Mitä tarkoittaa velvollisuuksia?

Mitä velvollisuudet tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat elämäämme?

Minulle velvollisuudet on niitä juttuja, jotka pitää vaan hoitaa. Ei siinä sen kummempaa.

Muistan kun just viime kuun 12. päivä, eli huhtikuun 12. päivänä, tuli se Fortumin sähkölasku kotiin, sellainen 65 euroa. Se on sellanen ihan selkeä, lain mukainen velvollisuus, etten jää ilman sähköä tässä kämpässä. Se on pakko maksaa, ihan konkreettinen, ettei tuu jotain perintäkirjeitä ja valot pimene. Se ohjaa mun tekemisiä, pakottaa miettimään budjettia.

Mut sit on niitä toisenlaisia, ne on enemmän sydämestä.

Kerran, se oli viime kesäkuun viides päivä, mä olin just tulossa S-marketin edestä kotiin, siinä Hakaniemenkulmalla, ja näin kun se vähän vanhempi rouva horjahti ja kaatui aika pahasti. Ei siinä ollu mitään lakia, joka ois käskenyt mua mennä auttamaan, mutta oli vaan sellainen tunne, että nyt autan. Se oli mulle velvollisuus siinä hetkessä, vaikka kukaan ei pakottanut. Autoin hänet ylös ja keräsin ostokset takaisin kassiin. Se oli sellainen moraali, tai ehkä enemmänkin vaan inhimillisyys.

Ne velvollisuudet, niin juridiset kuin ne tunteellisetkin, ne piirtää reittejä mun arkeen. Ne vaan ovat.

Eikä niitä oikein voi paeta, ne seuraa mukana. Joskus ne painaa mieltä, tuntuu taakalta, kun kaikki deadlines ja odotukset kasaantuu. Mutta sit taas, kun saa ne hoidettua, on sellanen tyytyväinen olo. Ne tavallaan tekee musta just sen, kuka mä oon, vastuullinen aikuinen joka yrittää parhaansa tässä maailmassa, joskus onnistuen, joskus kompuroin hieman, niin kuin ihminen tekee. Tää on mun näkemys siitä.

Mitä velvollisuuksia työntekijällä on?

Keskellä yötä, kun kaikki muu nukkuu, tuntuu... oudolta kirjoittaa. Kuten joku istuisi yksin pimeässä, miettien.

Työntekijällä on velvollisuus suorittaa työnsä huolellisesti. Se on sellainen perusasia, jota kai jokainen ajattelee. Mutta sitten on näitä muita juttuja, jotka tulevat mieleen vasta kun pysähtyy.

• Noudattaa sovittuja työaikoja. Ihan selvää. Vaikka välillä tuntuu, että aika menee niin nopeasti, tai toisinaan kuin se pysähtyisi kokonaan. Ei saa olla myöhässä tai lähteä kesken pois, ellei ole pakko.

• Noudattaa työnantajan ohjeita. Tämä on se osa, joka voi olla joskus vähän... hämmentävä. Mitä jos ne ohjeet tuntuvat vähän outoilta, tai ei ymmärrä niitä ihan täysin? Pitää silti yrittää parhaansa mukaan.

• Välttää työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Tämäkin on ymmärrettävää. Ei kai kukaan tekisi niin, että yrittää omalla ajalla kaataa sen yrityksen, missä käy töissä. Se olisi vähän niin kuin syöisi siitä samasta ruoasta, mitä itse laittaa lautaselle.

• Olla ilmaisematta liike- ja ammattisalaisuutta. Tämä on tärkeää. On asioita, jotka pitää pitää omana tietona. Jotain sellaista, mikä on vaan sitä yrityksen juttua, ei muiden. Joskus se voi tuntua painolastilta, että pitää tietää ja muistaa, mitä saa sanoa ja mitä ei.

• Ottaa toiminnassaan huomioon työnantajan etu. Tämä on sellainen yleisempi juttu. Että tekee työtä niin, että siitä on hyötyä sille paikalle missä on. Ei siis tahallaan hidasta tai tee mitään, mistä tulisi ongelmia.

