Onko saamelaiset oma kansa?

Onko saamelaiset oma kansa? EU:n ainoa alkuperäiskansa

Kysymys onko saamelaiset oma kansa herättää usein mielenkiintoa, ja tämän asian oikea ymmärtäminen auttaa hahmottamaan pohjoisten alueiden vähemmistöjen asemaa laajemmin. Väärinkäsitykset alkuperäisasukkaiden asemasta johtavat helposti kulttuuristen oikeuksien ja historiallisen taustan sivuuttamiseen nykypäivän yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lue eteenpäin ymmärtääksesi paremmin tämän ihmisryhmän ainutlaatuiset piirteet ja heidän yhteiskunnallisen merkityksensä.

Onko saamelaiset oma kansa?

Kyllä, onko saamelaiset oma kansa saa vahvistuksen virallisissa yhteyksissä, sillä he ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Tämä asema perustuu ikiaikaiseen historiaan, ja he muodostavat yhden yhtenäisen kansan, jonka perinteinen saamelaisten asuma-alue sápmi eli Saamenmaa jakautuu nykyisin neljän eri valtion alueelle.

Kansainvälisten arvioiden mukaan saamelaisten kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 75.000-100.000 ihmistä. Suurin osa heistä asuu Norjassa, jossa väestön koon arvioidaan olevan noin 50.000-65.000 henkeä. Ruotsissa asuu noin 20.000, Suomessa noin 10.000 ja Venäjällä Kuolan niemimaalla noin 2.000 saamelaista. Koska virallista etnistä rekisteröintiä ei Pohjoismaissa tehdä, tarkat tilastot perustuvat pitkälti arvioihin ja kielikriteereihin. Tämän vuoksi tarkkojen lukujen määrittäminen on joskus haastavaa, mutta kielellinen ja kulttuurinen yhteys sitoo nämä ryhmät tiiviisti yhteen.

Muistan, kun osallistuin vuosia sitten ensimmäistä kertaa pohjoismaiseen saamelaiskonferenssiin. Silmäni avautuivat sille, miten keinotekoisia valtionrajat voivat olla. Tapasin ihmisiä, joiden perheenjäsenet asuivat kolmessa eri maassa, mutta he puhuivat samaa kieltä ja jakoivat saman arjen. Se ei ollut vain teoriaa erillisestä kansasta - se oli elävää, ylirajaista todellisuutta, joka teki minuun syvän vaikutuksen.

Alkuperäiskansan asema ja itsemääräämisoikeus

Saamelaisten asema omana kansanaan ei ole pelkkä kulttuurinen määritelmä, vaan sillä on vankka pohja kansainvälisessä oikeudessa. Alkuperäiskansana heillä on itsemääräämisoikeus, joka sisältää oikeuden päättää omasta taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kehityksestään.

Suomen lainsäädännössä saamelaisten oikeudet ja asema on turvattu perustuslaissa, joka takaa heille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään sekä kulttuuriaan. Lisäksi perustuslaki määrittää saamelaisille kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon heidän kotiseutualueellaan. Tämä itsehallintoalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan. Virallisena edustuselimenä toimii saamelaiskäräjät, joka ajaa kansan oikeuksia suhteessa valtioon. Alkuperäiskansaoikeuksien toteutuminen vaihtelee kuitenkin merkittävästi eri valtioiden välillä, mikä luo haasteita yhtenäisen kansan oikeusturvalle.

Yksi kansa, yhdeksän elävää kieltä

Saamelaista kulttuuria ja identiteettiä määrittelee erittäin vahvasti kieli, tai oikeastaan useat eri saamen kielet. Saamen kielet eivät ole vain suomen kielen murteita, vaan ne ovat omia, itsenäisiä kieliään, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen.

Tällä hetkellä Saamenmaalla puhutaan yhdeksää eri saamen kieltä, ja ne kaikki on luokiteltu UNESCO:n toimesta uhanalaisiksi. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on kielistä selkeästi suurin, ja sillä on noin 20.000-25.000 puhujaa koko Sápmin alueella. Inarinsaamea ja koltansaamea puhutaan perinteisesti vain Suomen puolella, ja molemmilla on vain joitakin satoja puhujia, mikä tekee niistä erityisen haavoittuvaisia. Kielten elvyttämiseksi on tehty paljon työtä esimerkiksi kielipesätoiminnan avulla, mutta nuorten muutto työn ja koulutuksen perässä perinteisen alueen ulkopuolelle asettaa kielen säilymiselle suuria haasteita.

Aluksi luulin - kuten monet muutkin - että keitä saamelaiset ovat selviää helposti yhteen kieleen tutustumalla. Mutta kun yritin opiskella perusfraaseja, tajusin, miten valtavia erot ovat. Inarinsaamen ja eteläsaamen välinen ero on suuri - niin suuri, että puhujat eivät ymmärrä toisiaan ilman opettelua. Se vaati minulta hieman vaivaa sisäistää. Opettelu kuitenkin kannatti, sillä kielen kautta avautuu aivan uudenlainen luonnon ja elämänymmärryksen sanasto.

Saamelaisten oikeuksien toteutuminen eri valtioissa

Norja (Suositeltu malli kansainvälisessä vertailussa)

- Ratifioinut ILO 169 -sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista

- Finnmarkin lailla siirretty laajoja maa-alueita paikalliseen hallintaan

- Vahva tunnistaminen omana kansana ja alkuperäiskansana

Suomi

- Allekirjoittanut UNDRIP-julistuksen, mutta ILO 169 -sopimus ratifioimatta

- Maa- ja vesioikeuksista sekä saamelaiskäräjälidosta jatkuvaa poliittista kiistaa

- Tunnustettu alkuperäiskansana, lailla suojattu kulttuuri-itsehallinto

Ruotsi

- Tukee UNDRIP-julistusta, mutta ILO 169 -sopimus on edelleen ratifioimatta

- Poronhoito-oikeus kytketty vahvasti vain tiettyihin saamelaiskylien jäseniin

- Tunnustettu kansana ja kansallisena vähemmistönä lainsäädännössä

Ylirajaisen arjen haasteet: Aslakin tarina

Aslak, 34-vuotias poromies Suomen puoleiselta Saamenmaalta, kohtasi suuria vaikeuksia elinkeinonsa harjoittamisessa. Valtioiden väliset tiukat rajasäännökset tekivät perinteisestä laiduntamisesta lähes mahdotonta.

Ensimmäinen yritys siirtää laumaa perinteisten sukualueiden yli Norjan puolelle tyssäsi viranomaisten vaatimuksiin ja eläinlääkinnällisiin lupiin. Tämä aiheutti suurta turhautumista ja ajoi Aslakin melkein luopumaan poronhoidosta.

Breakthrough tapahtui, kun Aslak alkoi tehdä tiivistä yhteistyötä Norjan puolella asuvien sukulaistensa kanssa ja hyödynsi pohjoismaista saamelaisyhteistyötä yhteisen rintaman luomiseksi.

Sitkeän, noin kaksi vuotta kestäneen neuvotteluprosessin jälkeen laitumien yhteiskäyttö saatiin soviteltua paikallistasolla. Tämä paransi lauman hyvinvointia ja osoitti, että yhteistyöllä voidaan ylittää valtionrajojen luomat esteet.