Mitä luonnollinen henkilö tarkoittaa?
Mitä luonnollinen henkilö tarkoittaa? Ero oikeustoimikelpoisuuteen
Moni pohtii mitä luonnollinen henkilö tarkoittaa arjen sopimuksissa ja yritystoiminnassa. Käsitteen tarkka ymmärtäminen auttaa välttämään suuria taloudellisia riskejä sekä väärinkäsityksiä vastuista. Lue alta selkeä tietopaketti juridisista oikeuksista ja velvollisuuksista.
Mitä luonnollinen henkilö tarkoittaa?
Käsitteen merkitys riippuu hieman juridisesta asiayhteydestä, mutta pohjimmiltaan luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan elävää ihmistä. Suomen lainsäädännön mukaan jokainen luonnollinen henkilö on oikeuskelpoinen syntymästä kuolemaan saakka, eli koko elämänsä ajan.
Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä voi olla nimiinsä kirjattuja oikeuksia ja velvollisuuksia heti syntymähetkestä lähtien. Rehellisesti sanottuna moni hämmentyy termistä, koska se kuulostaa kylmältä lakikieleltä - mutta kyse on vain tavallisesta yksityishenkilöstä erotuksena yrityksistä tai yhdistyksistä. Oikeuskelpoisuus (kyky omistaa ja olla vastuussa) ei katkea missään vaiheessa elämää, vaikka ihmisen toimintakyky muuttuisi.
Työssäni juridisten tekstien parissa olen huomannut, että ihmiset sotkevat tämän käsitteen lähes aina yhteen toiseen termiin. On nimittäin olemassa yksi kriittinen raja, joka muuttaa kaiken 18-vuotispäivänä - palaan tähän tarkemmin alempana oikeustoimikelpoisuutta käsittelevässä osiossa.
Luonnollisen henkilön oikeuskelpoisuus syntymästä kuolemaan
Oikeuskelpoisuus alkaa tarkalleen sillä hetkellä, kun lapsi syntyy elävänä, ja päättyy vasta ihmisen kuolemaan tai viralliseen kuolleeksi julistamiseen. Vastasyntynyt vauva voi siis heti syntymänsä jälkeen omistaa omaisuutta, kuten perinnön tai lahjoitetun asunnon.
Ihminen ei voi koskaan luopua oikeuskelpoisuudestaan vapaaehtoisesti, eikä tuomioistuin voi sitä keneltäkään poistaa. Tämä suojaa jokaista yksilöä (myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia) läpi elämän. Vaikka henkilö sairastuisi vakavasti tai menettäisi tajuntansa, hänen perusoikeutensa ja omistuksensa säilyvät koskemattomina.
Onko vastasyntynyt luonnollinen henkilö?
Kyllä, elävänä syntynyt lapsi on täysivaltainen luonnollinen henkilö heti ensimmäisestä hengenvedosta alkaen. Hänet merkitään väestötietojärjestelmään, ja hän saa oman henkilötunnuksen.
Harvoinpa moni pysähtyy miettimään, että jopa päivän ikäinen vauva on juridisesti samalla viivalla aikuisen kanssa oikeuskelpoisuuden suhteen. Käytännössä hänen asioitaan hoitavat kuitenkin huoltajat, koska vauva ei luonnollisesti osaa allekirjoittaa asiakirjoja.
Milloin luonnollinen henkilö menettää oikeuskelpoisuutensa?
Luonnollinen henkilö menettää oikeuskelpoisuutensa ainoastaan kuollessaan. Kun kuolema todetaan, henkilön oikeudet ja velvollisuudet eivät katoa tyhjään, vaan ne siirtyvät kuolinpesälle.
Kuolinpesä on oikeudellinen välitila, jonka kautta vainajan velat maksetaan ja jäljelle jäävä omaisuus jaetaan perillisille. Ennen kuolemaa oikeuskelpoisuus ei katoa edes silloin, jos henkilö tuomitaan vankeuteen tai asetetaan edunvalvontaan.
Miten oikeuskelpoisuus eroaa oikeustoimikelpoisuudesta?
Oikeuskelpoisuus tarkoittaa oikeuksien ja velvollisuuksien omistamista, kun taas oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa kykyä päättää niistä itse tekemällä sitovia sopimuksia. Jokainen luonnollinen henkilö on oikeuskelpoinen, mutta täysi oikeustoimikelpoisuus saavutetaan Suomessa vasta 18 vuoden iässä.
