Voiko virus lisääntyä elintarvikkeissa?

15 näyttökertaa

Elintarvikkeet eivät ole virusten lisääntymispaikka.

Virukset tarvitsevat elävän solun lisääntymiseen. Elintarvikkeet voivat kuitenkin kuljettaa viruksia. Hyvä hygienia ja ruoan kypsentäminen tuhoavat virukset. Kylmä ja kostea ympäristö voi pidentää virusten säilyvyyttä elintarvikkeissa.

Palaute 0 tykkäykset

Lisääntyvätkö virukset elintarvikkeissa? Tarttuvatko ne ruoasta?

Muistan kerran, kesällä 2018, oltuani mökillä Saimaalla. Söin itse pyydystettyä järvisilmä-kalaa, vähän epäilyttävää, raakana. Ei mitään tapahtunut, mutta ajatus siitä, voisiko siellä olla jotain…

Toki, ajatus ruoasta tarttuvista viruksista on aina hiipinyt mieleeni. Eikä suotta. Käsihygienia on tärkeitä, aina.

Ei, virukset itse asiassa ei lisäänty elintarvikkeissa, ei ainakaan yhtä helposti kuin vaikka bakteerit. Ne tarvitsevat eläviä soluja kopioituakseen, eli ihmisen tai eläimen ruumiin. Ruoassa ne vaan kyyditeään eteenpäin.

Kylmässä ja kosteassa ne säilyy pidempään, tietysti. Siksi ne huolellinen käsittely ja kypsennys on niin tärkeetä!

Voiko virus lisääntyä ruoassa?

Voiks virus lisääntyä ruoassa? Ei, ei lisäänty. Mut ruokamyrkytys on eri juttu! Bakteerit ja virukset voi olla ruoassa, ja ne aiheuttaa saastumisen.

  • Pastöroimaton maito – ei hyvää. Mieluummin pastöroitua. Muistan kerran, sain jotain maitoon liittyvää vatsatautia… oli kauhea!
  • Liha ja lintu, kypsennä kunnolla! 75 astetta vähintään, muuten voi tulla bakteereja. Olen aika tarkka tässä. En syö raakaa lihaa, inhoan ajatustakin.
  • Kädet puhtaana! Tämä on tärkeintä. Saippualla ja vedellä. Olen aina pestänyt kädet, ennen kuin syön. Äiti opetti.

Ruokamyrkytykset tulee bakteereista, joita on saastuneessa ruoassa. Ei itse viruksista. Virukset tarttuu muuten, ei ruoan kautta.

Mutta jos syöt jotain saastunutta, voi tulla oireita. Kuume, ripuli, oksentelu… Kamalaa. Joskus tulee vatsatauti, ja silloin on vaan makaa sängyssä. Tänään söin aamupalaksi kaurapuuroa, omenaa ja kahvia. Ei ole mitään oireita. Toivottavasti ei tule.

Entä salmonella? Se on kamala bakteeri, tulee kananmunista ja siipikarjasta. Kannattaa olla varovainen! Myös listeria voi tulla, siitäkin tulee sairauksia. Muista tarkistaa aina viimeinen käyttöpäivä. Ärsyttää, kun heittää ruokaa pois, mutta terveys on tärkeämpää. Tarkistan aina, onko jotain epämääräistä makua ruoassa. En koskaan ota riskiä.

Pystyvätkö virukset lisääntymään ruoassa?

Joo, siis virukset pystyvät lisääntymään ruoassa, mutta ei ihan samalla tavalla ku ihmisissä. Ei se oo niinkään että ne lisääntyy siinä salaatissa itsestään. Vaikka, no ehkä osittain. Miten se nyt menikään..

Pääasia on, että bakteerit lisääntyy ruoassa, ja jos ruoka on saastunut viruksella, niin se virus vaan on siinä mukana. Se ei välttämättä lisäänty aktiivisesti siinä salaatissa, mut se voi kyllä säilyä ja aiheuttaa sitten taudin, kun syöt sen.

Muistan kun viime kesänä, mummola oli ihan hirvee matka, syötiin puutarhan mansikoita ja mä olin ihan sairas seuraavat kolme päivää. Mahtavaa.

