Mitä haulikolla saa metsästää?

Mitä haulikolla saa metsästää? Kattava opas lajeihin ja sääntöihin

Haulikolla saa Suomessa metsästää pääasiassa pienriistaa, kuten vesilintuja, metsäkanalintuja, jäniksiä ja useita pienpetoja. Lisäksi tietyin edellytyksin ja oikealla patruunatyypillä (täyteispatruuna eli slugi) sillä voidaan metsästää myös metsäkaurista, valkohäntäpeuraa ja villisikaa. Sallitut riistalajit, ampumaetäisyydet sekä ammustyypit määräytyvät metsästyslain ja -asetuksen mukaan, joten metsästäjän on aina varmistettava mitä haulikolla saa metsästää ennen jahtia.

Mitä haulikolla saa metsästää Suomessa?

Kysymys haulikolla metsästettävistä lajeista saattaa tuntua selkeältä, mutta vastaus riippuu merkittävästi käytettävästä patruunatyypistä, alueesta ja metsästyslainsäädännöstä. Haulikko on Suomen yleisin metsästysase, ja valtaosa aktiivisista metsästäjistä käyttää sitä ainakin osan kaudesta. ^[1]

Haulikko on ensisijaisesti suunniteltu liikkuvaan maaliin ja pienriistalle, mutta sen käyttöalue on laajempi kuin usein ajatellaan. Tärkeintä on ymmärtää ero perinteisen haulipatruunan ja täyteispatruunan välillä, sillä ne määrittävät, saako tähdätä lintuun vai sorkkaeläimeen. Itsekin tein alkuvuosina virheen ja lähdin metsään liian kevyillä latauksilla, mikä opetti kantapään kautta, että oikea ammusvalinta on kunnioitusta riistaa kohtaan.

Vesilinnut ja kanalinnut: Haulikon perinteisin riista

Suurin osa haulikolla kaadetusta riistasta on lintuja. Vesilinnut, kuten sinisorsa, tavi ja haapana, sekä metsäkanalinnut, kuten teeri, metso ja pyy, ovat tyypillisimpiä kohteita. Linnustuksessa korostuu turvallinen ampumaetäisyys, joka on lähes poikkeuksetta alle 35 metriä.

Tilastojen mukaan suuri osa laukauksista ohi lentäviin vesilintuihin menee ohi,^[2] mikä korostuu erityisesti silloin, kun käytetään teräshaulia lyijyn sijasta. Teräs on kevyempää ja menettää nopeutensa nopeammin. Siksi sorsastuksessa on kriittistä pitää maltti ja odottaa, että lintu on varmasti alle 25-30 metrin päässä. Liian pitkät matkat johtavat usein vain haavoittamiseen. Se tuntuu pahalta. Todella pahalta.

Jänikset ja pienpedot

Metsäjänis ja rusakko ovat perinteistä haulikolla metsästettävä riista, samoin kuin kettu, supikoira ja mäyrä. Näiden lajien kohdalla haulikoko kasvaa tyypillisesti 3.25 ja 3.75 millimetrin välille. Suomessa pienpetojen poisto on tärkeä osa riistanhoitoa, sillä ne verottavat lintukantoja rankasti.

Metsästettäessä kettua tai rusakkoa lumisessa maastossa, valkoisen ja mustan kontrastin erottaminen on haastavaa. Olen itsekin tuijottanut kiveä viisi minuuttia luullen sitä jänikseksi. Haulikko on näissä tilanteissa lyömätön, koska se antaa pienen marginaalin liikkuvassa tilanteessa verrattuna kivääriin. Nopeus on valttia, mutta varmuus on välttämättömyys.

Metsäkauris ja peura: Milloin tarvitaan täyteispatruuna?

Tämä on kohta, jossa moni aloitteleva metsästäjä hämmentyy. Haulikolla saa metsästää metsäkauris haulikolla, mutta moni kokenut metsästäjä suosittelee täyteispatruunaa eli slugia paremman pysäytysvoiman vuoksi. Täyteisellä ladatulla haulikolla saa metsästää myös valkohäntäpeuraa ja villisikaa, mutta hirveä ei.

