Onko Suomi alkuperäiskansa?

Onko suomi alkuperäiskansa? Suomalaisten ja saamelaisten asema

Monet pohtivat, onko suomi alkuperäiskansa kansainvälisten kriteerien valossa. Tämän juridisen ja kulttuurisen eron ymmärtäminen auttaa hahmottamaan väestöryhmien oikeuksia sekä valtion historiallista kehitystä. Aiheen tarkastelu ehkäisee väärinkäsityksiä virallisista määritelmistä. Tutustu faktoihin väestöryhmien virallisesta asemasta ja kulttuurisista perusteista.

Onko Suomi alkuperäiskansa ja mikä on suomalaisten virallinen asema?

Kysymys suomalaisten ja Suomen valtion suhteesta alkuperäiskansakäsitteeseen voi liittyä useisiin eri historiallisiin tai juridisiin tekijöihin. Suomen valtaväestö eli ovatko suomalaiset alkuperäiskansa, vaan Suomen ainoa perustuslaillisesti tunnustettu alkuperäiskansa ovat saamelaiset. Saamelaisten asema on suojattu lailla, ja he ovat myös koko Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa.

Maailmanlaajuisesti katsottuna alkuperäiskansoihin kuuluu noin 6 prosenttia koko planeetan väestöstä. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 476 miljoonaa ihmistä, jotka elävät yli 90 eri valtion alueella.^[2] Suomessa asuvilla saamelaisilla on oma kieli, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot, jotka erottavat heidät juridisety valtaväestöstä. Suomalaiset puolestaan muodostavat maan historiallisen valtaväestön, jolla on oma kansallisvaltio.

Miksi suomalaiset eivät ole alkuperäiskansa omassa maassaan?

Monia hämmentää se, että suomalaiset ovat asuttaneet nykyisen Suomen aluetta tuhansia vuosia, mutta heitä ei silti kutsuta alkuperäiskansaksi. Tämä johtuu kansainvälisistä oikeudellisista määritelmistä. Alkuperäiskansan status ei viittaa pelkästään siihen, kuka ehti alueelle ensin. Se on juridinen työkalu, jolla suojellaan vähemmistöjä, jotka ovat jääneet valtarakenteiden ulkopuolelle oman perinteisen asuinalueensa kehityksessä.

Kun pohdin tätä asiaa ensimmäistä kertaa vuosia sitten järjestökentällä, olin itsekin hieman sekaisin termien kanssa. Muistan istuneeni pitkässä seminaarissa, jossa käytiin läpi kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksia - silmiä särki ja kahvi oli kylmää. Silloin minulle valkeni olennainen seikka. Suomalaisilla on oma valtio, armeija, lait ja eduskunta. Valtaväestö ei tarvitse erillistä vähemmistöoikeudellista suojaa omassa maassaan, koska se hallitsee itse tätä maata.

Kansainvälisessä oikeudessa alkuperäiskansalta edellytetään usein sitä, että he ovat menettäneet itsemääräämisoikeutensa tai osan siitä valtion perustamisen yhteydessä. Suomalaiset taas rakensivat Suomen valtion itse. Kyse on siis valtasuhteista ja siitä, kuka on alkuperäiskansa suomessa.

Saamelaisten perustuslaillinen asema Suomessa

Saamelaisten asema alkuperäiskansana vahvistettiin Suomen perustuslaissa vuonna 1995. Tämä ei ole pelkkä kaunis korulause, vaan se tuo mukanaan konkreettisia oikeuksia. Laki takaa saamelaisille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään sekä kulttuuriaan omalla asuinalueellaan eli Saamenmaalla (Sápmi), mikä määrittelee saamelaisten perustuslaillinen asema tärkeyden.

Kulttuurin suojaamiseen liittyy vahvasti myös perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittaminen. Tätä tarkoitusta varten Suomeen on perustettu Saamelaiskäräjät, joka toimii saamelaisten virallisena edustuselimenä. Viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa kaikista merkittävistä hankkeista, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin.

Tämä järjestelmä herättää joskus kiivasta keskustelua paikallistasolla. Olen seurannut sivusta Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien välisiä maankäyttökiistoja. Ne ovat usein hyvin raskaita ja täynnä turhautumista molemmin puolin - mutta se osoittaa, miksi perustuslaillinen suoja on olemassa. Ilman lakia pieni vähemmistö jäisi helposti suuren koneiston jalkoihin, kun pohditaan mitä ovat suomen alkuperäiskansat.

Miten suomalaisten ja saamelaisten historia eroaa toisistaan?

Suomalaisten ja saamelaisten esivanhemmat ovat eläneet rinnakkain ja sekoittuneet vuosituhansien ajan Pohjolan alueella. Historiallinen kehitys johti kuitenkin siihen, että suomalaisasutus levittäytyi pikkuhiljaa etelästä pohjoiseen maanviljelyn yleistyessä. Tämä pakotti osan perinteisistä pyyntikulttuureista vetäytymään yhä pohjoisemmaksi.

Nykyään kulttuurien erot näkyvät selkeimmin kielessä ja elämäntavassa. Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, kuten saamen kieletkin, mutta ne ovat eriytyneet toisistaan tuhansia vuosia sitten. Suomessa puhutaan nykyään kolmea eri saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Suomalaisten ja saamelaisten juridisen aseman vertailu

Suomalaiset (Valtaväestö)

• Suomen kieli on maan virallinen pääkieli kaikkialla valtion alueella
• Elinkeinoja säädellään yleisen lainsäädännön ja markkinatalouden ehtojen mukaan
• Kansallisvaltion itsenäinen kansa, jolla on täysi poliittinen itsemääräämisoikeus
• Oikeudet toteutuvat yleisten kansalaisoikeuksien ja valtiollisten rakenteiden kautta

Saamelaiset (Alkuperäiskansa) ⭐

• Saamen kielilaki takaa oikeuden käyttää saamen kieliä viranomaisissa
• Laki suojaa perinteisiä elinkeinoja osana kulttuurimuodon säilyttämistä
• Tunnustettu alkuperäiskansa Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansakunnissa
• Erityisasema vahvistettu perustuslaissa, kulttuurisen autonomian suoja asuinalueella

Antin oivallus: Kun sukututkimus kohtasi juridiikan

Antti, 45-vuotias historianharrastaja Rovaniemeltä, innostui tekemään laajaa sukututkimusta perheensä juurista Lapissa. Hän löysi asiakirjoja 1600-luvulta ja huomasi esivanhempiensa asuneen samoilla sijoilla satoja vuosia.

Innostuneena Antti luuli, että pitkä historia alueella tarkoittaisi hänen olevan osa virallista alkuperäiskansaa. Hän yritti hakea äänioikeutta Saamelaiskäräjien vaaleihin pelkän historiallisen asumisen perusteella.

Hakemus hylättiin, mikä aiheutti Antille aluksi suurta turhautumista ja vääryyden tunnetta. Hän päätti kuitenkin ottaa yhteyttä oikeusministeriön asiantuntijoihin ja lukea perustuslain esitöitä ymmärtääkseen päätöksen taustat.

Antti tajusi, että suora asuminen ja suomalainen maanviljelyshistoria eroavat saamelaissuvun kielellisestä ja kulttuurisesta jatkumosta. Tämä oivallus auttoi häntä arvostamaan omaa historiaansa ilman tarvetta sekoittaa sitä vähemmistöstatukseen.