Onko viro kieli?

Onko viro kieli? Kyllä, itsenäinen sukukieli

Monet pohtivat, onko viro kieli vai pelkkä suomen murre. Tämän virallisen kielen aseman ymmärtäminen auttaa hahmottamaan Itämeren alueen kulttuuria sekä kielten suhteita. Viron kielellisen taustan oppiminen syventää tietämystä Euroopan unionin kielellisestä monimuotoisuudesta ja estää vääriä kielellisiä olettamuksia.

Onko viro oma itsenäinen kieli vai suomen murre?

Kyllä, viro on täysin itsenäinen kieli, eikä se ole suomen kielen murre, vaikka kielet kuulostavatkin usein hämmentävän samalta. Viron kieli on virallinen kieli Virossa, ja se kuuluu itämerensuomalaisiin kieliin, mikä tekee siitä suomen kielen läheisen sukukielen.

Muistan elävästi, kun astuin ensimmäistä kertaa ulos Tallinnan laivasta ja kuuntelin paikallisten puhetta satamassa. Korvissani se kuulosti aluksi aivan kotoisalta suomelta - ikään kuin joku olisi puhunut tuttua murretta hieman hassulla nuotilla. Mutta kun yritin keskittyä yksittäisiin lauseisiin, tajusin nopeasti olevani täysin ulkona. Se oli herätys. Viron ja suomen sanastoerojen vuoksi kielet ovat kehittyneet omiksi erillisiksi järjestelmiksikseen vuosisatojen aikana. Vaikka kielten sanastollinen samankaltaisuus on noin 50-70% välillä, arkipäivän puheessa ymmärrettävyys on todellisuudessa paljon matalampaa, sillä useimmat kaikkein yleisimmät sanat eroavat toisistaan.

Viron kielen puhujat ja virallinen asema

Viron kielellä on vankka ja suojattu asema omassa kotimaassaan, ja se toimii kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla hallinnosta koulutukseen. Maailmanlaajuisesti viron kieli puhujat muodostavat noin 1,1 miljoonan ihmisen yhteisön, josta valtaosa asuu Viron tasavallassa.

Kun tarkastellaan maailman noin 7.000 kieltä, viron kieli sijoittuu puhujamäärältään itse asiassa parhaan 5 prosentin joukkoon. Tämä saattaa yllättää monet, sillä meillä on tapana pitää viroa pienenä kielenä. Maan sisäisessä väestössä viron kieli on äidinkielenä noin 65,4% asukkaista. Suomen kielen puhujana viron oppiminen on kuitenkin poikkeuksellisen palkitsevaa. Opiskelu vaatii silti aivan erilaista vaivannäköä kuin pelkkä murteiden kuuntelu, sillä kielen omintakeinen 14 sijamuodon järjestelmä ja puuttuva kieliopillinen suku tekevät siitä loogisen mutta tarkan kokonaisuuden.

Eestin kieli ja suomi: Odotukset vs. karu todellisuus

Eestin kieli ja suomi jakavat saman historiallisen juuren, kantasuomen, minkä vuoksi kielioppi ja perusrakenne muistuttavat paljon toisiaan. Tämä sukulaisuus luo kuitenkin usein vaarallisen illuusion siitä, että kielten välillä voisi kommunikoida suoraan ilman opiskelua.

Monet suomalaiset - minä mukaan lukien - sortuvat ajatukseen, että viro on vain hieman vääristynyttä suomea. Mutta tähän liittyykin se suurin sudenkuoppa, jonka paljastan tarkemmin alempana olevassa vertailussa: petolliset ystävät. Kun kielet erosivat omiksi haaroikseen, samat sanat alkoivat elää täysin omaa elämäänsä eri puolilla Suomenlahtea. Tyypillinen virhe on luulla ymmärtävänsä lauseen merkitys pelkän ääniasun perusteella. Tämä luo tilanteita, joissa viaton suomalainen pyyntö tai toteamus voi muuttua virolaisen korvissa joko täysin järjettömäksi tai pahimmillaan jopa loukkaavaksi.

Aluksi luulin, että pärjään Tallinnassa pelkällä suomen kielen vääntämisellä. Se oli virhe. Puhuin ravintolassa suomea hitaasti ja korostetusti, ja tarjoilija katsoi minua silmät pyöreinä vaivautuneen näköisenä. Se oli todella kiusallinen hetki. Tajusin, että mitä kieltä virossa puhutaan -kysymyksen taustojen ymmärtäminen ja viron kielen kunnioittaminen omana kielenään - eikä suomen pikkuserkkuna - on ensimmäinen askel aitoon yhteyteen.

Suomen ja viron kielen "petolliset ystävät"

Viron sana

• Tarkoittaa virossa polttopuuta tai halkoa, jolla ei ole mitään tekemistä suomen kielen mieliteon tai tahdon kanssa.
• Tarkoittaa virossa laatikon tai kattilan kantta, kun taas suomalaiselle se tuo mieleen kirjan kannen tai laivan kannen.
• Virossa tämä tarkoittaa karjalaumaa tai eläinjoukkoa, ei suinkaan vedenalaista kiveä tai miehen nimeä.
• Tämä on ilmansuunta lounas virossa, kun taas keskipäivän ateria on viroksi lõuna.

Suomen sana

• Voimakas tahto tai haluaminen jotakin asiaa kohtaan. Viron kielellä tämä tunne ilmaistaan sanalla soov tai taht.
• Viitataan useimmiten kirjan ulkopintaan tai aluksen tasoon. Viron vastine näille on vastaavasti kaas tai tekk.
• Merisuojassa oleva vaarallinen matalikko tai kivi. Viroksi tämä merenkulun käsite on madalik tai kari (merikari).
• Keskipäivällä syötävä ateria, joka virossa tunnetaan sanalla lõunasöök.

Harrin matka Tallinnaan: Kun suomi ja viro menivät sekaisin

Harri, 34-vuotias helsinkiläinen graafinen suunnittelija, matkusti Tallinnaan tapaamaan paikallista yhteistyökumppaniaan Jaania. Harri halusi tehdä vaikutuksen ja päätti pärjätä matkalla pelkällä suomella, sillä hän uskoi kielten olevan lähes samoja.

Ensimmäinen tapaaminen kahvilassa alkoi hienoisella kitkalla, kun Harri kehui Jaanille tulleensa paikalle nopeasti laivan kannella. Harri ihmetteli, miksi Jaani näytti hetken aikaa erittäin hämmentyneeltä ja loi katseen pöydän alla olevaan laatikkoon.

Harri tajusi tilanteen vasta myöhemmin, kun hän pyysi Jaania suosittelemaan hyvää paikkaa syödä lounasta, ja Jaani alkoi osoittaa kädellään kohti lounaista taivaanrantaa. Silloin Harri ymmärsi, että virossa laivan kansi on tekk ja lounas tarkoittaa ilmansuuntaa.

Harri päätti jättää arvailut sikseen ja alkoi kysyä sanojen merkityksiä suoraan Jaanilta, mikä sulatti jään ja paransi heidän keskustelunsa sujuvuutta. Matkan jälkeen Harri totesi, että pienten perussanojen opettelu on ainoa oikea tapa kunnioittaa paikallista kulttuuria.