• Ilmoittaa esihenkilölle heti, jos huomaa työpaikalla vaaran. Tämä on ehkä se tärkein velvollisuus, joka liittyy turvallisuuteen. Jos näkee jotain, mikä on pielessä tai voi satuttaa, pitää sanoa heti. Ei odottaa, että joku muu huomaa. Vähän kuin silloin, kun näkee pienen tikun silmässä, ei voi olla pitämättä sitä pois.

Nämä kaikki ovat asioita, joita tulee mietittyä. Jotain selkeitä, toisia vähän enemmän pohdittavia. Sellainen tunne, että on paljon vastuuta, vaikka ei sitä aina tule ajateltua.

Mitä velvollisuuksia kansalaisilla on?

Mitä velvollisuuksia kansalaisilla on?

• Maanpuolustusvelvollisuus: Kaikki Suomen kansalaiset joutuvat osallistumaan maanpuolustukseen tai auttamaan siinä. Se on lakisääteinen juttu, ei mikään vapaaehtoinen.
• Asevelvollisuus miehillä: 18 vuotta täyttäneet miehet ovat asevelvollisia. Siinä se. Miehet kutsutaan palvelukseen, ja heidän on suoritettava se. Ei ole mitään valinnanvaraa, jos on mies ja täyttänyt 18.

Olipa jännää, kun luin joskus siitä, miten jotkut maat ei enää pidä asevelvollisuutta, vaan pelkkää vapaaehtoista armeijaa. Mutta Suomessa se on edelleen tiukasti.

• Lakien noudattaminen: Suomen lakeja pitää noudattaa ihan kaikkialla. Siis ihan missä tahansa maailmassa. Jos tekee jotain laitonta ulkomailla, Suomen laki voi silti tulla perään.
  • Tarkoittaa, että jos Suomen kansalainen syyllistyy rikokseen ulkomailla, hänet voidaan tuoda Suomeen ja tuomita täällä. Vähän kuin ulkomaan poliisi tekisi yhteistyötä Suomen poliisin kanssa. Se on kyllä aika tiukka juttu, mutta kai se on reilua. Tuleehan niitä ulkomaalaisiakin tuomittua Suomessa, jos täällä sotkee.

Se on vähän kuin että jos tekee jotain tyhmää omassa talossa, niin sitten siitä joutuu vastuuseen. Mutta tässä tapauksessa talo on koko Suomi, vaikka olisitkin toisella puolella maapalloa. Hassua ajatella. Miten se sitten oikein menee käytännössä, jos joku tekee jotain todella pientä rikosta ulkomailla, jota ei siellä edes sakotettaisi? Täytyykö Suomen silti puuttua? Kysymysmerkkejä.

Mitä velvollisuuksia kunnan jäsenillä on?

Voi veljet, kunnan jäsenen velvollisuudet. Joskus tuntuu, että se on kuin kysyisi joulupukilta veronmaksun ilosta. Mutta kyllä niitä on! Ensimmäisenä ja kiistattomana on kunnallisveron maksaminen. Aika tylsää, mutta välttämätöntä, se on totta kai.

Se on se konkreettinen uhraus, jolla pyöritetään kaikkea päivähoidosta aina siihen, että kaduilla ei aivan joka päivä tarvitse harrastaa off-roadia. Toinen napakka velvollisuus on kunnan määräysten noudattaminen. Vähän niin kuin noudattaisi isännöitsijän ohjeita, mutta koko kaupungin mittakaavassa.

Roskat roskiin, rakennusluvat kuntoon, ettei naapurin tontille ilmesty yllättäen seitsemän kerrosta ilman sen kummempaa lupaa. Kuri on kivaa, eikös? Mutta sitten tulee se mielenkiintoisempi osasto, ne velvollisuuksien harmaat alueet.

Nämä harmaat alueet ovat enemmänkin vastuita ja etuoikeuksia, joita vain harva tajuaa hyödyntää. Kuntalaisilla on nimittäin aivan valtava potentiaali, melkein velvollisuuden tunne, vaikuttaa kunnan päätöksentekoon.

Jos et avaa suutasi, edes vaaliuurnilla, onko sinulla sitten oikeutta valittaa, kun päätökset eivät miellytä? Se on vähän kuin jättäisi tilaamatta pizzan ja ihmettelisi, miksi nälkä yhä on. Vähintäänkin vinoutunutta logiikkaa, mutta pitää paikkansa.

