Mitä tapahtuu, jos koiraa ei rekisteröi?

Mitä tapahtuu jos koiraa ei rekisteröi: Seuraamusmaksu laiminlyönnistä

Säädetyn ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti aiheuttaa koiranomistajalle suoria viranomaisseuraamuksia ja ylimääräisiä taloudellisia kustannuksia. Virallisen ilmoituksen tekemättä jättäminen johtaa lakisääteisiin rangaistuksiin. Omistajan on välttämätöntä ymmärtää viralliset velvoitteet ajoissa. Selvitä tarkat säädökset ja välty seuraamusmaksuilta toimimalla annettujen ohjeiden mukaisesti mitä tapahtuu jos koiraa ei rekisteröi.

Mitä tapahtuu, jos koiraa ei rekisteröi Ruokavirastoon?

Koiran rekisteröimättä jättämisestä Ruokaviraston koirarekisteriin voi seurata lain mukaan vähintään 300 euron suuruinen seuraamusmaksu. Tämän lakisääteisen maksun lisäksi rekisteröinnin laiminlyönti vaikeuttaa löytökoiran palauttamista kotiinsa ja saattaa herättää viranomaisten huomion eläinsuojelutarkastusten yhteydessä. Velvollisuus koskee lähes kaikkia Suomessa asuvia koiria.

Monelle tuoreelle lemmikin omistajalle viranomaisvaatimukset tulevat yllätyksenä - ja itsekin olin aluksi hieman ärtynyt uuden rekisterin aiheuttaman paperisodasta. Mutta asioiden hoitamatta jättäminen luo turhaa stressiä. Seuraamusmaksu ei ole perinteinen sakko, vaan hallinnollinen maksu, jonka suuruus voi laiminlyönnin vakavuudesta riippuen nousta aina 5.000 euroon saakka. Alkuvaiheen viranomaisarvioissa on kuitenkin linjattu, että tavallisen koiranomistajan unohduksesta määrätään yleensä tuo minimitaso eli 300 euroa.

Miten ja milloin koirarekisteri seuraamusmaksu käytännössä määrätään?

Ruokavirasto tai valvontaviranomaiset eivät kierrä ovelta ovelle etsimässä rekisteröimättömiä koiria. Rekisteröinnin puute paljastuu tyypillisesti muiden viranomaistarkastusten yhteydessä - kuten silloin, kun valvontaeläinlääkäri tekee käynnin muun eläinsuojeluilmoituksen vuoksi tai kun koira päätyy karkumatkan jälkeen löytöeläintalolle. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei tunnistusmerkittyä eläintä löydy virallisesta tietokannasta, omistajalle annetaan ensin kehotus korjata tilanne määräajassa.

Mikäli omistaja itsepäisesti kieltäytyy noudattamasta annettua määräystä, viranomaisprosessi etenee maksun määräämiseen. Tarkastuksen tehnyt valvontaeläinlääkäri tai muu toimivaltainen viranomainen tekee esityksen seuraamusmaksusta, ja lopullisen päätöksen tekee aluehallintovirasto tai Ruokavirasto. Prosessi vie aikaa - usein useita viikkoja tai kuukausia - mutta lopulta postilaatikkoon kolahtava lasku on kylmää kyytiä lompakolle. Seuraamusmaksu on ulosottokelpoinen ilman erillistä oikeuden päätöstä.

Koiran ilmoittaminen koirarekisteriin hinta ja ikä

Lakisääteinen määräaika koiran ilmoittamiseen on viimeistään kolmen kuukauden iässä. Jos kyseessä on ulkomailta Suomeen tuotava koira, rekisteröinti on tehtävä 30 päivän kuluessa maahantuonnista tai ennen kuin koira luovutetaan uudelle omistajalle. Hinta ei onneksi päätä huimaa, sillä sähköinen koiran ilmoittaminen koirarekisteriin hinta ja ikä maksaa vain 10 euroa. Mikäli haluaa täyttää perinteisen paperilomakkeen, nousee hinta 20 euroon manuaalisen käsittelytyön vuoksi.

Muistan elävästi, kun yritin ensimmäistä kertaa klikkailla omaa koiraani järjestelmään heti uudistuksen tultua voimaan. Sivusto kaatuili ja järjestelmä herjasi virhettä (ja myönnetään, hampaiden kiristys oli melkoista). Tuntui täysin absurdilta maksaa kymppi siitä, että tekee viranomaisen työn. Mutta kun sivusto lopulta toimi, itse tietojen syöttämiseen meni alle viisi minuuttia. Se on loppujen lopuksi halpa vakuutus siitä, että säästyy satojen eurojen rangaistuksilta.

