Mihin alueeseen Turkki kuuluu?

Mihin alueeseen Turkki kuuluu: Eurooppa ja Aasia

Pohdittaessa sitä, mihin alueeseen turkki kuuluu, on tärkeää ymmärtää maan ainutlaatuinen maantieteellinen asema. Maanosien rajalla sijaitseva valtio tarjoaa kiehtovan katsauksen siihen, miten eri alueet ja kulttuurit kohtaavat toisensa. Tämän maantieteellisen sijainnin ymmärtäminen auttaa hahmottamaan alueen monimuotoisuutta, kulttuurihistoriaa sekä laajempia kansainvälisiä suhteita.

Mihin alueeseen Turkki kuuluu maantieteellisesti?

Kysymys siitä, mihin alueeseen Turkki kuuluu, voi liittyä moniin eri tekijöihin, ja vastaus riippuu siitä, katsotaanko asiaa maantieteen, politiikan vai kulttuurin valossa. Fyysiseltä sijainniltaan Turkki on turkin maantieteellinen sijainti huomioiden transmantereellinen valtio, joka ulottuu Euroopan kaakkoisnurkasta Lounais-Aasiaan.

Maa sijaitsee Välimeren itäisimmän pohjukan ja Mustanmeren välissä, ja sen kaksi maanosaa erottaa toisistaan pieni Marmaranmeri sekä kaksi strategista salmea. Suurin osa maasta kuuluu Aasiaan, mutta pieni ja historiallisesti merkittävä osa sijaitsee Euroopan puolella.

Kun aloin aikoinaan tutkia tarkemmin rajaseutuja, hämmennyin itsekin siitä, kuinka jyrkästi pelkkä viivasto kartalla voi jakaa yhden maan kahtia. Todellisuus on kuitenkin paljon kiehtovampi kuin pelkät maantieteelliset oppikirjamääritelmät. Euroopan ja Aasian välinen raja kulkee suoraan Turkin suurimman kaupungin, Istanbulin, läpi.

Onko Turkki Euroopassa vai Aasiassa? Maanosien rajat

Turkki jakautuu kahteen epätasoiseen osaan, joista Aasian puoleinen alue, Anatolia eli Vähä-Aasia, kattaa noin 97 prosenttia maan kokonaispinta-alasta. Euroopan puoleinen osa, Itä-Traakia, muodostaa puolestaan vain noin 3 prosenttia maasta, mutta alueella asuu huomattava määrä maan väestöstä.

Maanosat erottavat toisistaan Mustanmeren ja Marmaranmeren välissä kulkeva Bosporinsalmi sekä Marmaranmeren ja Egeanmeren välinen Dardanellien salmi. Nämä vesistöt ovat toimineet vuosituhansia paitsi luonnollisina rajoina myös elintärkeinä kauppareitteinä idän ja lännen välillä.

Muistan elävästi, kun seisoin ensimmäistä kertaa Bosporinsalmen rannalla ja katselin laivojen lipuvan ohi. Se tuntui oudon konkreettiselta tavalta käsittää maailman jakautuminen. Monet oppaat neuvovat hyppäämään heti ensimmäiseen turistilauttaan, mutta mielestäni parhaan käsityksen maanosien kohtaamisesta saa vain kävelemällä rauhassa Galatan siltaa pitkin ja tarkkailemalla paikallisten kalastajien arkea salmen molemmin puolin.

Turkin poliittinen ja kulttuurinen asema

Vaikka maantiede asettaa Turkin pääosin Aasiaan, poliittisesti ja institutionaalisesti maa on ollut tiiviisti kytkeytyneenä Eurooppaan jo vuosikymmeniä. Siihen liittyen onko turkki euroopassa vai aasiassa on kysymys, josta keskustellaan usein, sillä Turkki on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 1950 lähtien ja aloitti viralliset EU-jäsenyysneuvottelut vuonna 2005.

Kansainvälisessä urheilussa, kuten jalkapallon UEFA-turnauksissa ja Euroviisuissa, Turkki kilpailee poikkeuksetta Euroopan lohkoissa. Tämä luo usein mielikuvan siitä, että turkki eurooppa aasia raja hämärtyisi, vaikka kyse on puhtaasti geopoliittisista ja järjestöteknisistä valinnoista.

Seurasin kerran pitkää akateemista väittelyä siitä, pitäisikö Turkin identiteetti määritellä enemmän länsimaiseksi vai itämaiseksi. Se oli uuvuttavaa seurattavaa. Lopputulos on kuitenkin selvä: mihin maanosaan turkki kuuluu riippuu näkökulmasta, sillä Turkki toimii ainutlaatuisena synteesinä molemmista maailmoista, mikä näkyy arkkitehtuurissa ja ruokakulttuurissa.

Turkin alueellinen jakautuminen pähkinänkuoressa

Anatolia (Aasian puoli)

Laaja ylänköalue, jota reunustavat pohjoisessa Pontiset vuoret ja etelässä Taurusvuoret

Pääkaupunki Ankara, Izmir sekä Istanbulin itäiset osat

Kattaa noin 97 prosenttia maan kokonaispinta-alasta

Itä-Traakia (Euroopan puoli)

Alavaa ja kukkulaista maastoa, joka rajoittuu Kreikkaan ja Bulgariaan

Edirne, Tekirdag sekä Istanbulin historiallinen länsiosa

Kattaa noin 3 prosenttia maan kokonaispinta-alasta

Istanbulin jakautunut arki kahden maanosan välillä

Ahmet on 34-vuotias ohjelmistoinsinööri, joka asuu Istanbulin Aasian puoleisella Kadiköyn alueella mutta työskentelee Euroopan puolella sijaitsevassa Leventin liikekeskuksessa. Hänen päivittäinen työmatkansa sisältää siirtymisen maanosasta toiseen, mikä aiheuttaa jatkuvaa päänvaivaa ruuhkien vuoksi.

Aluksi Ahmet yritti ajaa töihin omalla autollaan Bosporinsalmen ylittävien siltojen kautta. Tämä osoittautui virheeksi, sillä hän vietti usein yli kaksi tuntia istuen autoletkoissa, mikä söi miehen energian jo ennen työpäivän alkua.

Hän tajusi, että autolla liikkuminen kahden maanosan välillä on järjetöntä. Breakthrough tuli, kun hän jätti auton kotiin ja alkoi hyödyntää salmen alta kulkevaa Marmaray-pikarautatietä ja perinteisiä lauttayhteyksiä.

Muutoksen jälkeen Ahmetin matka-aika putosi alle 40 minuuttiin suuntaansa. Hän pystyi lukemaan kirjaa lautan kannella aamukahvia juoden, ja samalla hän ymmärsi, että Istanbulin kahden maanosan luonnetta ei pidä vastustaa vaan sitä täytyy oppia hyödyntämään.