Tässä piilee se ratkaiseva ero, jonka mainitsin alussa: vauva voi omistaa miljoonan euron salkun (oikeuskelpoisuus), mutta hän ei voi myydä osakkeita itse (oikeustoimikelpoisuus). Yleinen harhaluulo on, että alaikäinen ei saisi tehdä mitään sopimuksia. Tosiasiassa 15 vuotta täyttänyt nuori on rajoitetusti oikeustoimikelpoinen - hän voi esimerkiksi solmia työsopimuksen itsenäisesti ja määrätä omalla työllään ansaitsemistaan rahoist[3] a.
Myös täysi-ikäisen henkilön oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa, jos hän ei esimerkiksi vaikean muistisairauden vuoksi kykene huolehtimaan taloudestaan. Muistan erään tapauksen, jossa iäkäs sukulaiseni teki kalliita lehtitilauksia ymmärtämättä niiden hintaa - ja kun laskupino kasvoi pöydällä ja huoli hänen pärjäämisestään puristi rintaa, ymmärsin konkreettisesti, miksi holhoustoimilaki on olemassa. Tuomioistuin voi tällöin määrätä edunvalvojan tai rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta hänen oman etunsa suojaamiseksi.
Luonnollinen henkilö ja yritystoiminta
Luonnollinen henkilö voi harjoittaa yritystoimintaa suoraan omissa nimissään perustamalla toiminimen, eli toimimalla yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tällöin yrittäjä ja yritys ovat juridisesti yksi ja sama luonnollinen henkilö.
Tämä on tärkeää ymmärtää, jos harkitset oman yrityksen perustamista. Koska erillistä oikeushenkilöä ei synny, vastaat kaikista toiminimen sopimuksista ja veloista koko henkilökohtaisella omaisuudellasi. Yli 275 000 suomalaista toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana juuri siksi, että aloittaminen on nopeaa eikä vaadi alkupääomaa.[4] Siihen sisältyy kuitenkin aito taloudellinen riski.
Toiminimen perustaminen edellyttää, että olet täysi-ikäinen luonnollinen henkilö, toimikelpoisuuttasi ei ole rajoitettu etkä ole konkurssissa. Jos toiminta kasvaa ja riskit suurenevat, moni vaihtaa yhtiömuodon osakeyhtiöksi, jolloin syntyy täysin uusi oikeushenkilö.
Mitä eroa on luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä?
Lainsäädäntö jakaa oikeussubjektit kahteen pääryhmään: eläviin ihmisiin (luonnolliset henkilöt) ja juridisiin yhteenliittymiin (oikeushenkilöt).
Luonnollinen henkilö
Alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan
Yksityishenkilö, kuluttaja, yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi)
Vastaa veloistaan ja sitoumuksistaan koko henkilökohtaisella omaisuudellaan
Elävä ihminen, jolla on fyysinen olemassaolo
Oikeushenkilö
Syntyy rekisteröinnillä (esim. kaupparekisteri) ja päättyy purkamiseen tai konkurssiin
Osakeyhtiö (Oy), osuuskunta, rekisteröity yhdistys (ry), säätiö, kunta, valtio
Vastaa pääsääntöisesti sitoumuksistaan vain omalla varallisuudellaan (esim. osakeyhtiö)
Lainsäädännön luoma fiktiivinen toimija, kuten yhtiö tai yhdistys
Keskeisin käytännön ero liittyy vastuuseen ja jatkuvuuteen. Luonnollinen henkilö on sidottu ihmisen elinkaareen ja kantaa rajattoman henkilökohtaisen vastuun, kun taas oikeushenkilö voi olla olemassa vuosisatoja ja rajata omistajiensa taloudellisen riskin.Toiminimen vaihto osakeyhtiöksi vastuukysymysten vuoksi
Mikko, 34-vuotias graafinen suunnittelija Tampereelta, aloitti sivutoimisen yrittäjyyden toiminimellä. Koska hän toimi luonnollisena henkilönä, alku oli helppoa ja edullista ilman byrokratiaa.