Miksi viranomaisrekisteri on olemassa ja mitä haittaa laiminlyönnistä on?

Pakollisen viranomaisrekisterin päätavoitteena on estää pentutehtailua, laitonta maahantuontia sekä koirien hylkäämistä. Kun jokainen koira on sirutettu ja linkitetty suoraan omistajaansa syntymästä asti, hämärien koirakauppiaiden toiminta vaikeutuu merkittävästi. Vaikka monet järjestöt, kuten Kennelliitto, ylläpitävät omia rotukoirarekistereitään, ne eivät kata kaikkia Suomen koiria, minkä vuoksi kattava valtiollinen tietokanta nähtiin välttämättömäksi.

Käytännön tasolla suurin riski omistajalle liittyy tilanteeseen, jossa koira karkaa tai katoaa. Jos löytöeläintalolle päätynyttä koiraa ei ole rekisteröity viralliseen rekisteriin, omistajuuden todistaminen voi olla yllättävän työlästä ja hidasta. Pahimmassa tapauksessa eläintä on vaikea yhdistää oikeaan perheeseensä ajoissa. Rekisteröity ja sirutettu koira sen sijaan palaa kotiinsa usein jo muutaman tunnin kuluessa löytymisestä, sillä viranomaiset voivat lukea sirun ja tarkistaa yhteystiedot välittömästi.

Ruokaviraston rekisteri verrattuna muihin koirarekistereihin

Ruokaviraston koirarekisteri

• Lakisääteisesti pakollinen kaikille Suomessa asuville koirille taustasta riippumatta.

• Pentutehtailun valvonta, eläinsuojelun edistäminen ja laittoman tuonnin estäminen.

• Halpa vaihtoehto, sähköisesti tehty ilmoitus maksaa 10 euroa ja paperilla 20 euroa.

Suomen Kennelliiton rekisteri

• Vapaaehtoinen. Koskee pääasiassa puhdasrotuisia koiria, joiden kasvattajat haluavat rekisteröidä pennut.

• Koirien polveutumisen seuranta, jalostustietojen ylläpito ja virallisten koiraharrastusten mahdollistaminen.

• Hinta vaihtelee jäsenyyden ja pentueen koon mukaan, yleensä kalliimpi kuin viranomaisrekisteri.

Koiratunnistus ja muut vapaaehtoiset turvamerkinnät

• Täysin vapaaehtoisia kaupallisia tai yhdistyspohjaisia tietokantoja kadonneiden eläinten varalle.

• Puhtaasti löytöeläinten ja omistajien nopeampi saattaminen yhteen katoamistilanteissa.

• Usein maksuttomia tai sisältävät pienen kertamaksun sirutuksen yhteydessä.

Koiranomistaja Heikin oppitunti: Unohduksen hinta löytöeläintalolla

Heikki, 45-vuotias helsinkiläinen it-asiantuntija, hankki monirotuisen pystykorvamixin syksyllä. Hän oli tietoinen uudesta koirarekisterilaista, mutta arjen kiireissä ja uusien työprojektien paineessa asian hoitaminen siirtyi viikosta toiseen ja lopulta unohtui kokonaan.

Ensimmäinen virhe tapahtui talvella, kun koira pääsi livahtamaan avonaisesta portista omille teilleen Heikin vastatessa puhelimeen. Paikallinen eläinsuojeluyhdistys otti karkulaisen kiinni ja toimitti sen löytöeläintalolle, jossa Heikkiä odotti yllätys.

Löytöeläintalon työntekijä luki koiran mikrosirun, mutta tietoja ei löytynyt virallisesta Ruokaviraston rekisteristä. Heikki sai koiransa takaisin maksettuaan hoitokulut, mutta tilanteesta lähti automaattinen ilmoitus eteenpäin valvontaeläinlääkärille rekisteröinnin puuttumisen vuoksi.

Heikki sai kotiinsa virallisen selvityspyynnön ja kehotuksen rekisteröidä koira kahden viikon kuluessa. Hän hoiti ilmoituksen saman tien sähköisesti kymmenellä eurolla, mutta totesi myöhemmin, että unohduksesta seurannut paperisota ja viranomaiskirjeet aiheuttivat enemmän harmaita hiuksia kuin itse viiden minuutin rekisteröintiprosessi.