Milloin mennään kihloihin?

Milloin mennään kihloihin? Oikea aika ja perinteet

Päätös milloin mennään kihloihin herättää usein pohdintaa siitä, milloin seurustelusuhde on riittävän kypsä vakavalle sitoutumiselle. Oikean ajankohdan löytäminen ilman kiirettä auttaa varmistamaan, että molemmat puolisot jakavat saman tulevaisuudennäkymän ja ovat valmiita ottamaan seuraavan askeleen yhdessä.

Milloin mennään kihloihin? Oikean ajoituksen löytäminen

Kysymys oikeasta hetkestä kihlautua voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä siihen ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Se alkaa kosinnasta ja päättyy parin mennessä naimisiin. Se, mikä on kihlauksen merkitys nykyään avioliittolupauksena ja häiden ennusmerkkinä, on kuitenkin muuttunut, sillä monet parit haluavat tänä päivänä kihlautua jo ennen kuin ovat valmiita suunnittelemaan häitä. Perinteisesti kihloihin mennään noin vuosi ennen häitä, mutta nykyään kukin pari määrittelee oman aikataulunsa itsenäisesti.

Tilastojen valossa noin 30% pariskunnista seurustelee ennen kihlautumista kaksi vuotta tai lyhyemmin. Suurin osa, eli noin 53% pareista, odottaa kahdesta viiteen vuotta, kun taas 17% seurustelee vähintään kuusi vuotta ennen sormusten vaihtamista. Pitkä odotus voi kannattaa, sillä onnellisimmissa ja vakaimmissa avioliitoissa keskimääräinen seurusteluaika ennen häitä on usein noin 3,6 vuotta. Tämän vuoksi hätiköinti ei kannata, vaan suhteelle kannattaa antaa aikaa kehittyä ja kohdata arjen todelliset haasteet.

Naisista lähes joka viides eli noin 20% toivoo avioituvansa viimeistään kahden vuoden seurustelun jälkeen, kun taas miehistä peräti joka kolmas eli noin 33% on valmis astelemaan alttarille samassa ajassa ensitapaamisesta. Mutta tässä onkin se juttu - pelkkä aikajana ei takaa onnistumista. Toisinaan liian nopea eteneminen johtuu pelkästä alkuhuumasta tai ulkoisista paineista. Omien kokemusteni ja monien havaintojen pohjalta voin sanoa, että parisuhteen kypsyys mitataan silloin, kun ensimmäiset suuret erimielisyydet tai elämän kriisit kohdataan yhdessä.

Kauanko pitää seurustella ennen kihloja käytännössä?

Kihlausta koskeva päätös vaatii molemminpuolista ymmärrystä siitä, mitä sitoutuminen tarkoittaa. Ennen kuin molemmat kumppanit ovat valmiita jakamaan taloutensa, tavoitteensa ja tulevaisuuden näkymänsä, sormuksen hankkiminen voi olla riski. Se, kauanko pitää seurustella ennen kihloja, merkitsee usein vähemmän kuin se, miten suhde toimii paineen alla.

Kun itse pohdin, milloin on oikea aika mennä kihloihin ensimmäistä kertaa, ajattelin, että kaksi vuotta oli maaginen raja, joka riitti todistamaan kaiken. Kuinka väärässä olinkaan. Sormukset vaihdettiin upeassa auringonlaskussa, mutta emme olleet koskaan puhuneet siitä, miten hoidamme yhteiset laskut tai missä kaupungissa haluamme asua viiden vuoden päästä. Liitto ei koskaan edennyt häihin asti. Tämä virhe opetti minulle, että kihlaus ei ole suhteelle mikään pelastusrengas, vaan sen pitäisi olla vakaan pohjan luonnollinen seuraus.

