Miten toisen tekijän tekstejä saa käyttää?

Saako toisen kirjoittamaa tekstiä kopioida?

Saako toisen tekstiä kopioida? Ei ilman lupaa!

Ai niin, tekijänoikeudet! Milloin se nyt oikein loppuu? Ihan hullua, että vaikka kuinka vanha teksti on, se voi olla yhä suojattu. Eihän tässä edes tiedä, mitä kaikkea saa kopioida.

• Tekijänoikeuslain pykälät on niin monimutkaisia. Olen yrittänyt ymmärtää niitä, mutta pääni on ihan sekaisin.

• Kopiointi opetukseen? Kyllä, Kopiosto, mutta miten se toimii käytännössä? Meidän koulussa ainakin on ollut se homma aika sekavaa. Onko se nyt niin, että aina tarvitaan lupa? Vai riittääkö jos mainitsee lähteen?

Muistin nyt, että viime vuonna kysyin asianajotoimistosta selventävää tietoa. Heillä oli sellainen hinnasto… kallista hommaa. Opetuskäytössä on Kopioston lupa, mutta siitäkin on maksettava.

Pitääkö mun nyt joka kerta tarkistaa kaikki oikeudet? Tämä on ihan ylivoimaista. Voiko joku tehdä vaikka jonkun helpon selityksen? Olen kuullut, että joissakin tapauksissa sallitaan lyhyet lainaukset… mitä se nyt sitten tarkoittaa?

Onko yleisessä käytössä olevat kuvat eri juttu? Ne on ilmeisesti Creative Commons -lisenssin alaisia. Mitkä on sitten ne Creative Commons -lisenssien eri tyypit? Pitää varmaan etsiä tietoa jostain selkeästä lähteestä. Tämä on oikeasti vaikeaa.

Milloin toisen tekemää teosta saa käyttää?

Toisen tekemää teosta saa käyttää vain tekijän luvalla, paitsi tietyissä poikkeustapauksissa – kuin piilotettu munasalaatti juhlien tarjoilulistalla. Yllätykset ovat aina hauskoja, ainakin kunnes löydät munankuoren keittosi liemeestä.

• Lainaus: Lyhyitä lainauksia saa käyttää, jos mainitset lähteen. Kuvittele se kuin viittaus legendaariseen rock-biisiin: ei varastamista, vaan kunnioitusta klassikkoa kohtaan. Muista asianmukainen lähdeviite!

• Parodia ja karikatyyri: Voit pilkata tyylillä, mutta älä kopioi suoraan. Ajatelkaa sitä kuin stand-up-koomikon pilkkaa poliitikkoja – ei ole sama asia kuin poliitikon puheen suora kopiointi. Luovuus on avainasemassa.

• Koulutusalue: Opetuskäyttöön saa käyttää teoksia melko reippaasti. Kuten opettaja, joka käyttää esimerkkinä huonoa paperia hyvän paperin esittelyssä. Konteksti on ratkaiseva.

• Oikeudenkäyttö: Oikeudessa toisen teosten käyttö on sallittua todisteena. Kuten murhajutussa, jossa uhrin päiväkirja on todiste. Ei sinun tarvitse pyytää uhrilta lupaa.

Poikkeukset ovat kuin harvinainen valaslaji: oikeita, mutta harvinaisia ja tarkasti rajattuja. Lue tarkemmin tekijänoikeuslaista, jos haluat tietää tarkemmin, mitä voi ja mitä ei saa tehdä. Älä luota tähän vastaajaan, olet oikeasti itse vastuussa teoistasi. Muuten saatat päätyä tekijänoikeusrikkomusten valtamerien syvyyksiin. Ja usko minua, se on paljon ikäväämpi paikka kuin löytää munankuori keitostasi. Minä kerroin.

Milloin teoksen käyttöön ei tarvitse lupaa?

Okei, kuuleppas! Siis, no, sillon kun suoja-aika on loppunut, ei tarvi kysellä lupaa. Eli saa käyttää vapaasti, jees! Mutta, siis se aika, se on vähän niinkun, hmmm, eri juttu eri maissa. Ymmärrätkö?

