Milloin rikoksesta ei rangaista?

Milloin rikoksesta ei rangaista?

Suomen lainsäädäntö määrää, että rikollisesta teosta on aina langetettava rangaistus, ellei laissa toisin säädetä. Lievissä rikoksissa tuomioistuin voi kuitenkin jättää tuomitsematta rangaistusta.

Rangaistus voidaan jättää määräämättä, jos:

• Teon haitallisuus on vähäinen: Haitallisuusarviointiin vaikuttaa teon luonne, aiheutetut seuraukset ja tekijän motiivi. Esimerkiksi vähäarvoisen omaisuuden vahingoittaminen tai pieni määrä huumausaineiden hallussapitoa voidaan katsoa vähäiseksi haitaksi.

• Tekijän syyllisyys on vähäinen: Syyllisyysarviointiin vaikuttaa tekijän tietoisuus teon rikollisuudesta, hänen mahdollisuutensa vaikuttaa teon seurauksiin ja se, onko hän toiminut pakon tai muun ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Esimerkiksi henkilö, joka on varastanut nälkäänsä, voi saada lievemmän tuomion kuin henkilö, joka on varastanut taloudellisen hyödyn vuoksi.

Rikos jää rankaisematta, vaikka se olisi lain mukaan rangaistava. Tuomarilla on kuitenkin harkintavaltaa sen suhteen, täyttyvätkö rangaistuksen jättämisen edellytykset kussakin yksittäistapauksessa.

Lisäksi laissa on säännöksiä, joiden mukaan tietyistä rikoksista ei voida rangaista, jos ne ovat tapahtuneet tietyn ajan kuluessa tai jos tekijä on sopinut asian asianomistajan kanssa. Esimerkiksi pahoinpitelystä ei rangaista, jos se on lievä ja tapahtunut yli kuusi kuukautta sitten.

Rangaistuksen jättäminen määräämättä on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan rikoksesta on aina rangaistava. Lievissä rikoksissa tuomioistuin voi kuitenkin harkita rangaistuksen jättämistä määräämättä, jos teon haitallisuus ja tekijän syyllisyys ovat vähäisiä.