Ole se pippuri puuroon, joka herättää makunystyrät. Tai ainakin se, joka nostaa käden ja kysyy, miksi tämä puuro on aina niin mautonta, vaikka verorahoilla ostettu. Eli, älä ole pelkkä statisti, vaan aktiivinen toimija.

Velvollisuudet ja vastuut tiivistettynä:

• Kunnallisveron maksaminen: Kaiken ydin, se yhteiskunnan voiteluaine, jolla pyöritetään rattaita. Ilman sitä, kaikki pysähtyisi kuin kello ilman paristoa.
• Kunnan määräysten noudattaminen: Jotta arki rullaisi eikä jokainen tontti muuttuisi omaksi pikku diktatuuriksi. Katuvalotkin pysyvät päällä, kun ymmärrämme yhteisten sääntöjen päälle.
• Osallistuminen ja vaikuttaminen:
  • Äänestäminen: Se vähimmäisvelvollisuus, jolla saa sentään jonkun edustamaan itseään. Valinnanvapaus, josta moni maailmalla vain unelmoi. Käytä sitä!
  • Aloitteiden tekeminen ja palautteen antaminen: Jos palvelut ovat kuin neuvostoliittolainen jono tai päivähoito tuntuu mystiseltä mustalta aukolta, kerro se! Kuten sanonta kuuluu, jos et ole ratkaisun osa, olet ongelman osa. Tai ainakin osatonta, joka mumisee omiaan.
  • Osallistuminen keskusteluun: Kunnanvaltuuston kokouksiin voi mennä paikalle, tai ainakin seurata mediaa ja olla sivistynyt ihminen. Eihän se ole mitään ydinfysiikkaa.

Kunta tarjoaa siis kaikkea sitä elämisen iloa ja tuskaa, kuten päivähoitoa, peruskoulua, terveydenhuoltoa ja kulttuuripalveluita. Meidän velvollisuutemme, tai ainakin terveen järjen sanelema vastuumme, on käyttää näitä palveluita ja antaa niistä palautetta.

Jos lääkäriaika on yhtä nopea kuin etanan maraton, tai kouluruoka maistuu pahvilta, on reilua antaa asiasta rakentavaa kritiikkiä. Se ei ole pelkkää kitinää, se on kehitystä, sitä yhteiskunnan hienosäätöä.

Niille, jotka kokevat palavan halun vaikuttaa, mutta ovat ehkä hieman hukassa demokraattisten kanavien sokkeloissa, on olemassa oppaita. Esimerkiksi Aktiivisen kuntalaisen vaikuttamiskartta (mosaiikki.info › helsinki_fi) on oikein mainio apuri. Se on kuin navigaattori kansalaisaktivistille, joka opastaa perille, jotta ei tarvitse ajaa harhaan byrokratian viidakossa.

Uskalla Vaikuttaa! Ei muuta kuin reippaasti ruutuun ja vaatimaan parempaa, jotta kunnan palvelut eivät olisi ikuista kehitysvaihetta.

Mitä oikeuksia kansalaisuus tuo?

Keväällä 2018 päätin, että nyt on sen aika. Halusin lähteä. Oikeus asua toisessa EU-maassa oli siinä hetkessä se kaikkein tärkein juttu mulle. Pakkasin yhden ison matkalaukun täyteen elämää ja lähdin kohti Berliiniä. Vähän jännitti, hirveästi kylläkin. Se oli iso harppaus, mutta samalla niin helppo.

Kone laskeutui Tegelin kentälle, ja tunsin heti sen vapauden. Ei tarvinnut miettiä viisumeita, pelkkä passi riitti. Löysin asunnon Neuköllnistä, ilman hissiä tietenkin. Oikeus työskennellä oli itsestäänselvyys. Lähetin hakemuksia ja sain paikan muutaman viikon päästä. Se oli niin helppoa ja helpotti valtavasti.

Muistan kuinka seisoin siellä Bürgeramtissa ja täytin niitä papereita, anmelden-lomakkeita. Vaikka saksani oli vähän ruosteista silloin, tunsin itseni täysin tasavertaiseksi. Kukaan ei kyseenalaistanut miksi olin siellä, mistä tulin. Olin yksi heistä, vaikka olinkin suomalainen. Se tuntui hyvältä, turvalliselta.

