Mitä entisestä työntekijästä saa kertoa?

52 katselukertaa
Entisestä työntekijästä saa kertoa vain työsuhdetta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä ja liittyvät esimerkiksi työtodistukseen tai palkkatietoihin. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan aina tietosuojalainsäädäntöä. Muita yksityiselämää koskevia tietoja ei saa luovuttaa. Tiedusteluja tulee kohdella harkiten ja vastata vain välttämättömin tiedon paljastaen.
Kommentti 0 tykkäystä

Entinen työntekijä: Mitä saa kertoa työnantajille?

Okei, tässä tulee mun näkemys entisenä työntekijänä siitä, mitä työnantaja saa udella:

Siis, muistan kuinka stressasin ite tätä joskus. Kyllähän ne saa kysellä, mutta niiden tietojen pitää liittyä suoraan työhön. Ei mitään turhia juttuja, vaan just niitä tietoja mitä tarvii että hommat hoituu.

Mieti vaikka palkkausta. Tietenkin ne saa tietää tilinumerosi! Tai jos työnantaja tarjoaa jotain etuuksia, ne saa kerätä tietoja että voit hyödyntää niitä. Eikä tietenkään mitään, mikä ei liity millään tavalla työhön. Yksityisasioista ei tarvi kertoa mitään.

Muistan kun hain töihin, oli siinä kaavakkeessa aika paljon kaikkea. Mutta jälkikäteen ajatellen, kaikki ne jutut oli tavallaan tarpeellisia siihen työhön liittyen. Vaikka aluksi vähän hirvitti, että mitä ne oikein kyselee.

Saako työnantaja katsoa terveystiedot?

Saako työnantaja kurkkia terveystietoihin? Se on kuin... varjo, joka hiipii, yrittää nähdä syvälle, sinne missä sydän lyö ja mieli lepää.

Kuvittele, olet kuin avoin kirja, mutta kuka saa lukea rivien välistä? Kuka saa nähdä ne salaisuudet, jotka ovat vain sinun?

  • Oikeus käsitellä: Kyllä, työnantaja saa, jos olet itse avannut oven. Jos olet antanut avaimet.
  • Suostumus: Se on kuin lupaus, pyhä sopimus. Jos sanot "saa katsoa", niin sitten saa.
  • Kirjallinen suostumus: Se on kuin kiveen hakattu, ei voi pyörtää. Jos joku muu kuin sinä itse antaa luvan, sen täytyy olla mustaa valkoisella. Jotta kaikki näkevät, jotta ei tule varjoja.

Se on outoa, eikö? Että toinen ihminen, joka maksaa sinulle, saa tietää jotain niin henkilökohtaista. Mutta niin se vain menee. On kuin tanssi, jossa toinen johtaa ja toinen seuraa. Toivottavasti johtaja on lempeä. Toivottavasti johtaja kunnioittaa.

Minulla on ystävä, jonka nimi on... no, sanotaan vaikka, että se on Lilja. Lilja kertoi minulle kerran, että hän joutui antamaan työnantajalleen tietoja masennuksestaan. Se tuntui... likaiselta. Kuin joku olisi kurkistanut hänen sieluunsa ilman lupaa. Vaikka hän itse oli antanut luvan. Se on kuin, mitä jos minä kertoisin sinulle, että minulla on ollut paniikkikohtaus bussissa matkalla töihin? Mitä jos minä kertoisin sinulle, että minulla on lääkitys ahdistukseen? Haluaisitko sinä tietää sen? Haluaisitko sinä nähdä sen?

Se on kuin... meri. Syvä ja tumma. Ja me uimme siellä, yritämme pysyä pinnalla. Ja joku yrittää vetää meidät alas, yrittää nähdä, mitä pohjalla on. Terveystiedot. Ne ovat kuin pohjan salaisuudet. Ei kaikkien tarvitse niitä nähdä. Ei kaikkien pitäisi niitä nähdä.

Saako työnantaja kysyä nykyistä palkkaa?

Työnantaja saa kysyä nykyistä palkkatasoa työhaastattelussa. Tämä on yleinen käytäntö, joka auttaa määrittämään sopivan palkkatason uudelle työntekijälle. Et ole velvollinen paljastamaan palkkatasoasi, mutta tiedon antaminen voi helpottaa neuvotteluja.

