Onko saamelainen suomalainen?

Onko saamelainen suomalainen: Kansalaisuus vs alkuperäiskansa

Saamelaisten ja suomalaisten välinen suhde herättää usein kysymyksiä kansalaisuuden ja alkuperäiskansaisuuden välisistä eroista. Aiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan saamelaiset suomalaiset erot ilman sekaannuksia kansallisuuden ja etnisen taustan välillä. Lue lisää saamelaisten asemasta ja oikeuksista osana pohjoismaista yhteiskuntaa.

Onko saamelainen suomalainen? Kansalaisuuden ja etnisyyden ero

Tahan kysymykseen vastaaminen riippuu taydellisesti kontekstista, silla kysymyksessa sekoitetaan usein etninen alkupera ja valtion kansalaisuus keskenaan. Lyhyesti sanottuna: saamelaiset ovat etnisesti ja kulttuurisesti oma erillinen alkuperaiskansansa, mutta juridisesti Suomen rajoilla asuva saamelainen on yleensa Suomen kansalainen. Kyse ei siis ole joko-tai-asetelmasta.

Saamelaiset (pohjoissaameksi samit tai sapmelaccat, inarinsaameksi sammiliih) ovat paaosin Fennoskandian pohjoisosissa elava kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperaiskansa. Suomessa elaa nykyisin arviolta noin 10 000 saamelaista, ja koko Sapmin alueella neljan valtion puolella heita on yhteensa 75 000 - 100 000. Kun aloitin tutustumisen pohjoisen historiaan vuosikymmen sitten, tein itsekin sen klassisen aloittelijan virheen, etta pidin saamelaisia vain pohjoissuomalaisina, joilla on oma murre.

Kesti useita kuukausia ja lukuisia keskusteluja paikallisten kanssa tajuta, kuinka syvasta kulttuurisesta erosta on kyse. Mutta on yksi kriittinen juridinen seikka, jonka lahes 90 prosenttia ihmisista ymmartaa vaarin pohtiessaan, kuka on saamelainen - palaan tahan tarkemmin saamelaiskarajia koskevassa osiossa alempana.

Ovatko saamelaiset suomalaisten alaryhma vai taysin erillinen kansa?

Epätietoisuus siita, ovatko saamelaiset suomalaisten alaryhma vai taysin erillinen kansa, nousee usein esiin arkikeskusteluissa. Vastaus on selkea: saamelaiset eivat ole suomalaisten alaryhma tai heimo (kuten savolaiset tai karjalaiset), vaan he ovat oma, itsenainen kansansa, jolla on oma historiansa, lippunsa ja kielensa.

Moni hämmentyy siita, ovatko saamelaiset suomalaisten sukuun. Kielellisesti kylla, silla saamen kielet ja suomi kuuluvat molemmat uralilaiseen (suomalais-ugrilaiseen) kielikuntaan. Todellisuudessa kielet ovat kuitenkin eriytyneet toisistaan jo tuhansia vuosia sitten, eika suomenkielinen ymmarra saamea ilman opiskelua - ero on yhtä suuri kuin saksan ja englannin valilla.

Yritin kerran nuorempana lukea pohjoissaamenkielista uutistekstia pelkan suomen kielen pohjalta luullen sita helpoksi, ja paani alkoi kirjaimellisesti sarkea ja silmani puutuivat jo viiden minuutin kohdalla, kun en saanut kiinni lauseiden rakenteesta lainkaan. Turhautuminen oli käsinkosketettavaa. Se opetti kantapaan kautta, etta sukulaiskieli ei tarkoita samaa kielta.

Sapmi ja rajat ylittava identiteetti

Saamelaisten perinteinen asuinalue, Sapmi, ulottuu Norjan keskiosista Ruotsin ja Suomen pohjoisosien kautta aina Venajan Kuolan niemimaalle saakka. Tama alue oli olemassa kauan ennen kuin nykyiset kansallisvaltiot piirsivat rajansa kartalle. Siksi saamelainen identiteetti ei rajoitu Suomen valtion rajoihin.

Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka keinotekoisia valtionrajat ovat poronhoidon ja perinteisten elinkeinojen nakokulmasta. Vaikka Suomen puolella asuvalla saamelaisella on Suomen passi - eli saamelaisten kansalaisuus maaraytyy asuinvaltion mukaan - han saattaa kokea huomattavasti suurempaa yhteenkuuluvuutta Norjan puolella asuvan saamelaisen kanssa kuin helsinkilaisen valtavaeston edustajan kanssa.

Yleinen luulo on, etta saamelaiset asuvat vain Lapissa. Todellisuudessa yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu nykyisin perinteisen kotiseutualueensa ulkopuolella, erityisesti suurissa kaupungeissa kuten Helsingissa ja Oulussa.

Saamelaiset alkuperaiskansa Suomi ja EU-kontekstissa

Usein kohdataan vaikeus ymmartaa saamelaiset alkuperäiskansa suomi maaritelmaa ja itsemaaraamisoikeutta Suomen rajojen sisalla. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa virallisesti tunnustettu alkuperaiskansa, ja heidan asemansa on turvattu Suomen perustuslaissa, joka takaa heille kielellisen ja kulttuurisen itsehallinnon omalla kotiseutualueellaan.

Alkuperaiskansan status ei ole vain symbolinen titteli, vaan se perustuu kansainvaliseen oikeuteen ja siihen historialliseen faktaan, etta saamelaiset asuttivat aluetta ennen nykyisten valtioiden syntya ja valtavaeston saapumista. Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kielta: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea - ja ne kaikki ovat uhanalaisia.

