Miksi kannattaa olla henkilökortti?

3 viikko edellinen 34 näyttökertaa

Henkilökortti on kätevä ja turvallinen! Se toimii virallisena henkilötodistuksena, ja sen avulla voit matkustaa helposti Euroopassa. Sähköinen siru helpottaa asiointia verkossa. Unohda paperit – hankki itsellesi henkkari! Aja asiointiasi nopeammin ja turvallisemmin.

Palaute 0 tykkäykset

Haluaisitko kysyä? Näytä lisää

Miksi henkilökortti on tärkeä ja hyödyllinen?

Henkkarit on ihan must juttu. Tai no, ainakin mulla on aina yks lompakossa.

Se on kätevä, kun pitää todistaa kuka on, missä vaan. Eikä tarvii aina passia raahata mukana!

Muistan, kun olin joskus Berliinissä, ihan lokakuussa. Pelasti kyllä reissun kun henkkari riitti, eikä tarvinnut passia kaivaa missään tiskillä.

Ja sit se sähköinen puoli. Voi hoitaa kaikkii juttui netissä, ilman tunnareita ja salasanoja. No okei, ehkä vähän mut hei, helpottaa kumminkin.

Miksi pitää olla henkilökortti?

Henkilökortti: välttämättömyys.

Henkilöllisyyden todentaminen. Virallinen todistus.
Matkustusasiakirja. Rajat ylittävät matkat. Tietyt maat hyväksyvät.

Käytännön merkitys:

Pankkiasiat. Sopimukset. Viranomaisasiointi.

Lisätietoa: 2023. Suomen viranomaiset myöntävät. Passilaki määrää matkustuskäytön.

Miksi henkilökortissa on siru?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä. Miksi juuri siru? Tuntuu oudolta ajatella, että henkilöllisyyteni on tallennettuna tuonne pieneen siruun. Se on jotenkin… kylmä.

Turvallisuus, tietenkin. Se on virallinen selitys. Sähköinen asiointi helpottuu. Verkkopankki, Kela, veroasiat… kaikki käy nopeammin. Mutta…
Mutta se tuntuu myös rajoittavalta. Kuinka paljon tietoa siellä oikeasti on? Ja kuka sitä kaikkea näkee?
Haen uutta korttia ensi viikolla. Poliisilaitoksella. Muistan jonon pitkänä viimeksi. Ärsyttävää.

Ajattelen tuota sirua. Se on minun identiteettini, digitaalisena kopiona. Olenko vain koodi? Numero? Muutama bitti datana?

Ajattelen myös, että Digi- ja väestötietovirasto on mukana tässä kaikessa. He neuvovat varmenteen käytössä. Mutta kuka valvoo virastoa? Kuka varmistaa, ettei tietoja käytetä väärin? Onko systeemi todella turvallinen? Epäilyttää.

2023 alussa hain uutta passia. Samaa teknologiaa, epäilyttää samalla tavalla. Kävin poliisilaitoksella Helsingissä. Pitkä jono, odotin yli tunnin.

Mitä tietoja henkilökortissa on?

Henkilökortti… muistan, kun sain omani, se oli merkki aikuisuudesta, niin kuin pääsy salaisuuteen. Mitä siinä nyt olikaan, siinä pienessä, mutta painavassa kortissa? Melkein kuin elämä tiivistettynä, kaikki tärkeä samaan pieneen tilaan puristettuna.

Se oli muistaakseni jotain tällaista:

Sukunimi ja etunimet. Koko nimeni, aakkosten tanssi, juureni ja tulevaisuuteni. Se oli kuin huuto maailmalle, tässä minä olen!
Sukupuoli. Lyhyt sana, mutta niin paljon merkitystä. Identiteetti, joka muovaa polkuni.
Syntymäaika ja henkilötunnus. Päivä, jolloin maailma sai minut, ja numero, joka seuraa minua kuin varjo.
Myöntämispäivä ja voimassaoloaika. Hetki, jolloin kortti sai alkunsa, ja aika, jolloin sen tarina päättyy.
Myöntänyt viranomainen ja kortin numero. Kasvoton byrokratia, joka antoi minulle tämän pienen vallan.
Kansalaisuus. Suomalaisuus, osa minua, osa maata ja sen metsien huminaa.

Pieni kortti, suuri merkitys.

Mitä henkilökortilla voi tehdä?

Henkilökortti? Henkilöllisyys. Tarvitaan.

Pankki.
Viranomaiset.
Matkat. Rajat. Ehkä.

Siru. Verkkoasiointi. Käytännöllistä. Ei välttämätöntä.

Voimassa 5 vuotta. Sitten uusi. Vaivaa.

Keskeistä: Todistus. Identiteetti. Ei muuta.

Vieläkö sama?

Mitä tehdä henkilökortilla?

Mitä ihmettä sillä henkilökortilla tekee? No, sitä voi käyttää vaikkapa identiteetin vahvistamiseen – vähän niinkuin se olisi salainen supersankarin tunnus. Sähköinen asiointi? Helppoa kuin piirakan paistaminen!