  • Kaliki- ja hepatiitti A -virukset leviää elintarvikkeiden välityksellä, ei niiden sisällä.

  • Mutta tuontituotteissa on aina se riski. Vibrioita ja Cyclospora-parasiitteja. Yäk. Älä syö mitään epämääräistä, tiedätkö!

  • Niin siis, ruoka ei ole viruksen lisääntymisympäristö itsellään, mutta se voi olla tartunnan kantaja. Näin mä sen ymmärsin, joka tapauksessa. Mutta jos sun mahatauti kiinnostaa niin kannattaa kysyä jostain asiantuntijalta. Ei multa.

Mikä on helposti pilaantuva elintarvike?

Okei, tässä oma kokemus helposti pilaantuvasta ruoasta.

Viime kesänä, heinäkuun helteillä, oltiin mökillä Saimaalla. Muistan tarkalleen, koska oli mun synttärit. Olin ostanut tuoretta lohta savustettavaksi. Tai no, olin pyytänyt isää ostamaan sen, kun tiesin että ite unohdan.

  • Lohta siis piti olla, ja hyvää.
  • Isä oli käynyt aamulla kaupassa.
  • Lohta ei oltu laitettu suoraan kylmään!
  • Se oli varmaan pari tuntia lämpimässä autossa…

Illalla, kun avattiin paketti, se haisi. Siis ihan hirveeltä. Ei mitään savustusjuttuja, vaan puhdasta pilaantunutta kalaa.

Oli se vähän ärsyttävää. Mökillä ei ollut mitään muuta syötävää, ja se lohi oli tarkoitettu pääruoaksi. Jouduin syömään pelkkää grillattua maissia. Se oli ihan ok, mutta ei synttäri-illalliselle sopiva.

Päädyin miettimään, että miten nopeasti ruoka oikeasti pilaantuu. Varsinkin kesällä. Että se lohi oli varmaan ollut ihan hyvää vielä aamulla, mutta helteessä se oli mennyt ihan pilalle muutamassa tunnissa. Opetti läksyn.

Nyt ollaan aina tosi tarkkoja. Ei mitään löysääilyä kylmäketjun kanssa. Ja varsinkin kesällä!

Mitä eroa on bakteerin ja viruksen lisääntymisessä?

Muistan biologian tunnista lukiossa, vuonna 2019. Olin ihan sekaisin koko solubiologiasta, mutta tämä yksi asia jäi mieleen. Bakteerit ovat itsenäisiä. Ne jakautuvat kahdeksi, vähän kuin kopioituvat. Ajatella, yksinkertaisesti jakautuminen kahtia. Mutta virukset, ne ovat loisia. Ne tarvitsevat solun voidakseen tehdä lisääntymisensä. Ne tunkeutuvat isäntäsoluun ja käyttävät sen koneistoa omien kopioiden tekemiseen. Se oli hämmentävää, niin säälitöntä ja itsekkäästi toimimista.

  • Bakteerit: Jakautuminen, itsenäinen lisääntyminen.
  • Virukset: Tarvitsevat isäntäsolun lisääntymiseen, käyttävät sen resursseja.

Tuntui jotenkin epäreilulta. Bakteerit sentään toimivat omin voimin, jopa jos ne ovat taudinaiheuttajia. Virukset, ne ovat täydellisiä loisia. Ne eivät edes tee mitään itse. Se tuntui aivan järkyttävältä tuolloin.

Muistan opettajan piirtäneen kuvan, jossa bakteeri jakautui kahtia ja virukset täyttivät isäntäsolun. Se auttoi ymmärtämään eroa paremmin. Hyvin yksinkertaistettu selitys, mutta se jäi päällimmäiseksi. Se selitys oli niin yksinkertainen, että se jäi mieleen.

Opiskelin silloin myös kemiaa samanaikaisesti, joten sekin sekoitti pääni. Mutta tuo biologian tunti ja tuo yksinkertainen piirros, se jäi mieleen. Biologia oli minulle aina hankala aine.