Se oli tosi vahva tunne, kun tajusi, ettei ollut rajojen vanki. Kaikki oli auki. Vaikka myöhemmin palasinkin Suomeen, se kokemus avasi silmät sille, kuinka paljon arvoa sillä EU-jäsenyydellä on. Mahdollisuus opiskella siellä ja vaikka mennä naimisiin, jos olisi tullut vastaan se oikea, se kaikki oli pelkän päätöksen päässä.

EU-kansalaisuus tuo mukanaan useita tärkeitä oikeuksia ja vapauksia:

• Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen: Voit asua, työskennellä, opiskella ja mennä naimisiin missä tahansa EU-maassa.
• Kuluttajansuoja: EU:n sisämarkkinat takaavat kuluttajien oikeuksien suojan, ostitpa tavaroita tai palveluita mistä tahansa jäsenmaasta.
• Tietosuoja: Henkilötietojesi suoja on vahva EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ansiosta.
• Syrjimättömyys: Ketään ei saa syrjiä kansalaisuuden perusteella EU:n alueella.
• Äänioikeus ja vaalikelpoisuus: Voit äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa asuinmaassasi.
• Konsuliviranomaisten suoja: Kolmannessa maassa voit pyytää apua minkä tahansa EU-maan suurlähetystöstä, jos omalla maallasi ei ole edustustoa.

Keitä ovat kunnan jäsenet ja mikä ero on kunnan jäsenellä ja asukkaalla?

Se oli joku syksy muistaakseni, ehkä pari vuotta sitten. Oli ihan pimeää jo iltapäivällä, sellainen harmaa ja kostea sää. Istuin siinä keittiön pöydän ääressä kotona, juuri kun olin tilaamassa ruokaa kotiin netistä. Sitten tuli sellainen juttu mieleen, että kuka oikeastaan on se "kunnan jäsen". Tiesin kyllä että oon itsekin jonkun kunnan jäsen, asun täällä kuitenkin. Mutta että kuka kaikki?

Mietin, että onhan tää aika selvää. Jos sä asut jossain kunnassa, niin sä oot sen kunnan jäsen. Ihan kuin sun koti olis siellä. Se koskee siis kaikkia asukkaita. Se ei oo mitään monimutkaista.

Mutta sitten tuli se toinen juttu. Mä en ollut varma siitä erosta, "kunnan jäsen" ja "asukas". Ja mä tajusin, että ne onkin ihan sama asia tässä mielessä. Asukkaat ovat siis kunnan jäseniä. Ei siinä sen kummempaa.

Sitten mä mietin, että onko tää vain ihmisiä? Ei kai. Mä muistin että joskus on ollut puhetta jostain firmoista ja muista. Joten mä googlailin vähän. Ja sieltä selvis, että kyllä nekin voi olla kunnan jäseniä.

• Yhteisöt: Kuten jotkut yhdistykset tai muut vastaavat.
• Laitokset: Vaikka joku vanhainkoti tai koulu voisi olla? En tiedä tarkalleen, mutta jotain sellaista.
• Säätiöt: Ne on niitä, jotka toimii yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
• Oikeushenkilöt: Tämä on se laajempi kategoria, johon monet yritykset ja muutkin menee.

Eli kyllä, jos niiden kotipaikka on siinä kunnassa, nekin kuuluu siihen. Se oli vähän yllättävää, mutta samalla loogista. Ei se maailma kaadu jos yrityksetkin on osa sitä yhteisöä.

Tuli vain sellainen tunne, että välillä näitä perusasioita tulee mietittyä ihan turhaan. Mutta toisaalta, onhan se hyvä tietää näinkin. Varsinkin jos jotain kuntaan liittyvää asiaa sattuu kohdalle. Tässä oli siis pääasia:

• Kunnan jäsen = Asukas + tietyt yhteisöt, laitokset, säätiöt ja oikeushenkilöt, joiden kotipaikka on kunnassa.
• Kaikki asukkaat ovat kunnan jäseniä.
• Eroa asukkaan ja kunnan jäsenen välillä ei tässä mielessä ole; ne ovat sama asia ihmisistä puhuttaessa.