Mitä leski perii, jos on lapsia?

Miten lesken perintöosuus määräytyy, jos on lapsia?

Kun isä kuoli, opin tämän kantapään kautta. Me lapset perimme kaiken, ei äiti. Se oli niin yksinkertaista ja samalla niin hämmentävää.

Se oli todellinen yllätys siinä surun keskellä. Luulin, että puolisot perivät toisensa aina. Mutta lakimiehen toimistolla Tampereen keskustassa lokakuun 15. päivä selvisi, että laki on selvä: rintaperilliset, siis lapset, ajavat edelle.

Ja se perunkirjoitus. Se paperisota maksoi pankin lakipalvelussa yli 800 euroa. Pelkkä byrokratia, vaikka lopputulos oli jo selvä.

Käytännös se tarkoittaa että minä ja sisko omistetaan nyt lapsuudenkoti. Äiti asuu siellä elämänsä loppuun asti jos haluaa. Sitä kutsutaan lesken asumisoikeudeksi. Mitään muuta hän ei isältä perinyt, kaikki osakkeetkin jaettiin meille.

Kuka perii, kun toinen vanhemmista kuolee?

On taas näitä öitä. Kello on paljon, ja päässä pyörii asioita, joita ei päivällä ehdi ajatella. Tai halua ajatella. Kuten periminen. Mitä jos minulle kävisi jotain. Ei ole puolisoa, ei lapsia. Kuka silloin saa kaiken, tai sen vähän mitä on.

Sitä joutuu miettimään. On se niin lopullista.

Jos perittävällä ei ole lapsia eikä puolisoa, perimysjärjestys menee näin:

• Vainajan vanhemmat perivät kaiken. He saavat kumpikin puolet omaisuudesta. Se on lähtökohta.
• Jos toinen vanhempi on kuollut, elossa oleva vanhempi saa puolet. Toinen puoli menee vainajan sisaruksille, jotka jakavat sen tasan.
• Jos joku vainajan sisaruksista on myös kuollut, hänen osuutensa menee hänen lapsilleen.
• Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, koko perintö menee sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen, jos joku sisarus on jo kuollut.

Tuntuu niin oudolta ja tekniseltä. Kuin joku kaavio ihmisistä. Minun äiti on elossa mutta isä ei. Veli asuu Oulussa. Eli äiti saisi puolet ja veli saisi puolet. En ole koskaan ajatellut sitä noin selkeästi.

Mutta laki on vain yksi asia. Sitä voi muuttaa.

Testamentilla voi määrätä omaisuudestaan ihan eri tavalla. Koska minulla ei ole rintaperillisiä, siis lapsia, minun ei tarvitse miettiä lakiosaa. Voin periaatteessa jättää kaiken vaikka parhaalle ystävälleni tai löytöeläinkodille. Koko potin.

Muutama asia siitäkin on pakko muistaa. Ei se ole mikään vitsi.

• Testamentti on tehtävä kirjallisesti. Suullinen lupaus ei riitä mihinkään. Paperille, allekirjoitus.
• Paikalla pitää olla kaksi esteetöntä todistajaa. Heidän täytyy olla samaan aikaan läsnä, kun allekirjoitat tai tunnustat allekirjoituksesi. He eivät saa olla sukulaisia tai hyötyä testamentista. Ihan kuka tahansa ei siis kelpaa.
• Testamentin voi aina perua. Sen voi tuhota repimällä tai tehdä uuden, joka nimenomaisesti kumoaa sen vanhan. Se on oma tahto.

Hassua miettiä, kuka saisi minun kirjat ja tuon yhden taulun, josta pidän. Tuntuu niin isolta asialta, ja samalla niin pieneltä. Ehkä se paperi pitäisi kirjoittaa. Ihan vain selkeyden vuoksi. Huomenna ehkä.

Mitä leski perii ilman testamenttia?

Lesken perintö ilman testamenttia ja sen reunaehdot

Jos vainajalla ei ole lapsia:

• Leski perii kaiken: Tässä tilanteessa leski on ensisijainen perillinen ja saa koko omaisuuden, ellei testamentilla ole toisin määrätty. Tämä on yleissääntö Suomen perintökaaren mukaan. Voi tuntua oikeudenmukaiselta, että pitkäaikainen elämänkumppani saa pitää yhteisen elämän aikana kertyneen omaisuuden.

• Testamentin vaikutus: Testamentilla voidaan poiketa tästä säännöstä. Testamentinsaaja voi siis saada omaisuutta, vaikka hän ei olisikaan leski, tai leski voi saada vain osan omaisuudesta testamentin määräysten mukaisesti. Tässä piilee inhimillinen draaman kaari: rakkaus ja tahto voivat muokata kohtaloita.

