Milloin tekijänoikeus on voimassa?

Tekijänoikeuden voimassaolo: 70 vuotta vs 50 vuotta

Milloin tekijänoikeus on voimassa? Vastaus vaikuttaa suoraan oikeuteesi käyttää valokuvia, kirjoja ja taidetta. Ilman tarkkaa tietoa suoja-ajoista riskinä on tekijänoikeuden loukkaus ja korvausvelvollisuus. Teoksen luonne määrittää suojan keston—ero taiteellisen ja tavallisen kuvan välillä on merkittävä. Tutustu säännöksiin varmistaaksesi oikeudellisesti kestävät valinnat.

Milloin tekijänoikeus on voimassa ja miten se syntyy?

Tekijänoikeus on voimassa heti teoksen luomishetkestä alkaen. Mitään rekisteröintiä, ©-merkkiä tai virallista hakemusta ei tarvita.
Pääsääntöisesti suoja kestää tekijän eliniän ja jatkuu 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. ^[1] Tämä tarkoittaa, että jos kirjailija kuolee vuonna 2026, hänen teoksensa vapautuvat vapaaseen käyttöön (Public Domain) 1.1.2097.

Syntyykö suoja automaattisesti?

Kyllä. Heti kun kynä irtoaa paperista tai tallennusnappi nousee ylös.
Monet luulevat, että teos pitää postittaa itselle kirjekuoressa tai rekisteröidä johonkin virastoon todisteeksi.
Turha vaiva. Suomessa tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle heti, kun teos ylittää ns. teoskynnyksen – eli on riittävän itsenäinen ja omaperäinen.

70 vuoden sääntö: Tekijänoikeuden keston laskeminen

Tekijänoikeuden suoja-aika on Euroopan talousalueella (ETA) yhdenmukaistettu: 70 vuotta tekijän kuolemasta. ^[2] Tämä on pitkä aika. Miksi? Tarkoitus on turvata toimeentulo paitsi tekijälle itselleen, myös hänen perillisilleen kahden sukupolven ajan.

Suoja-aika lasketaan aina kuolinvuoden päättymisestä, ei tarkasta kuolinpäivästä.
Jos taiteilija menehtyy 1. tammikuuta, tekijänoikeus 70 vuotta venyy käytännössä melkein 71 vuoteen kuolinpäivästä laskettuna.

Yhteisteokset ja elokuvat

Entä jos teoksella on useampi tekijä? Yhteisteoksissa (kuten bändin säveltämä kappale) 70 vuoden laskuri käynnistyy vasta viimeisenä elossa olleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Elokuvissa sääntö on vielä spesifimpi. Kuinka kauan tekijänoikeus kestää elokuvissa? Suoja-aika lasketaan viimeksi kuolleen henkilön mukaan seuraavasta ryhmästä: Pääohjaaja Käsikirjoittaja Vuoropuhelun kirjoittaja Säveltäjä (jos musiikki on luotu elokuvaa varten)

Valokuvien tekijänoikeus: Yleisin sudenkuoppa

Tässä kohtaa moni menee vipuun – minäkin aluksi.
Oletetaan, että löydät vanhan valokuvan isoäitisi albumista vuodelta 1970.
Onko se suojattu 70 vuotta kuolemasta? Todennäköisesti ei, sillä valokuvien tekijänoikeus kesto vaihtelee kuvan tyypin mukaan.

Suomen laki tekee eron kahdenlaisen kuvan välillä: 1. Valokuvateos: Taiteellisesti kunnianhimoinen, omaperäinen kuva. Suoja-aika: 70 vuotta tekijän kuolemasta. 2. Tavallinen valokuva: Passikuva, lomakuva tai uutiskuva, joka ei ylitä teoskynnystä. Suoja-aika: 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä. ^[3]

Tavallinen valokuva vuodelta 1970 on siis jo vapaata riistaa (suoja päättyi 2020 lopussa), vaikka kuvaaja olisi yhä elossa. Mutta ole varovainen – rajanveto tavallisen kuvan ja teoksen välillä on tulkinnanvaraista, ja se vaikuttaa tekijänoikeuden suoja-aika tulkintaan.

Teos vs. Lähioikeus: Mikä ero?

Tekijänoikeuslain alla on kaksi eri suojatasoa. Varsinainen tekijänoikeus suojaa luovia teoksia, kun taas lähioikeudet suojaavat teknisempiä suorituksia ja investointeja.

Varsinainen Teos (Tekijänoikeus)

- Teoskynnyksen ylitys (itsenäinen ja omaperäinen)

- Kirjat, sävellykset, maalaukset, elokuvat, valokuvateokset

- Heti luomishetkellä

- 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä

Lähioikeus (esim. tavallinen valokuva)

- Ei vaadi teoskynnyksen ylitystä (tekninen suoja)

- Tavalliset valokuvat, äänitteet (CD/digi), esittävät taiteilijat

- Tallennus- tai julkaisuhetkellä

- Yleensä 50 vuotta valmistus- tai julkaisuvuodesta (äänitteillä 70v)

Matin kuvitusprojekti: Vanhan valokuvan luvaton käyttö

Matti, graafinen suunnittelija Helsingistä, oli tekemässä historiikkia paikalliselle urheiluseuralle. Hän löysi seuran arkistosta hienon mustavalkokuvan vuodelta 1968, jossa joukkue poseerasi kentällä. Koska kuva oli yli 50 vuotta vanha, Matti oletti sen olevan vapaa ja painatti sen kirjan kanteen.

Ongelma? Kuvan oli ottanut tunnettu lehtikuvaaja, joka oli asetellut pelaajat taiteellisesti ja käyttänyt dramaattista valaistusta. Kuvaajan perikunta otti yhteyttä viikkoa ennen julkaisua vaatien korvauksia.

Matti oli kauhuissaan – budjetti oli nollissa. Hän luuli tavallisen valokuvan 50 vuoden suojan riittävän. Hän ei ymmärtänyt, että ammattilaisen ottama, harkittu otos voidaan tulkita valokuvateokseksi, jolloin suoja on 70 vuotta kuolemasta.

Lopulta Matti neuvotteli sopimuksen: hän maksoi kohtuullisen käyttökorvauksen (300 €), mutta joutui lisäämään kuvaajan nimen jokaiseen kirjaan tarralla, mikä oli työläs prosessi. Oppi: Jos kuva näyttää ammattimaiselta, oleta sen olevan teos, älä tavallinen valokuva.