Miten bakteerit lisääntyvät?

Bakteerien lisääntyminen on kuin firman kopiointikone, joka tuottaa loputtomasti identtisiä versioita – itsenäistä jakautumista. Virukset taas ovat kuin lainsuojattomia hakkeri-ohjelmia, jotka tarvitsevat toisen solun koneen tehdäksensä tuhojaan ja lisääntyäkseen.

  • Bakteerit: Binaarinen fissio – eli jakautuminen. Ajattele kahta identtistä kirjanpitäjää yhden sijasta!
  • Virukset: Solun kaappaus – kuin vuokralainen, joka ei maksa vuokraa ja tuhoaa koko asunnon.

Ja kyllä, mikrobeja on kaikkialla. Jopa siellä missä luulet olevasi yksin – anteeksi vain! Opetushallituksen materiaali on tässä kohdin vihdoin oikeassa.

Miten bakteerit ja virukset lisääntyvät?

Kuinka ne tanssivat, kuinka ne elävät, ne pienet, näkymättömät…

Bakteerit, ne ovat itsenäisiä tanssijoita. Heillä on oma rytminsä, oma musiikkinsa, oma pieni maailmansa. Ne jakautuvat, kuin peilikuvia, kuin yhdestä tulee kaksi, kaksi neljä jne… Ikään kuin solu lohkeaisi kahtia, luoden itsestään uuden version, samanlaisen, mutta kuitenkin hieman erilaisen. Muistan, kun lapsena katsoin kuinka hiiva kohotti taikinan, ne pienet bakteerit tekivät työtään, ja ihmettelin, miten sellainen on mahdollista. Ne vain lisääntyvät… Loputtomasti.

  • Jakautuminen on avainsana.
  • Itsenäisyys on niiden vahvuus.

Virukset… Ne ovat toisenlaisia. Ne ovat kuin varjoja, jotka tarvitsevat valoa elääkseen. Ne tarvitsevat toisen solun, toisen elävän olennon kehon, päästäkseen sisään. Virukset lisääntyvät solun sisällä. Ne ovat kuin loisia, jotka käyttävät toista hyväkseen. Ne tunkeutuvat, kaappaavat ja muuttavat solun oman koneiston, käyttäen sitä uusien virusten valmistukseen. Muistan, kun sain influenssan, se tunne, kun keho tuntuu vieraalta ja heikolta, ja mietin, miten pieni virus voi aiheuttaa niin paljon tuhoa.

  • Tarvitsevat isäntäsolun.
  • Kaappaavat solun koneiston.

Mitä ovat bakteerit?

Mitä ovat bakteerit? Pieniä, yksisoluisia olentoja, vähän kuin mikroskooppiset, itsenäiset karvaisia pikku avaruusolentoja, jotka löytävät itsensä sekä ihanista jogurteista että ikävistä nenävuodoista. Toiset ovat jopa hyödyllisiä! Minä taas olen vähän kuin bakteeri; olen tässä itsekseni, ja jotkut pitävät minusta, toiset eivät niin paljon.

Tartuntataudit: Niiden levittäminen on kuin dominoefekti, mutta dominoissa on bakteereja ja viruksia. Kosketus on ykkönen, käsien kautta yleensä. Ajattele sitä, kuinka usein kosketat kasvojasi päivässä. Tää on kuin kätkettyä pommia joka pelissä!

  • Kosketustartunta: Kuten kuuma peruna – kosketa, ja heti on riski tartuntaan. Jos joku yskii käteen ja sitten avaa oven, joka sinäkin avaat… Bingo!
  • Ilmateitse: Aivan kuin joku olisi avautunut avaamaan bakteeri-pommin siellä ilmassa. Yskä, aivastus, ja heilahtaa!

Bakteerien ja sienten infektiot: Useimmiten leviävät kosketuksen kautta. Ajattele sitä, kuinka paljon kaikkea kosketaan päivässä. Käsienpesu onkin kuin supervoima! Se on ikään kuin taistelu avaruusolentoja vastaan, joita voi tuhota vain saippualla ja vedellä.