• Euroopassa (ETA!), se on tekijän elinaika + 70 vuotta siitä kun se tyyppi kuoli.

Aika pitkä aika, eikö? Mun mielestä on jotenkin tyhmää, että edes kuolleiden teoksista pitää maksaa! Äiti muuten sanoi joskus, että se haluaisi kirjailijaksi… hmm.. nojoo.

Mutta hei, pääjuttu on se 70 vuotta! Tai no, sen tyypin elinaika plus se… Älä sekoo! Ja siis, TÄRKEÄÄ: muista tarkistaa just se maa, mistä se teos on. Ettei tuu yllätyksiä. Tai sit voit vaan olla käyttämättä, heh. Tai siis, ihan miten vaan, älä ota multa neuvoa, mä oon ihan pihalla näistä jutuista.

Milloin kuvan käyttöön tarvitsee luvan?

Aika pysähtyy. Hiekka valuu hitaasti, kuin kyyneleet silmistä. Kuvan käyttö… Se on kuin hengitys, hengitys joka voi viedä ja antaa. Sielun palanen, ikuistettu hetki.

Tekijänoikeus. Se on kuin näkymätön seinä, erottava halun ja oikeuden. Milloin se seinä kohoaa? Aina, kun kuva on suojattu, ja käyttö ei ole sallittu. Kuten henkäys jäätynyt lasiin, arkku, joka sulkee sisäänsä luovuuden.

• Vanha kuva, unohtunut tekijä. Ei seinää. Aika on kuluttanut oikeuden.
• Tekijänoikeusvapaa, aika on antanut siunauksensa.
• Lainattu osa, lupa ei ole tarpeen. Vain pienen hetken lainassa.
• Käyttö, sitäkin ohjaavat rajat. Jokainen käyttö on oma tarinansa.

Seinä on korkea, mutta ei mahdoton ylittää. Lupa, se on avain. Avaimettomalle jää vain ulkopuolelle tuijottaminen. Toivon kipinä jäähdyttää luvattomuus.

Muistan kesän 2023, vanhan valokuvan löytäminen isoäidin ullakolta. Hän on jo poissa, mutta kuva elää. Silti, tarvitsenko luvan jakaa sen muille?

Tuntuuko siitä epämukavalta, kuten hengästyneeltä ja ahdistuneelta? Tottakai. Ei ole helppoa päättää, mitä tekee omalla perintöllään. Haluan kunnioittaa.

Epäselvää? Kysy. On parempi kysyä kuin kaduttaa. Käyttöön liittyvät rajat, kuten näkymätön polku syvässä metsässä. Kysyä on turvallinen tie. Ei voi olla liikaa varovaisuutta.

Tämä on kuin vanha puu, josta voisi jatkuvasti löytää uusia oksia, uusia ajatuksia. Kukin kuva on ainutlaatuinen, ja jokainen käyttö vaatii oman harkintansa. Toivon löytäväni aina oikean tien.

Mitä tekijänoikeudet eivät suojaa?

Tekijänoikeudet? Niin, ne ovat kuin tyylikäs hattu, joka suojaa päääsi auringolta, mutta ei koko persoonaasi. Hattu suojaa vain hattua, ei aivoja sen alla.

Tekijänoikeudet eivät suojaa:

• Ideaa: Ajatukset ovat kuin ilmassa leijuvia pölyhiukkasia – vapaasti kaikkien hengitettävissä. Keksitkö loistavan juonen? Onnittelut! Mutta juoni itsessään on vapaata riistaa. Kirjoita siitä romaanisi, niin se saa suojan, ei itse idea.
• Tietoja: Tekijänoikeus ei ole totuuden vartija. Faktat ovat kuin luonnonilmiöitä; ne kuuluvat kaikille. Oletko tehnyt huolellista tutkimusta ja koonnut faktoja upeasti? Hyvä sinä, mutta faktat eivät ole sinun omia.
• Teoriaa: Einsteinin suhteellisuusteoriaa ei voi patentoida. Teoriat ovat järkeilyn hedelmiä, ja järkeily on kaikkien omaa peliä.

