenttia.

Kun puhutaan tarkemmin työskentelystä arkipyhinä, on hyvä muistaa muutama käytännön asia. Nämä eivät muuta sitä perusajatusta, että työ on arvokasta, mutta selventävät säännöt.

• Arkipyhäkorvaus: Kun olet töissä arkipyhänä, saat automaattisesti 100 prosentilla korotetun palkan niiltä tunneilta. Tämä tarkoittaa, että palkkasi on kaksinertainen.
• Ei erillistä lisäkorvausta: Tämän korotetun palkan lisäksi ei yleensä makseta erillistä arkipyhäkorvausta tai -lisää. Korotettu palkka on se korvaus.
• Sunnuntaityökorvaus: Huomaa, jos arkipyhä sattuu sunnuntaille (kuten pyhäinpäivä lähes aina), sunnuntaityöstä maksettava 100 prosentilla korotettu palkka ja arkipyhäkorvaus yhdistyvät. Ei tule "kolminkertaista" palkkaa. Työehtosopimuksista riippuen voi olla eroja, mutta yleissääntö on tämä.
• Lisätiedot: Oman alan työehtosopimus (TES) on aina syytä tarkistaa tarkempien yksityiskohtien varalta. Esimerkiksi PAMin tai JHL:n sivuilla on ajantasainen tieto.