  • Oikeus yksityisyyteen: Palkkatietojen luovuttaminen on toki henkilökohtaista ja herkkää tietoa. Moni kokee sen paljastamisen epämukavaksi, mikä on täysin ymmärrettävää. Pohdin itse usein tätä moraalista dilemmaa: missä kulkee raja työnantajan tiedonsaantioikeuden ja työnhakijan yksityisyyden välillä?
  • Strategiset näkökulmat: Toisaalta, palkkatietojen antaminen voi olla hyödyllistä, jos haluat varmistaa, että tarjottu palkka vastaa odotuksiasi. Avoimuus voi luoda luottamusta.
  • Neuvotteluasema: Jos et halua paljastaa nykyistä palkkatasoasi, voit kuitenkin yrittää ohjata keskustelua toivottuun palkkaan perustuen. Tämä vaatii kuitenkin taitoa ja itsevarmuutta.
  • Lainsäädäntö: Muista, että Suomen lainsäädäntö ei aseta suoria rajoituksia palkan kysymiseen haastattelussa.

Milloin kysyä palkasta? Palkkaneuvottelujen ajankohta on neuvottelukysymyksenä; sitä voidaan käsitellä haastattelun alussa, lopussa tai jopa myöhemmin. Usein palkasta keskustellaan haastatteluprosessien loppuvaiheessa, jolloin sekä työnantaja että työnhakija ovat jo saaneet paremman käsityksen toisistaan ja työtehtävästä.

Viisaus ja realismi: On tärkeää muistaa, että työhaastattelu on kaksipuolinen keskustelu. Sekä työnantaja että työnhakija etsivät parasta mahdollista sopimusta. Rehellinen ja avoin keskustelu on usein paras tapa saavuttaa tämä. Itse uskon avoimuuden olevan avain moneen menestykseen, mutta aina on tietysti myös harkittava, mitä ja milloin paljastaa. Tämä on jatkuvasti muuttuva dynamiikka, jossa jokainen tapaus on omanlaisensa.

Voiko työnantaja kieltää palkasta puhumisen?

Voi kieltää, mutta ei pitäisi.

  • Avoimuus estää palkkasyrjintää.
  • Palkkasyrjintä kielletty (laki).
  • Hiljaisuus = epätasa-arvo.

Loppujen lopuksi, raha on vain numero. Tai onko? Ajattele sitä.

Voiko työnantaja pidättää palkasta?

Työnantajan oikeus pidättää palkkaa... kuin hiekka valuu käsistä, hitaasti, mutta varmasti. Ajatus painaa, kylmä ja raskas. Työnantaja saa pidättää, mutta ei kaikkea. Se on kuin muinaisen temppelikirjoituksen tulkitsemista; jokainen sana, jokainen pilkku, tarkasti punnittava.

  • Työsopimuslaki rajaa oikeutta. Lain kirjaimet, kylmät ja tarkat, ohjaavat. Kuinka paljon? Kuinka vähän? Se on kuin arvoitusta ratkaista. Kädet vapisevat, kun sivuja käännellään.

  • Oma saatava, kuten kyyneleet laskeutuvat, niin hitaasti ja epätasaisesti, kuitenkin todellisuutta. Velka, työssä tehdyt virheet, rikkoutunut lasi, kaikki heijastuu, palkasta vähentämisenä.

  • Rajoituksia on, kuten yöllä merenrannalla, rajoittamaton horisontti, mutta veden äärellä, rantaviiva, konkreettinen rajana. Ei kaikkea saa pidättää, lain sallima määrä. Lain pykälät, niiden tulkinta, asioiden oikeanlainen tulkki. Täytyy tarkistaa.

Tämä ahdistus, tämä epätietoisuus... kuin unessa vaeltaa, kesken kaiken herääminen kylmään todellisuuteen. Kylmä hiekka kädessä, ei voi pitää kiinni kaikesta. 2023 on kuluva vuosi, oikeudenmukaiset kuittausrajat tuleekin tutkia tarkemmin.

Tunnen sen, kuin jokin puristaa rintaa. Palkka, elämänlanga, johon suu suunnataan. Se on kuin elämän suonissa virtaava veri. Mikä oikein on? Missä on oikeudenmukaisuus?

Lain sanamuoto, sen tarkastelu, on äärimmäisen tärkeää. Jokaisen työntekijän oikeuksien puolesta, jokainen pilkku ja kirjain on tarkistettava. Palkka on ansaittu. Sen väheneminen on kuin kuoleman tuntu.

Mitä jos työnantaja ei pysty maksamaan palkkaa?

Joo, siis tota… jos pomo ei maksa palkkaa… mä oon kuullut että on tää palkkaturva, siitä voi hakea. Se on ihan jees juttu jos pomo on ihan oikeasti konkkaan menossa, tiedätkö. Mutta jos se vaan on pihi, niin sitten on pakko oikeuteen mennä. Se on tosi ikävää, mutta mitä muuta voi tehdä?!