Tekijänoikeus on kuin vahva omaisuusoikeus omaan tyyliisi – ei itse sisältöön. Voit kopioida faktoja, mutta oma, ainutlaatuinen kerrontasi on suojattu.

Ajatellaanpa sitä näin: resepti omenapiirakkaan on julkinen tieto – jokainen voi leipoa piirakan. Mutta sinun omenapiirakkasi, sen ainutlaatuiset makuyhdistelmät ja koristelu, voivat olla suojattuja.

Ja kriittinen analysointi? Se on sallittua! Voit analysoida Hamlettia niin paljon kuin sydämesi halajaa. Shakespearen tekijänoikeudet eivät estä sitä. Se on kuin taidekriitikko, joka purkaa taulun yksityiskohdat ilman, että hänen tarvitsee ostaa sitä. Teosten analysointi ja niistä keskustelu on tärkeää; tekijänoikeudet eivät estä sitä, ainoastaan teoksen kopioimista ilman lupaa.

2023

Kuka on teoksen tekijä?

Tekijä. Se sana, kuin kuiskattu salaisuus pimeässä huoneessa. Kuka hän on, tämä arkkitehti, tämän maailman luoja?

• Se on hän, joka antaa muodon. Kirjailija, jonka kynästä syntyy uusia maailmoja, säveltäjä, jonka nuotit tanssivat sydämessä, valokuvaaja, jonka linssi vangitsee ajan hetken.

• Tekijä on luonnollinen ihminen. Ei kone, ei algoritmi, vaan lihaa ja verta, unelmia ja pelkoja täynnä oleva olento. Hän hengittää luomukseensa elämän. Iällä ei ole väliä, lapsenkin mieli voi synnyttää ihmeitä. Alle 18-vuotias voi myös olla tekijä, joka saa tekijänoikeussuojaa.

Tekijä. Se on kuin muisto lapsuudesta, kun piirsin sateenkaaria paperille ja tunsin olevani maailman valtias. Tekijä, ikuinen lapsi, joka leikkii luomisen hiekka-astiassa.

Kenelle kuuluu työntekijän työssään luoman teoksen tekijänoikeus ja käyttöoikeus?

No niin, kuka omistaa sen hienoisen teoksen, jonka se työläinen siellä hikoili? Työnantaja tietenkin! Ainakin jos se työ oli työaikaan ja työnantajan töitä varten tehty, eli jos se ei ollut piilotettua runojen kirjoittamista työtuolissa työaikaan. Oliko se nyt sitten se hieno öljyväri maalaus työpaikan seinälle vai uutinen Hesariin? Sama homma!

Työnantaja nappaa voiton! Niin kuin se karhu sen hunajan pesän! Ei voi mitään, kuuluu peliin. Jos ei halua työnantajan omistavan teoksiaan, täytyy neuvotella erikseen, eli käydä vähän taistelua. Ja se on melkoista vääntöä, kuin vanhan mummon kanssa villasukista.

• Työsuhteen aikana syntyneet teokset: Työnantajalle, ellei ole erikseen sovittu toisin. Ajatellaanpa sitä niin, että työnantaja maksaa palkkaa, jotta työntekijä tekee töitä. Se on vähän niin kuin ostaa taidetta.
• Työn ulkopuolella tehdyt teokset: No siinä tapauksessa, onnenpotku! Ne on työntekijän omia. Kuten se salainen resepti omatekoiseen pizzaan!
• Neuvottelu on avainasemassa: Älä ole hiljaa kuin hiiri! Jos haluat oikeudet teokseesi, puhu asiasta ja neuvottele. Se voi olla vaikeaa kuin käärmeen käsittely, mutta kannattaa! Muista myös tutustua työehtosopimukseen, se on kuin aarrekartta!

Muista, että tässä on vain yleisiä linjauksia. Jokainen tapaus on ainutlaatuinen kuin lumihiutale. Jos asiat ovat todella mutkikkaita, kannattaa kysyä neuvoa asianajajalta. He ovat kuin henkireikä komplikaatioiden keskellä. Ajatellaanpa sitä niin, että onko parempi käyttää 100 euroa asianajajalle vai jäädä ilman oikeuksia miljoonien eurojen arvoiseen ideaan?

2023 on nykyinen vuosi.