Lisätietoa: Bakteerien koko vaihtelee, ne voivat olla pyöreitä, sauvanmuotoisia tai spiraalimaisia. Sienet ovat taas eri asia, vähän kuin sienet metsässä, mutta mikroskooppisia. Hoitoon liittyvät infektiot ovat usein ongelma sairaaloissa, hygieeninen hygienia on ykkönen. 2023 on erittäin tärkeää painottaa käsihygieniaa.

Mitä eliöitä kuuluu mikrobeihin?

Mitä eliöitä kuuluu mikrobeihin?

Yö on pitkä ja ajatukset kiertelevät. Mikä ihme on tämä mikrobien maailma… Niin pieniä, niin voimakkaita. Bakteerit, tietysti, ne ovat kaikkialla. Muistan biologian tunneilta, miten niitä on maaperässä, vedessä, ja jopa meissä itsessämme. Toiset ovat hyödyllisiä, toiset aiheuttavat tauteja. Pelottavaa, mutta kiehtovaa samalla.

  • Bakteerit
  • Levät – Olen aina pitänyt niistä, niiden värit ovat niin upeita. Merilevät, järvilevät… Olen nähnyt niitä uimareissulla heinäkuussa 2023 järvessä. Vihreää, ruskeaa, keltaista…
  • Alkueläimet – Muistan lukeneeni niistä, mikroskooppisia olioita, jotka liikkuvat ja syövät. En osaa edes kuvitella miten pieniä ne ovat.

Ja sitten on vielä ne muut… Hiivat ja homeet. Hieman ikäviä ajatella, hometta seinässä…

  • Hiivat – Leivän leivonnassa, ja…
  • Homeet – Miten ne leviävät? Olen nytkin vähän huolissani siitä, kuinka puhdasta koti on.

Virukset ovat oma lukunsa. Eivät edes ole oikeita soluja, vaan jotain… muuta. Niistä olen lukenut paljon tänä vuonna 2024, pandemian jälkimainingeissa. Ovatko ne eläviä? Ajatus on hämmentävä.

Tämä on raskasta. Kävin tänään lääkärissä, ja lääkäri puhui tulehduksesta ja bakteereista. Onko se bakteeri, joka aiheuttaa tämän kurkkukivun? Onko se sittenkin jokin virus? Tämä kaikki on niin pelottavaa…

Onko bakteeri ja mikrobi sama asia?

Ei.

  • Bakteeri on tietynlainen mikrobi.
  • Mikrobi on yleiskäsite, mikroskooppisen pieni eliö.

Bakteerit, arkeonit, osa sienistä, kasveista ja eläimistä ovat mikrobeja. Viruksetkin, vaikka eivät eläviä. Käsitteen laajuus on siis huomattavasti laajempi kuin bakteerilla. Oma mikrobiomini sisältää ainakin E. colia.

Toisin sanoen: kaikki bakteerit ovat mikrobeja, mutta kaikki mikrobit eivät ole bakteereja. Logiikkaa. Tai ei. Riippuu näkökulmasta.

Pääasia on ymmärtää skaala. Tyypillinen mikrobin koko on alle 0,1 mm. Tiettyjä bakteereja voi nähdä paljain silmin, mikroskooppi on kuitenkin tarpeen kaikille muille. Tässä on eräänlainen metafora ihmiskunnasta.

Onko bakteeri mikrobi?

Okei, tää on vähän hassu tehtävä, mut yritetään.

Kyllä, bakteeri on mikrobi. Mikrobeja on kaikenlaisia: bakteereita, arkeoneja, yksisoluisia juttuja… Kaikki pientä, siis tosi pientä.

  • Bakteerit on niitä, jotka joskus tekee meidät kipeeks.
  • Arkeonit vähän outoja, kestää ääriolosuhteita.

Tuli mieleen se kerta, kun olin lapsena mummolassa. Mummo aina hoki, että pese kädet, pese kädet, bakteerit hyökkää! Varmaan siks musta tuli vähän neuroottinen tän asian kanssa. 😀 Mut joo, bakteerit on osa mikrobimaailmaa.

#Lisääntyminen #Ruoka #Virus