Valkohäntäpeuran metsästyksessä haulikon täyteispatruuna metsästys on rajoitettu alle 50 metrin etäisyyksille,^[3] vaikka patruunoiden teho riittäisikin pidemmälle. Syynä on haulikon epätarkkuus ilman rihlattua piippua tai kunnollisia tähtäimiä. Muistan kerran, kun peura tuli kymmeneen metriin. Sydän hakkasi kurkussa. Siinä vaiheessa haulikko tuntui maailman varmimmalta aseelta, mutta 50 metrissä tilanne olisi ollut täysin toinen.

Säännöt ja rajoitukset jotka jokaisen on tiedettävä

Lainsäädäntö asettaa tiukat raamit sille, miten haulikkoa saa ladata ja missä sitä saa käyttää. Vuoden 2023 jälkeen voimaan tullut täyskielto lyijyhaulien käytölle kosteikkoalueilla on muuttanut metsästystä radikaalisti. Nykyään lyijyhaulien kielto vesilinnustus -tilanteissa tarkoittaa, että lyijyä ei saa kantaa mukanaan edes siirtymillä, jos liikutaan kosteikoksi luokitellulla alueella.

Tässä on tiivistettynä tärkeimmät tekniset rajoitukset: Lipasrajoitus: Itselataavassa haulikossa saa olla enintään 3 patruunaa (1 piipussa ja 2 lippaassa), jos metsästetään tiettyjä lintuja tai kaurista. Kaliiperit: haulikon kaliiperit metsästyksessä ovat yleensä väliltä 10-20. Yleisin on 12/76. Lyijykielto: Kosteikoilla lyijy on historiaa. Valtaosa sorsastajista onkin siirtynyt pysyvästi teräs- tai kuparihauleihin. ^[4]

Mutta onko laki aina selkeä? Ei todellakaan. Rajanveto siitä, mikä on kosteikkoa ja mikä ei, on aiheuttanut enemmän päänvaivaa kuin mikään muu säädös vuosiin. Se vaatii jatkuvaa valppautta.

Patruunatyypin valinta eri riistalle

Haulipatruuna (Lyijy)

• Ehdottomasti kielletty kosteikoilla ja vesilinnustuksessa

• Kanalinnut, jänikset ja pienpedot kuivalla maalla

• Erinomainen pysäytysvoima ja tiheä kuvio

Haulipatruuna (Korvaavat materiaalit)

• Teräs vaatii lyhyemmän matkan; volframi on lyijyäkin tehokkaampaa

• Vesilinnustus ja metsästys kosteikkoalueilla

• Teräs, vismutti tai volframi (tungsten)

Täyteispatruuna (Slugi)

• Vaatii aseen kohdistamisen ja mieluiten hyvät tähtäimet

• Valkohäntäpeura, metsäkauris, villisika

• Tehokas etäisyys yleensä 30-50 metriä

Matin oppitunti Lapuan kaurisjahdissa

Matti, 45-vuotias harrastajametsästäjä Pohjanmaalta, lähti kaurisjahtiin mukanaan vain perinteisiä haulipatruunoita. Hän oli lukenut, että ne riittävät, mutta ei ollut koskaan nähnyt kaurista läheltä.

Ensimmäinen yritys epäonnistui: kauris seisoi 40 metrin päässä, ja Matti tajusi, ettei hauliperinteellä saavuteta varmaa osumaa. Hän ei ampunut, mutta turhautuminen oli kova.

Hän keskusteli paikallisten kanssa ja tajusi, että kaurisjahti haulikolla on lähitilannepeliä. Seuraavalla kerralla hän vaihtoi täyteispatruunoihin ja kohdisti aseensa radalla.

Kolmannella kerralla Matti kaatoi kauriin 15 metrin etäisyydeltä yhdellä puhtaalla osumalla. Hän oppi, että haulikko on tehokas, mutta vaatii malttia ja oikean patruunan.