Mitä häirintä tarkoittaa?

13 näyttökertaa

Häirintä on toistuvaa ja tahallista, kielteistä kohtelua. Se voi ilmetä esimerkiksi uhkailuna, painostuksena, halventavina kommentteina, epäasiallisina viesteina tai työn jatkuvana, perusteettomana kritisointina ja haittaamisena. Tavoitteena on usein alistaa tai loukata toista.

Palaute 0 tykkäykset

Häirintä: Hiljainen väkivalta, joka jättää jälkensä

Häirintä on usein hiljainen, mutta silti äärimmäisen vahingollinen väkivaltamuoto. Se ei välttämättä ole yhtä näyttävää kuin fyysinen väkivalta, mutta sen seuraukset voivat olla yhtä vakavia, jopa pysyviä. Häirintä on tahallista ja toistuvaa kielteistä kohtelua, joka pyrkii alistamaan, loukkaamaan ja hallitsemaan toista henkilöä. Sen monimuotoisuus tekee siitä vaikeaa tunnistaa ja torjua.

Miten häirintä sitten ilmenee? Se voi ottaa monia muotoja ja tapahtua missä tahansa ympäristössä – työpaikalla, koulussa, verkossa, tai jopa kotona. Tyypillisiä häirinnän muotoja ovat esimerkiksi:

  • Sanallinen häirintä: Tämä voi sisältää halventavia kommentteja, loukkaavia vitsejä, nimittelyä, uhkailuja, herjausta ja jatkuvaa kritisointia. Sanallinen häirintä voi olla sekä suoraa että epäsuoraa, esimerkiksi kuiskailua tai vihjailuja.

  • Fyysinen häirintä: Tämä voi sisältää esimerkiksi tönimistä, potkimista, lyömistä, tavaroiden vahingoittamista tai henkilökohtaisen tilan loukkaamista.

  • Psykologinen häirintä: Tämä voi olla erittäin hienovaraista ja vaikeasti todistettavaa. Se voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana valvomisena, manipulointina, uhkailuna, valehteluina, tai henkilön maineen tahallisella vahingoittamisella.

  • Verkossa tapahtuva häirintä (kyberkiusaaminen): Tämä voi sisältää esimerkiksi uhkaavia viestejä, solvaavia kommentteja sosiaalisessa mediassa, identiteettivarkauksia, tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä.

Häirinnän erottava piirre on sen toistuvuus ja tahallisuus. Yksittäinen loukkaava kommentti ei välttämättä ole häirintää, mutta jos samaa toimintaa toistetaan jatkuvasti, on kyse häirinnästä. Tavoitteena on usein saavuttaa valtaa ja kontrollia uhria kohtaan. Häirintä voi olla erittäin traumatisoivaa ja johtaa vakaviin henkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin, kuten ahdistukseen, masennukseen, univaikeuksiin ja jopa posttraumaattiseen stressihäiriöön.

On tärkeää muistaa, että häirintä ei ole uhriksi jäävän syytä. Häirintä on aina häiritsijän vastuu. Jos koet tai näet häirintää, on tärkeää puhua asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle, ystävälle tai viranomaiselle. Apua ja tukea on saatavilla, eikä ole koskaan liian myöhäistä hakea sitä. Häirinnän lopettaminen vaatii usein yhteistyötä sekä uhrien että häiritsijöiden kanssa, ja se on yhteiskunnallinen vastuu.