Mikä on potilastiedon arkisto?

Mikä on potilastiedon arkisto: Arkisto vs OmaKanta

Terveydenhuollon digitaalisten palveluiden ymmärtäminen auttaa hallitsemaan omia terveystietoja oikein ja suojatusti. Moni sekoittaa keskenään keskeiset käsitteet, mikä aiheuttaa turhaa hämmennystä asioinnissa. Tutustu palvelun viralliseen määritelmään ja toimintaperiaatteeseen välttääksesi väärinkäsitykset viranomaisasioissa, jotta selviää, mikä on potilastiedon arkisto ja sen merkitys.

Mikä on potilastiedon arkisto ja miten se eroaa OmaKannasta?

Potilastiedon arkisto kanta-palvelussa on valtakunnallinen terveydenhuollon sähköinen arkisto, joka on osa Kelan ylläpitämiä Kanta-palveluja. Järjestelmä kokoaa potilaan terveystiedot yhteen paikkaan hoitohenkilöstön saataville. Voit lukea omia tietojasi OmaKanta-verkkopalvelussa, joka on turvallinen tapa seurata terveydentilaa. Tämän kysymyksen ymmärtäminen voi kuitenkin liittyä moniin eri tekijöihin, sillä taustajärjestelmä ja sen julkinen käyttöliittymä menevät usein sekaisin.

Käyttäjät sekoittavat jatkuvasti kaksi eri asiaa: Potilastiedon arkiston (nykyiseltä nimeltään Potilastietovaranto) ja OmaKannan. Arkisto on näkymätön tietovarasto, jonne lääkärit ja hoitajat tallentavat potilasasiakirjat suoraan omista tietojärjestelmistään. Omakanta ja potilastiedon arkisto muodostavat kokonaisuuden, jossa OmaKanta puolestaan on vain selainpohjainen ikkuna tai mobiilisovellus, jonka kautta sinä pääset katsomaan näitä tallennettuja tietoja. Kanta-palveluihin tallentuukin yhteensä yli kaksi miljoonaa uutta asiakirjaa päivittäin. ^[1] Se on valtava määrä digitaalista dataa.

Muistan hyvin, kun itse kirjauduin OmaKantaan ensimmäisiä kertoja vuosia sitten. Oletin, että palvelu itsessään on paikka, jonne voin kirjoittaa tietojani tai muokata lääkärin tekstejä. Mutta siellähän olivatkin vain hoitokertomukset valmiina - koskemattomina ja virallisina. Se oli herättävä hetki. OmaKanta on vain peili, joka näyttää sen, mitä lääkäri on taustalla olevaan arkistoon tallentanut.

Miten potilastiedon arkisto toimii käytännössä?

Kun vierailet lääkärissä tai hammaslääkärissä, ammattilainen kirjaa käyntisi tiedot, diagnoosit ja määrätyt reseptit suoraan omaan potilaskertomusjärjestelmäänsä. Sieltä tiedot siirtyvät automaattisesti salatun yhteyden kautta kansalliseen Potilastiedon arkistoon. Katso tarkemmin, miten potilastiedon arkisto toimii käytännössä, sillä tämä mahdollistaa sen, että tiedot ovat sekunneissa käytettävissä toisessa hoitopaikassa - vaikkapa toisella hyvinvointialueella tai yksityisellä lääkäriasemalla - jos annat siihen luvan.

Sähköinen tiedonsiirto kattaa lähes koko maan. Julkisessa terveydenhuollossa Potilastiedon arkisto on kaikkien toimijoiden käytössä, ja suurimmat yksityiset toimijat ovat olleet mukana jo vuosia.^[2] Järjestelmä varmistaa hoitoketjun jatkuvuuden. Jos joudut tapaturmaan toisella paikkakunnalla, päivystyksen lääkäri näkee arkistosta heti esimerkiksi vakavat allergiasi tai voimassa olevat lääkityksesi. Tämä pelastaa henkiä - ja säästää aikaa.

Kaikki ei kuitenkaan aina suju kuin oppikirjoissa. Aluksi tietojen siirto eri järjestelmien välillä oli hidasta ja käyttöliittymät tuntuivat kankeilta. Tekniset päivitykset, kuten siirtyminen kansainväliseen standardiin, parantavat tiedon löydettävyyttä ammattilaisten arjessa asteittain. Silti tiedon rakenteessa ja kattavuudessa esiintyy edelleen alueellista vaihtelua.

Kuka saa katsoa potilastietojasi ja miten hallitset oikeuksia?

Oletusarvoisesti vain sinua hoitava terveydenhuollon ammattilainen saa katsoa niitä potilastietoja, jotka ovat kyseisen hoitosuhteen kannalta välttämättömiä. On tarkat säännöt sille, kuka saa katsoa potilatietoja eri tilanteissa. Lääkäri ei voi huvikseen selailla muiden organisaatioiden tekemiä kirjauksia ilman voimassa olevaa luovutuslupaa. Voit itse vaikuttaa tietojen katseluoikeuksiin ja hallinnoida luovutuslupia sekä -kieltoja suoraan OmaKanta-palvelussa.