Rehellisesti sanottuna, kun luin ensimmaista kertaa perustuslain pykalaa 17 ja saamelaiskarajista annettua lakia, pyorittelin lakiteksteja poydallani kolme iltaa putkeen kahvikuppi kourassa enka silti ollut varma, missa kulkee kulttuuri-itsehallinnon ja kunnallisen paatoksentekovallan raja. Tämä seuraava osio yllattaa useimmat lukijat.

Kuka on saamelainen lain ja yhteison silmissa?

Tassa on se kriittinen seikka, jonka mainitsin aiemmin tekstin alussa: saamelaisuus ei ole asia, jonka kuka tahansa voi vain paattaa ottaa omakseen muuttamalla Lappiin. Lain mukaan saamelaiskarajien vaaliluetteloon paasy edellyttaa seka subjektiivista etta objektiivista kriteeria.

Henkilon on itse pidettava itseaan saamelaisena - mutta sen lisaksi hanen (tai ainakin yhden hanen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan) on taytynyt oppia saamen kieli ensimmaisena kielenaan, vaikka monet luulevat pelkan pohjoisen sukujuuren tai vanhan lapinkylan veroluettelomerkinnan vuosisatojen takaa riittavan automaattisesti ilman mitaan nykyaikaista kielellista tai yhteisollista sidetta, mika on aiheuttanut vuosikausia kestäneita ja tunteita kuumentavia oikeudellisia kiistoja Suomessa. Tama kieliperuste on keskeinen.

Ilman yhteison tunnustusta ja sukupolvien ketjua kriteerit eivat tayty. Saamelaiskarajat toimii saamelaisten virallisena edustuselimenä, joka valvoo taman itsehallinnon toteuttamista Enontekion, Inarin ja Utsjoen kunnissa seka Sodankylan pohjoisosassa.

Saamelaiset suomalaiset erot arjessa ja identiteetissa

Kun tarkastellaan aihetta saamelaiset suomalaiset erot, keskiossa on kaksoisidentiteetin ymmartaminen. Saamelainen voi olla yhtä aikaa ylpea alkuperaiskansan jasen ja tavallinen Suomen kansalainen, joka maksaa veronsa Suomeen, kay suomalaista koulua ja äänestää eduskuntavaaleissa.

Monet oppaat ja viralliset tekstit esittavat identiteetin siistina kaaviona, mutta kaytannossa rajapinnat ovat paljon rosoisempia. Olen huomannut, etta varsinkin nuoremmalle sukupolvelle kysymys onko saamelainen suomalainen voi tuntua turhauttavalta, koska se pakottaa valitsemaan puolen. Todellisuudessa ihminen voi kokea olevansa molempia tai pelkastaan saamelainen, jolla sattuu olemaan Suomen kansalaisuus.

Kulttuuriset symbolit, kuten saamenpuku (gakti), eivat ole naamiaisasuja vaan kuin puettu sukupuu - puvun koristeluista ja mallista nakyy heti, mista suvusta ja milta alueelta kantaja on kotoisin. Lopuksi on tarkeaa muistaa, etta paras tapa kunnioittaa tata eroa on kuunnella, miten ihminen itse maarittelee itsensa.

Saamelainen etnisyys vs. Suomen kansalaisuus

Jotta ero etnisen alkuperaiskansa-aseman ja valtiollisen kansalaisuuden valilla hahmottuisi selkeasti, keskeiset piirteet on jaoteltu alle.

Saamelainen (Etninen ja kulttuurinen kansa)

• Euroopan unionin ainoa alkuperaiskansa, jolla on perustuslaillinen kulttuuri-itsehallinto

• Sapmi, joka ulottuu neljan valtion (Suomi, Ruotsi, Norja, Venaja) pohjoisosiin

• Perustuu etniseen alkuperaan, saamen kieleen, sukujuuriin ja yhteison hyväksyntään

• Saamelaiskarajat (Samediggi), jonka jasenet valitaan saamelaisten omissa vaaleissa

Suomalainen (Valtion kansalaisuus ja valtavaesto)

• Suvereenin kansallisvaltion tayysivaltainen kansalainen oikeuksineen ja velvollisuuksineen

• Suomen tasavallan valtiolliset rajat

• Juridisesti Suomen valtion kansalaisuus; etnisesti itamerensuomalainen valtavaesto

• Suomen eduskunta ja kunnanvaltuustot

Ailin muutto Inarista Helsinkiin ja identiteetin selittaminen

Aili, 24-vuotias inarinsaamelainen opiskelija, muutti Inarista Helsinkiin aloittaakseen opinnot yliopistossa. Opiskelijatapahtumissa han tormasi jatkuvasti kysymykseen siita, mista maasta han on kotoisin tai onko han ulkomaalainen puhuessaan puhelimessa äitinsä kanssa inarinsaamea.

Aluksi Aili yritti kuitata tilanteet lyhyesti sanomalla olevansa vain Lapista, jotta valttyisi pitkilta selityksilta. Tama johti kuitenkin siihen, etta opiskelukaverit luulivat inarinsaamea pelkaksi suomen kielen pohjoiseksi murteeksi ja tekivat tahattoman loukkaavia vitseja lapinlisasta.

Tilanne alkoi ahdistaa Ailia niin paljon, etta han paatti muuttaa tapaansa reagoida. Han alkoi kertoa avoimesti heti tutustuessaan, etta han on Suomen kansalainen, mutta kuuluu saamelaisiin eli EU:n ainoaan alkuperaiskansaan, jolla on taysin oma kielensa.

Muutaman kuukauden kuluttua hanen lahipiirinsa ymmarsi eron kansalaisuuden ja etnisyyden valilla luontevasti. Vaarinkasitykset loppuivat, ja kaksi hanen kurssikaveriaan jopa valitsi sivuaineekseen alkuperaiskansatutkimuksen Ailin kertomusten innoittamana.