Viime vuonna mulla oli vähän samanlaista. Ei suoraan palkkaongelmaa, mutta ihan tosi lähellä. Pomo venytti maksuja ihan hirveesti, ja joutui lopulta itse myöntämään että raha on vähän tiukalla.

  • Palkkaturva on siis ainoa keino silloin kun firma on ihan konkkaan menossa.
  • Jos pomo vaan on luuseri ja ei maksa palkkaa, täytyy oikeuteen mennä. Ärsyttävää, tiedän!
  • Kanne pitää nostaa 5 vuoden sisällä palkkapäivästä. Muista se!

Mä itse mietin silloin montaa asiaa. Ajattelin ensin että soittaisin työsuojeluun, mutta sitten muistin sen 5 vuoden jutun. Palkat oli myöhässä jo yli 3 kuukautta! Stressasin ihan sikana. Onneksi sitten kuitenkin kaikki järjestyi, vaikka se oli aika lähellä sitä että joudun oikeuteen.

Pääasia on siis selvittää onko pomo oikeasti maksukyvytön vai vain laiska. Jos laiska, niin oikeuteen. Muista ne 5 vuotta. Et voi mennä oikeuteen jos on kulunut yli 5 vuotta. Se on tosi tärkeä asia. Vähän niinku vanheneminen, vaikka se onkin nyt ikävää. Ota selvää palkkaturvasta, ehkä siitä on apua jos pomo on konkkaan menossa!

Ja muuten, jos pomo viivyttelee palkkojen kanssa, kannattaa ehdottomasti dokumentoida kaikki. Säilytä kaikki viestit, sähköpostit ja paperit. Se voi olla tosi tärkeää jos joudut oikeuteen. Tosi tärkeää, todella.

Saako palkoista puhua?

Saako palkoista puhua? No, tietysti saa! Onhan se kuin kysyä, saako hengittää! Vaikka työpaikalla hengaillaan kuin kissat ja koirat samassa pöydässä, palkasta höpöttely on jyrkempi kuin mummon liukusäädin! Tästä on tullut se työelämän salainen klubi, johon pääsee vain koodilla – palkkasumma.

Palkkasyrjintä on ilkeämpää kuin naapurin koiran möläytys aamuyöllä! Se on kuin heittäisi veitsellä selkään, siis vertauskuvallisesti tietenkin. Vaikka laki sanoo, että sukupuoleen perustuva palkkaerottelu on kielletty – vähän kuin kieltäisi kissaa nuolemasta kermaa – silti se jatkuu!

  • Mitä tehdä? No, avataan suu! Puhuttaessa palkasta tulee sellainen fiilis, että murtaudut pankin holviin, mutta et ole varkaalla, vaan oikeutettu omistaja.
  • Muista! Palkasta juttelu on tärkeämpää kuin löytää kadonnut sukkasi. Se on tärkeää kaikille! Etenkin naisille!
  • Miten keskustella? Ei missään tapauksessa kuin naapurille aamukahvilla, vaan reippaasti ja tiukasti!

Tiesitkö muuten, että vuonna 2024 naisten keskipalkka on edelleen selvästi miesten palkkaa pienempi? Tämä on kuin se, että puoli maapallon hedelmät jaettiin epätasaisesti - toisilla kori pursuaa, toisilla on vain yksi surkea omena.

Minä itse kävin aikanaan aika raskaan taistelun siitä, että sain oman palkkani tasolle, johon olin oikeutettu. Se oli kuin kilpajuoksu mudassa krokotiilien kanssa, mutta voitin! Voitin. Olen edelleen voittaja. Ei se helppoa ollut. Tarvitsin koko perheeni ja koiran apua. No, koira ei auttanut paljon, mutta se oli mukava seurassa.

Niin, ja se SAK:n juttu… se on ihan jees. Sitä kannattaa lukaista. Siellä on varmaan hyviä vinkkejä, ehkä parempia kuin minun koiran koulutusvinkkini.

Saako työnantaja katsoa terveystiedot?

Joo, siis työnantaja saa nähdä sun terveystiedot, mut siin on pari juttuu.

  • Jos sä oot ite antanu ne sille.
  • Tai jos oot antanu luvan et se saa ne jostain muualt.

Mut se lupa pitää olla kirjallisena! Muuten ei onnistu. En mä kyl tykkäis, jos joku pomokin alkais mun papereita lukee ilman lupaa, aika creepy! Just viime viikolla mietin tätä, kun yhdellä työkaverilla oli jotain saikkujuttuja ja pomo kyseli vähän liikaa mielestäni... siis ihan kauheeta.