Keitä ovat saamelaiset?

Keitä ovat saamelaiset? Katsaus alkuperäiskansan asemaan

Aiheen keitä ovat saamelaiset oikea ymmärtäminen auttaa välttämään alkuperäiskansaan kohdistuvia yleisiä väärinkäsityksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämän yhteisön historian, kielten ja perinteiden syvällinen tunteminen edistää kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamista sekä turvaa heidän asemansa oikeudenmukaisen kohtelun. Tutustu tarkemmin näihin tärkeisiin perusasioihin vahvistaaksesi omaa tietämystäsi tästä ainutlaatuisesta ja merkittävästä aihekokonaisuudesta.

Sápmi ja saamelaiset: Yleiskatsaus

Saamelaiset ovat Fennoskandian pohjoisosissa asuva Euroopan unionin ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa. Heidän asemansa on turvattu, sillä saamelaisten oikeudet Suomen perustuslaissa takaavat heille oikeuden ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kulttuuri on uskomattoman rikas, mutta on yksi yllättävä asia, jonka useimmat ymmärtävät väärin saamelaisista - selitän sen perinteisiä elinkeinoja käsittelevässä osiossa alempana.

Ollakseni rehellinen, saamelaisuuden monimuotoisuus yllätti minut aluksi. Saamelaisten kokonaismäärä on 75 000 ja 100 000 välillä laskutavasta riippuen. Suomessa heitä asuu noin 10 000. Ennen luulin, että suurin osa asuu yksinomaan Lapin perukoilla. Olin väärässä. Yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu nykyään perinteisen kotiseutualueen ulkopuolella, usein suurissa kaupungeissa. Harvoin olen nähnyt yhtä vahvaa saamelaisten perinteinen asuinalue sápmi merkitystä kuin kaupunkisaamelaisten keskuudessa.

Saamen kielet: Enemmän kuin yksi kieli

Moni olettaa virheellisesti, että on olemassa vain yksi yhtenäinen saamen kieli. Se ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä eläviä saamen kieliä on yhteensä 9 kappaletta. Puhutut saamen kielet Suomessa ovat pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Suoraan sanottuna, harva suomalainen ymmärtää täysin, kuinka erilaisia nämä kielet todella ovat toisistaan (ne voivat erota toisistaan yhtä paljon kuin suomi ja viro).

Opetellessani pohjoissaamen alkeita huomasin kielen rakenteen olevan melko monimutkainen. Turhautuminen oli todellista - meinasin luovuttaa ensimmäisen viikon jälkeen. Sitten ymmärsin, että kieli heijastaa suoraan luontosuhdetta. Esimerkiksi lumelle ja jäälle on kymmeniä eri termejä. Se tekee kielestä uskomattoman rikkaan.

Perinteiset elinkeinot ja moderni arki

Tässä on se aiemmin mainitsemani harhaluulo: yleinen uskomus väittää, että kaikki saamelaiset elättävät itsensä yksinomaan poronhoidolla. Todellisuudessa tämä on kaukana totuudesta. Vaikka saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja perinteiset käsityöt (duodji) ovat kulttuurisesti korvaamattoman tärkeitä, nykypäivän saamelaiset työskentelevät aivan tavallisissa ammateissa. Lääkäreitä. Opettajia. Koodareita. Kulttuuri elää vahvasti nykyajassa, ei vain menneisyydessä.

Eri saamen kielet Suomessa

Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä, joilla on kullakin oma historiansa ja perinteinen puhuja-alueensa.

Pohjoissaame

- Suomi, Ruotsi ja Norja

- Suurin saamen kielistä, toimii usein yhteisenä kielenä

- Rikas sanasto luontoon ja poronhoitoon liittyen

Inarinsaame

- Ainoastaan Suomessa, perinteisesti Inarijärven ympäristössä

- Pienempi mutta kasvava elvytystyön ansiosta

- Ainoa yksinomaan Suomessa puhuttava saamen kieli

Koltansaame

- Perinteisesti Kuolan niemimaalla, nykyisin pääasiassa Inarissa

- Erittäin uhanalainen vähemmistökieli

- Vahva yhteys ortodoksiseen perinteeseen

Niilan matka oman kielen löytämiseen Helsingissä

Niila, 25-vuotias opiskelija Helsingissä, koki olonsa usein ulkopuoliseksi. Hän oli kotoisin Inarista, mutta kaupunkielämä oli katkaissut luontevan yhteyden inarinsaameen. Hän halusi elvyttää kielitaitonsa, mutta häpesi jatkuvasti puutteellista sanastoaan.

Hän yritti opiskella kieltä yksin kirjojen avulla. Tuloksena oli vain turhautumista - motivaatio laski nopeasti. Kielioppisääntöjen pänttääminen yksin yksiössä ei tuntunut elävältä kulttuurilta.

Ratkaisu löytyi, kun hän liittyi kaupunkisaamelaisten etätapaamisiin. Sen sijaan että hän olisi tavoitellut täydellistä kielioppia, hän alkoi käyttää kieltä arkisissa viesteissä. Pienet virheet eivät enää haitanneet kommunikaatiota.

Kuuden kuukauden kuluttua Niila huomasi puhuvansa inarinsaamea viikoittain muiden nuorten kanssa. Täydellisyyden tavoittelusta luopuminen palautti ilon kielen oppimiseen ja rakensi sillan kotiseudulle.