Onko Suomessa paljon lääkäreitä?

Lääkäreiden määrä Suomessa: EU-vertailu ja saatavuus

Lääkäreiden määrä Suomessa on noussut historialliseen huippuun, mutta palveluiden saatavuus ja lääkäripula aiheuttavat silti haasteita monilla alueilla. Terveyskeskusten henkilöstötilanne vaatii tarkempaa seurantaa, jotta potilaiden tarvitsema hoito toteutuu oikea-aikaisesti. Tämän tilanteen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten lääkäriksi valmistuminen ja alueellinen jakautuminen vaikuttavat terveydenhuoltomme arkeen.

Suomen lääkärimäärä: Kokonaiskuva ja todellisuus

Tähän kysymykseen vastaaminen riippuu täysin siitä, mistä näkökulmasta tilannetta tarkastellaan - ja kuka sitä kysyy. Suomessa on työikäisiä lääkäreitä noin 23 350. Vaikka tämä kokonaismäärä on historiallisen suuri, suhteessa koko väkilukuun lääkäreitä on silti hieman vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

Tilastojen valossa lääkäreitä on noin 3,5-4 tuhatta asukasta kohden. Se on paperilla paljon. Mutta miksi lääkäriin on silti niin vaikea päästä? Ollaanpa rehellisiä - pelkät kokonaisluvut eivät kerro koko totuutta. Suurin ongelma ei ole lääkäreiden absoluuttinen lukumäärä. Todellinen haaste on lääkärien jakautuminen alueittain.

Miksi terveyskeskukset ruuhkautuvat?

Lääkärit keskittyvät yhä vahvemmin erikoissairaanhoitoon ja yksityissektorille. Tämä rakenteellinen vinouma aiheuttaa merkittävää lääkäripula Suomessa nimenomaan perusterveydenhuollossa - eli niissä tutuissa kunnallisissa terveyskeskuksissa, joihin useimmat meistä yrittävät ensimmäisenä soittaa.

Ennen luulin, että Suomessa on yksinkertaisesti aivan liian vähän lääkäreitä. Kun sitten kerran jouduin itse jonottamaan lääkäriaikaa viikkokausia ja aloin perehtyä järjestelmään, ymmärsin todellisen pullonkaulan. Yli 60 prosenttia lääkäreistä työskentelee nykyään erikoissairaanhoidossa.^[3] Perustason palveluihin, jotka hoitavat kansalaisten valtaosan, jää vain murto-osa resursseista. Se on turhauttavaa.

Miten navigoida hoitoketjussa ruuhka-aikoina

Huoli lääkäripalveluiden saatavuudesta omalla asuinalueella on täysin aiheellinen. Kun terveyskeskuslääkäreiden saatavuus on heikkoa ja terveyskeskuksen puhelinnauha toistaa samaa odotusmusiikkia 40 minuuttia, turhautuminen on väistämätöntä. Olen itsekin istunut puhelin kädessä odottamassa, vain kuullakseni, että kaikki päivän ajat on jo jaettu.

Konkreettiset askeleet avun saamiseksi nopeammin

Älä jää passiivisesti puhelinjonoon makaamaan. Hyödynnä kansallisia digitaalisia oirearvioita, kuten Omaolo-palvelua, ja oman alueesi sähköisiä ajanvarauskanavia. Jos tilanne on kiireellinen mutta ei henkeä uhkaava, Päivystysapu 116117 on usein nopein reitti hoidon tarpeen arviointiin.

Tämä toimii. Keskimääräinen asiointiaika lyhenee näin toimimalla huomattavasti, ja usein ammattilainen pystyy antamaan kotihoito-ohjeet tai suoran lähetteen oikealle asiantuntijalle ilman lääkärikäyntiä.

Julkinen vai yksityinen: Kustannusten ja saatavuuden vertailu

Julkinen terveydenhuolto (Terveyskeskus)

- Kiireettömässä hoidossa jonotusaika voi olla viikkoja tai jopa kuukausia alueesta riippuen.

- Kattaa kaikki perustason palvelut, mutta lääkäriä ei yleensä voi itse valita.

- Erittäin edullinen, tyypillisesti asiakasmaksu on noin 30 euroa käynniltä,^[4] ja maksukatto suojaa suurilta kuluilta.

Yksityinen lääkäriasema

- Erittäin nopea pääsy, aikoja saa usein samalle tai seuraavalle päivälle.

- Voit valita haluamasi asiantuntijan ja erikoisalan suoraan ilman lähetettä.

- Kallis vaihtoehto; erikoislääkärin vastaanotto maksaa yleensä 100-200 euroa ilman mahdollisia toimenpidemaksuja.

Työterveyshuolto ⭐ (Suositeltu jos saatavilla)

- Yleensä erittäin nopea pääsy hoitajalle tai lääkärille, usein saman päivän aikana.

- Rajoittuu työnantajan ostamaan sopimukseen, joka voi olla suppea tai hyvin laaja.

- Työntekijälle maksuton, työnantaja kustantaa sopimuksen mukaiset palvelut.

Matin epämääräinen selkäkipu ja hoitoketjun oikotie

Matti, 55-vuotias opettaja Jyväskylästä, kärsi viheliäisestä alaselkäkivusta, joka haittasi työntekoa. Hän yritti soittaa omalle terveysasemalleen kolmena aamuna peräkkäin, mutta linjat olivat aina tukossa ja päivän ajat oli jaettu ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.

Neljäntenä päivänä kipu oli pahentunut, ja hän oli valmis maksamaan kalliin yksityislääkärin laskun. Ennen sitä Matti päätti kuitenkin kokeilla alueen digitaalista oirearviopalvelua, vaikka epäili vahvasti tekoälyn kykyä ymmärtää hänen kipuaan.

Yllätys oli melkoinen. Järjestelmä ei ohjannutkaan häntä lääkärijonon hännille, vaan antoi suoran lähetteen fysioterapeutin suoravastaanotolle seuraavalle aamulle. Matti oli yllättynyt - hän ei edes tiennyt, että tällainen oikotie oli olemassa.

Matti pääsi hoitoon vuorokaudessa ja sai selän kuntoon tarkan harjoitusohjelman avulla. Hän säästi arviolta kolme viikkoa turhaa jonotusaikaa ja ymmärsi konkreettisesti, ettei lääkäri ole aina se oikea ja ainoa ammattilainen tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.