Mitä saa kunnianloukkauksesta?

Mitä saa kunnianloukkauksesta? Huh, se on niin kamalaa. Niin kamalan epäreilua. Muistan vieläkin sen, kun se tuttava levitti sitä juttua, että olin varastanut hänen lompakkonsa. Lompakko, jonka löysin itse asiassa kadulta ja vein poliisille! Jätin jopa kuitin todisteeksi – poliisitkin nauroivat sille hölmöilylle. Mutta se tunne… se epäoikeudenmukaisuuden polte… se jää mieleen. Eikä se ollut pelkkää epämukavuutta. Kukaan ei uskonut minua aluksi. Ei edes paras ystäväni. Ja se sattui. Aika paljon.

Oikeasti, kuinka joku voi tehdä niin? Levitttää tahallaan valheita, jotka tuhoavat jonkun toisen elämän pienetkin riemun muruset? Miksi ihmiset tekevät niin? Se on kysymys, joka painaa minua yhä.

Mutta onneksi on sentään olemassa joku oikeusjärjestelmä. Toki, se prosessi on usein pitkä ja raskas. Luin joskus jostain tutkimuksesta, että kunnianloukkausjuttujen hoitaminen kestää keskimäärin puoli vuotta. Puoli vuotta! Mutta ainakin mahdollisuus saada oikeutta, se on jotain. Voit saada hyvitystä – rahat eivät toki korvaa sitä henkistä tuskaa, mutta se on silti jokin. Ja tietysti, syyllinen saattaa saada rangaistuksen, sakkoja tai jopa ehdollisen vankeusrangaistuksen. Toivottavasti se toimii pelotteena. Toivottavasti se vähentää hieman niitä valhetta ja pahansuopuutta maailmassa.

Mutta se pahin rangaistus? Ehkä se on se, kun joku joutuu katsomaan peiliin ja näkemään oman petollisuutensa. Toivottavasti se on tarpeeksi ankara rangaistus kaikille kunnianloukkaajille. Koska rehellisesti sanottuna, mitään ei ole sen pahempaa kuin se, kun joku riistää sinulta maineesi.