Jos haluat estää tietyn hoitopaikan tietojen näkymisen muualle, voit asettaa luovutuskieltoja. Kannattaa kuitenkin miettiä kahdesti ennen kuin kieltää kaiken. Tiukat kiellot voivat vaikeuttaa hoitoasi, sillä lääkäri ei näe esimerkiksi muualla tehtyjä laboratoriotuloksia. Aluksi saattaa tuntua hyvältä ajatukselta suojata kaikki tiedot - mutta siinä on riski. Jos tieto ei kulje, tutkimuksia joudutaan usein toistamaan turhaan.

Netti on pullollaan oppaita, jotka neuvovat sulkemaan Kanta-palvelujen luovutusluvat kokonaan tietoturvan nimissä. Tämä on mielestäni lyhytnäköistä. Todellinen turva syntyy siitä, että tiedät tarkalleen, miten oikeuksia säädetään. Voit antaa yleisen luovutusluvan, mutta rajata sen ulkopuolelle yksittäisiä, arkaluonteisia käyntejä.

Miten toimit, jos epäilet tietojesi väärinkäyttöä?

Jokaisesta potilastiedon katselukerrasta jää Potilastiedon arkistoon pysyvä ja muuttumaton lokimerkintä. Sinulla on täysi oikeus nähdä, kuka tietojasi on katsonut ja mistä organisaatiosta käsin. Jos huomaat OmaKannassa epäilyttävän katselukerran, johon ei liity mitään tiedossasi olevaa lääkärikäyntiä tai reseptin uusintaa, voit selvittää asian virallisesti.

Älä panikoi heti, jos näet outon nimisen henkilön katsoneen tietojasi. Usein kyseessä on esimerkiksi laboratoriohoitaja, joka on analysoinut verikokeitasi taustalla, tai osastonsihteeri, joka on valmistellut lääkärin vastaanottoa. Jos asia kuitenkin vaivaa, toimi näiden ohjeiden mukaan: 1. Tee virallinen lokitietopyyntö sille terveydenhuollon yksikölle (esim. hyvinvointialueelle tai yksityiselle lääkäriasemalle), jonka työntekijän epäilet katsoneen tietojasi. 2. Rekisterinpitäjän on annettava sinulle kirjallinen ja maksuton selvitys katselun perusteista. 3. Jos selvityksen jälkeenkin paljastuu, että tietoja on katsottu laittomasti ilman hoitosuhdetta, kyseessä on tietosuojaloukkaus, josta organisaation on tehtävä kurinpidolliset jatkotoimet.

Potilastiedon arkiston ja OmaKannan erot

Potilastiedon arkisto (Potilastietovaranto)

• Tallentaa ja välittää terveystietoja eri organisaatioiden välillä turvallisesti
• Terveydenhuollon ammattilaiset (lääkärit, hoitajat) oman tietojärjestelmänsä kautta
• Kansallinen ja näkymätön taustatietokanta kaikille potilasasiakirjoille

OmaKanta (Verkkopalvelu ja mobiilisovellus)

• Mahdollistaa omien diagnoosien, reseptien ja lokitietojen selailun sekä oikeuksien säätämisen
• Kansalaiset (potilaat ja heidän valtuuttamansa läheiset)
• Julkinen ja suojattu käyttöliittymä sähköiseen arkistoon

Heikin epätietoisuus lokitiedoista: Epäilyksestä mielenrauhaan

Heikki, 45-vuotias helsinkiläinen yrittäjä, huomasi OmaKantaa selaillessaan, että hänen potilastietojaan oli katsottu kahdesti sellaiseen aikaan, jolloin hän ei ollut käynyt lääkärissä. Heikki pelästyi ja tunsi olonsa turvattomaksi, sillä hän epäili jonkun tuttunsa urkkivan hänen tietojaan.

Hän yritti ensin soittaa terveysaseman yleiseen neuvontanumeroon kysyäkseen asiasta. Puhelinjono oli pitkä, ja kun hän viimein pääsi läpi, virkailija ei osannut vastata suoraan lokitietoihin liittyviin kysymyksiin, mikä lisäsi Heikin turhautumista entisestään.

Heikki tajusi, että pelkkä kysely ei riitä. Hän päätti tehdä virallisen, kirjallisen selvityspyynnön suoraan hyvinvointialueen tietosuojavastaavalle, kuten Kanta-palvelujen ohjeissa neuvotaan.

Kolmen viikon kuluttua Heikki sai virallisen vastauksen. Paljastui, että katselut liittyivät Heikille tehtyyn lähetteeseen, jota erikoislääkäri oli konsultoinut ennen varsinaista hoitoaikaa. Heikki koki helpotusta ja ymmärsi, että lokijärjestelmä toimii juuri niin kuin pitääkin.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa Kanta-palveluista ja potilasasiakirjojen arkistoinnista. Se ei korvaa virallista viranomaisneuvontaa tai oikeudellista apua tietosuoja-asioissa. Jos epäilet tietosuojaloukkausta tai terveystietojesi väärinkäyttöä, ota aina yhteyttä kyseisen terveydenhuollon organisaation tietosuojavastaavaan tai tietosuojavaltuutetun toimistoon.