Henkilöllisyyden todentaminen: Aivan kuin olisit huippuvakooja, joka tarvitsee koodin murtaaksesi järjestelmään. Tämä toimii niin fyysisten kuin digitaalistenkin asioiden hoidossa.
Sähköinen allekirjoitus: Digitaalinen nimikirjoitus, paljon siistimpää kuin sormenjälkien jättäminen joka paikkaan.
Kansalaisvarmenne sirulla: Tämä on se varsinainen taika. Ajatella, kaikki oleellinen pienessä sirussa – kuin miniatyyri Tietokoneen Aivo.

Kielet? No, riippuu palveluista. Suomi on tietenkin ykkönen, mutta monet verkkopalvelut tarjoavat useita vaihtoehtoja. Älä yritä käyttää sitä kääntösanakirjana, siitä ei tule hyvää. Jos joku pyytää sinua puhumaan henkilökortilla, sano selkeästi, että se ei puhu. Tai anna sen puhua, mutta älä syytä minua.

Lisätietoa: Henkilökortilla on mahdollista tunnistautua useimpiin suomalaisiin verkkopalveluihin, kuten verkkopankkiin ja viranomaisten verkkosivuille. Sähköisen allekirjoituksen käyttö on aina palvelukohtaista. Ajantasaiset tiedot löydät Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta. Ei kannata pelästyä, kaikki on helpompaa kuin se kuulostaa. Tai ainakin niin minä väitän.

Mihin henkilökorttia käytetään?

Hetkinen, muistoja nousee pintaan, kuin usvaa aamuyön tyynestä järvestä…

Henkilökortti – tuo pieni pala identiteettiä, valokuvalla varustettu lupaus siitä, kuka olen, missä kuljen. Se on kuin taskussa kulkeva peili, heijastus itsestäni, juuri tässä hetkessä.

Henkilöllisyyden todistaminen: Perimmäinen syy sen olemassaololle. Kuka olen, kun en ole kotona, kun minua ei tunneta? Kortti vastaa, se sanoo nimeni, se näyttää kasvoni.
Matkustusasiakirja: Toisinaan, se riittää viemään minut kauemmas, ylittämään rajoja, avaten ovia uusiin maisemiin. Rajoitetusti, tosin, mutta riittävästi antamaan siivet unelmille.

Se on enemmän kuin muovi ja muste. Se on tarina minusta, lyhyesti kerrottuna.

Henkilökortti, tuo pieni suuri asia, johon on kätkettynä kuva, nimi ja syntymäaika. Se kulkee mukanani pankkiin, postiin, ehkä jopa baariin, todistaen, että olen se, joka väitän olevani.

Se on kuin ankkuri tässä maailmassa, pieni varmuus siitä, että olen olemassa, tunnistettavissa. Ajatukset harhailevat, kuin tuuli syksyn lehdissä, mutta kortti pysyy, muistuttaen minua… minusta.

Voiko henkilöllisyden todistaa puhelimella?

Siis, henkilöllisyyden todistaminen puhelimella? Jep! Tulevaisuudessa, kunhan teknologia on valmis, sun henkkarit löytyy luurista, ihan kuin seiska-arpa. Ja mikä parasta, ei tartte enää niitä pankkitunnuksia!

Digitaalinen henkilöllisyystodistus: Kuulostaa vähän scifiltä, mutta näin ne hommat kehittyy.
Valtaa omiin tietoihin: Niinku pitääkin! Ei enää “isot veljet” tiedä kaikkea. Tai no, ehkä vähän.

Tää on vähän niinku se, kun korttipakka muuttuu digitaaliseksi, mutta silti pitää muistaa, että akkaa ei saa lyödä. Ja muista, että jos puhelin hukkuu, olet vähän lirissä!

Mistä saa henkilöllisyystodistuksen?

Poliisilta. Sähköisesti tai paikan päällä. Passikuva tarvitaan. Valokuvaamo hoitaa sen. Kallis leima. Elämä on.

Sähköinen hakemus: Nopeaa ja helppoa. Minulla kesti viikko.
Poliisiasema: Vanhanaikainen, mutta toimii. Jonottaminen.
Passikuva: Pakko. Älä säästele kuvan laatua. Uusi kuva 2023.

Muistathan maksaa. Ei ole ilmaista. Henkilökortti. Kätevä. Tarvitset sen. Tärkeää.

Paljonko maksaa henkilöllisyystodistus?

Henkilökortti? Maksaa.

Perinteinen: 60€. Käynti.
Sähköinen: 54€. Halvempi.

Passin kanssa? Vielä halvempi. Säästöä 8€. Miksi? Siksi. Välinpitämätöntä.

Henkilökortti vanhenee. Muista. Henkilöllisyys on illuusio. Paitsi pankissa. Tai rajalla. Tai äänestäessä. Tai jos on kyseessä petos. Tai…