Jos vainajalla on lapsia (yhteiset tai vain toisen puolisoiden lapsia):

• Lesken ensisijainen oikeus: Leski saa lakimääräisenä perijänä aina vähintään sen, mitä hänelle kuuluu yhteisestä kodista ja sen tavanomaisesta sisustuksesta. Tämän lisäksi hän perii puolet muusta kuolinpesän varallisuudesta, mikäli lapsia on. Tämä on ns. sijaantuloperintöjärjestys, missä leski tulee ensin. Ajatus siitä, että kodin henki säilyy, on kaunis.

• Lakiosan merkitys: Vainajan lapsilla on oikeus vaatia lakiosaa jäämistöstä. Lakiosa on puolet siitä, minkä lapsi perisi, jos testamenttia ei olisi. Leskellä ei ole vastaavaa lakiosaan rinnastettavaa oikeutta. Hän ei siis voi "pakottaa" testamentin laatijaa antamaan hänelle tiettyä osuutta, jos testamentti määrää toisin. Tämä on merkittävä ero verrattuna lapsen asemaan.

Muita huomioitavia seikkoja:

• Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen kesto: Lesken asemaan ei vaikuta avioliiton tai parisuhteen kesto. Vaikka suhde olisi ollut lyhyt, perintöoikeus on olemassa ilman testamenttia. Lyhytkin yhteinen matka voi jättää jäljen.

• Puolison omaisuuden luonne: Lesken perintö koskee kuolinpesän omaisuutta. Jos puolisolla oli omia lapsia ennen tätä avioliittoa, heidän oikeutensa lakiosaan toteutuu ensisijaisesti, mutta lesken oikeudet turvataan silti. Maailma on monimutkainen, ja niin ovat myös perhesuhteet.

• Avio-oikeus: Perintöoikeudesta on erotettava avio-oikeus. Avio-oikeuden nojalla puolisolla on oikeus tiettyyn osuuteen yhteisestä omaisuudesta puolison kuoleman jälkeen – riippumatta testamentista. Tämä on oma prosessinsa, ja sen toteutuminen voi vaikuttaa siihen, mitä jää kuolinpesään perittäväksi.

Kuka perii, jos on lapsia?

Viime kesänä me istuttiin Savonlinnan mökillä perimässä tätiäni. Leena oli kuollut keväällä, yllättäen. Ei hänellä ollut lapsia. Kukaan ei oikein tiennyt, miten asiat menee. Tunnelma oli raskas, ja ne paperiasiat vain lisäsivät taakkaa.

Hän oli eronnut vuosia sitten, joten puoliso ei tullut kyseeseen. Hänen vanhempansakaan eivät olleet enää elossa. Se tuntui jotenkin niin absurdilta, selata vanhoja valokuvia ja samalla yrittää selvittää perimysjärjestystä netistä.

Soitettiin sitten lakimiehelle, joka selitti kaiken. Koska vanhempia ei ollut, perintö meni suoraan sisaruksille, eli minun isälle ja hänen veljelleen. Se oli ihan hirveä rumba ja kaikki olisi ollut niin paljon helpompaa testamentilla. Tuli niin selväksi, että ne paperiasiat pitää hoitaa kuntoon ajoissa, varsinkin jos elämäntilanne on vähänkin erikoinen.

Se koko prosessi opetti kyllä enemmän kuin lakiopinnot.

• Rintaperilliset (lapset ja heidän jälkeläisensä) perivät aina ensisijaisesti. Tämä on peruslähtökohta, josta ei voi poiketa kuin testamentilla, ja silloinkin lakiosa rajoittaa sitä.
• Jos rintaperillisiä ei ole, aviopuoliso perii koko omaisuuden. Tämä ei koske avopuolisoa.
• Jos puolisoa tai rintaperillisiä ei ole, perivät vainajan vanhemmat, kumpikin puolet.
• Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, hänen osuutensa menee vainajan sisaruksille. Jos sisaruksiakaan ei ole, perii toinen vanhempi yksin.
• Jos vanhempia ei ole elossa, perintö jaetaan kokonaan vainajan sisarusten kesken.

Puolison perintöoikeus on toissijainen. Tämä tarkoittaa, että lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison perilliset (esim. hänen vanhempansa tai sisaruksensa) saavat takaisin osuutensa pesästä.

Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Testamentilla ei voi täysin sivuuttaa rintaperillisen oikeutta perintöön.

Avopuolisolla ei ole lakisääteistä perintöoikeutta ilman testamenttia. Tilanne on täysin eri kuin avioliitossa, ja tämä unohtuu todella monilta.