Yleinen neuvo on odottaa vähintään se aika, että alkuhuuman hormonimyrsky tasaantuu. Tämä fysiologinen vaihe kestää tyypillisesti noin kaksi vuotta. Vasta kun kumppanin näkee kaikkine vikoineen ja arjen harmituksineen, voi tehdä aidon päätöksen loppuelämän sitoutumisesta. Jos kumppanin seurassa ei ole vielä kokenut yhtäkään kunnon riitaa tai stressaavaa elämäntilannetta, suhdetta ei ole vielä testattu todellisessa elämässä.

Kihlauksen merkitys nykyään ja muuttuneet perinteet

Suomen laissa kihlaus määritellään tilanteeksi, jossa pariskunta sopii menevänsä avioliittoon keskenään. Juridisia seuraamuksia kihlautumisella ei kuitenkaan enää nykypäivänä ole, mikä antaa pareille täyden vapauden määritellä sen roolin omassa elämässään. Perinteinen käsitys siitä, kuinka kauan ennen häitä mennään kihloihin, on väistynyt joustavampien tapojen tieltä.

Monet modernit parit elävät avoliitossa vuosia ja kihlautuvat symbolisena eleenä ilman, että häitä edes aletaan aktiivisesti suunnitella. Kyseessä on lupaus siitä, että ollaan löydetty se oikea, mutta sitoutumisen virallistaminen saa odottaa taloudellisesti tai ajankäytöllisesti sopivampaa hetkeä. Tämä suuntaus on tuonut mukanaan niin sanotut ikuiset kihlat, joissa sormuksia pidetään merkkinä vakavasta parisuhteesta ilman tarvetta kirkolliselle tai siviilioikeudelliselle vihkimiselle.

Erilaiset kihlautumisen aikataulut ja tyylit

Pariskunnat lähestyvät kihlautumista ja sen jälkeistä hääsuunnittelua nykyään hyvin eri tavoilla, riippuen iästä, elämäntilanteesta ja arvoista.

Perinteinen tyyli

- Yleensä 2-4 vuotta ennen kosintaa

- Noin vuosi, häät järjestetään nopeasti

- Konkreettinen ja virallinen aloitus hääjärjestelyille

Moderni symbolinen tyyli

- Voi vaihdella puolesta vuodesta useaan vuoteen

- Vuosia, hääpäivää ei ole lyöty lukkoon

- Romanttinen sitoutumisen osoitus ilman stressiä juhlista

Pitkän kaavan susipari

- Usein 5-10 vuotta yhteistä elämää ja asuintoveruutta

- Hyvin lyhyt, usein kihlautuminen ja häät tapahtuvat lähes samaan aikaan

- Käytännön asioiden ja vakiintuneen parisuhteen virallistaminen

Mikon ja Elinan pitkä matka sormuskaupoille

Mikko ja Elina, helsinkiläinen opiskelijapari, alkoivat seurustella parikymppisinä ja muuttivat pian pieneen vuokra-asuntoon Kalliossa. Elina haaveili romanttisesta kosinnasta jo kahden vuoden kohdalla ja tunsi ystävien hääkuvia katselemessaan kasvavaa painetta kumppaniaan kohtaan.

Ensimmäinen keskustelu aiheesta päättyi riitaan, sillä Mikko koki taloudellista epävarmuutta eikä halunnut ottaa velkaa kalliita häitä varten. He melkein erosivat, koska Elina tulkitsi Mikon epäröinnin haluttomuudeksi sitoutua koko elämäksi.

Breakthrough tuli, kun he tajusivat voivansa muuttaa sääntöjä: kihlaus voisi olla heille vain keskinäinen lupaus ilman välitöntä häästressiä tai tuhansien eurojen juhlabudjettia.

He ostivat hopeiset kihlasormukset viiden vuoden seurustelun jälkeen ja päättivät säästää häitä varten rauhassa. Nykyään he ovat olleet onnellisesti kihloissa kolme vuotta, valmistuneet yliopistosta ja suunnittelevat häitä vasta nyt omilla ehdoillaan.