Kahden vuoden kuluttua Mikko sai suuren mainostoimistoasiakkaan, mutta sopimusehdoissa vaadittiin tiukkoja vahingonkorvausvastuita. Mikko tajusi yhtäkkiä, että yhdenkin ison virheen sattuessa hänen oma kotinsa olisi vaarassa.
Hän otti yhteyttä tilitoimistoon ja ymmärsi, ettei toiminimessä ole juridisesti erillistä yritystä, vaan hän itse on yritys. Ratkaisuksi Mikko perusti osakeyhtiön, joka on itsenäinen oikeushenkilö.
Muutoksen jälkeen Mikon henkilökohtainen omaisuus oli turvassa yhtiön riskeiltä, ja hän pystyi allekirjoittamaan sopimuksen levollisin mielin.
Pääviesti
Luonnollinen henkilö on aina ihminenJuridiikassa termiä käytetään erottamaan elävät ihmiset yrityksistä, yhdistyksistä ja muista oikeushenkilöistä.
Oikeuskelpoisuus kestää koko elämänJokainen ihminen on oikeuskelpoinen syntymästä kuolemaan, eikä tätä asemaa voi koskaan menettää elinaikana.
Täysi sopimusvalta alkaa 18-vuotiaanaVaikka lapsi on oikeuskelpoinen, täysi oikeustoimikelpoisuus eli oikeus solmia sopimuksia itsenäisesti saavutetaan täysi-ikäisenä.
Toiminimiyrittäjä toimii luonnollisena henkilönäYksityinen elinkeinonharjoittaja ei perusta erillistä oikeushenkilöä, vaan vastaa yritystoiminnastaan omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Suositeltavaa luettavaa
Mitä eroa on luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä?
Luonnollinen henkilö on elävä ihminen, kun taas oikeushenkilö on lainsäädännön luoma yhteisö, kuten osakeyhtiö, yhdistys tai kunta. Luonnollinen henkilö vastaa sitoumuksistaan henkilökohtaisesti, kun taas oikeushenkilö on omistajistaan erillinen oikeussubjekti.
Milloin luonnollinen henkilö menettää oikeuskelpoisuutensa?
Luonnollinen henkilö menettää oikeuskelpoisuutensa vasta kuollessaan tai kun tuomioistuin julistaa hänet kuolleeksi. Oikeuskelpoisuutta ei voida koskaan ottaa ihmiseltä pois hänen elinaikanaan, ei edes vakavan sairauden tai rikostuomion vuoksi.
Onko vastasyntynyt luonnollinen henkilö?
Kyllä, elävänä syntynyt lapsi on luonnollinen henkilö syntymähetkestään alkaen. Hänellä on heti oikeuskelpoisuus, mikä tarkoittaa, että hän voi esimerkiksi periä omaisuutta, vaikka hänen huoltajansa hoitavatkin käytännön asiat hänen puolestaan.
Miten oikeuskelpoisuus eroaa oikeustoimikelpoisuudesta?
Oikeuskelpoisuus tarkoittaa kykyä omistaa oikeuksia ja velvollisuuksia, ja se on jokaisella ihmisellä syntymästä kuolemaan. Oikeustoimikelpoisuus puolestaan tarkoittaa oikeutta tehdä itsenäisesti sitovia sopimuksia, mikä alkaa Suomessa täysimääräisenä 18 vuoden iässä.
Viitemateriaali
- [3] Finlex - Tosiasiassa 15 vuotta täyttänyt nuori on rajoitetusti oikeustoimikelpoinen - hän voi esimerkiksi solmia työsopimuksen itsenäisesti ja määrätä omalla työllään ansaitsemistaan rahoista.
- [4] Ytj - Yli 275 000 suomalaista toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana juuri siksi, että aloittaminen on nopeaa eikä vaadi alkupääomaa.
- Miten hoitaa ylikuntoa?
- Mikä vie puhelimen tallennustilaa?
- Pitääkö uusi akku ohjelmoida?
- Voiko viruksen nähdä mikroskoopilla?
- Saako lennolle ottaa omat eväät?
- Voiko sinkin ja D-vitamiinin ottaa samaan aikaan?
- Mitä eroa on OLED:llä ja LED:llä?
- Miten yhdistän JBL kuulokkeet iPhoneen?
- Voiko vastamelukuulokkeita käyttää kuulonsuojaimina?
- Voiko bussilla maksaa käteisellä?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.