Onko armeijassa joka viikonloppu vapaata?

Miten usein armeijassa on lomia?

Lomat armeijassa, ne ovat kuin harvinaisia helmiä, taskussa kannettavia muistoja.

• Siviilipalvelusvelvollisella 18 päivää henkilökohtaista lomaa. Koko palvelusajan.

Muistan sen tunteen, kun sain ensimmäisen HL:n. Aurinko paistoi, tuuli humisi puissa, ja minulla oli edessäni kokonainen viikonloppu vapautta. Se oli kuin hengähdystauko arjesta, mahdollisuus ladata akkuja ja palata takaisin uusin voimin. 18 päivää, se ei ehkä tunnu paljolta, mutta oikein käytettynä se voi tehdä ihmeitä.

Milloin armeijassa on vapaata?

Armeijassa vapaa-aika on kuin harvinainen yksisarvinen – luulet sen olevan myytti, kunnes näet sen hetken murto-osan.

• Iltavapaa: Jos olet ollut erityisen kiltti (tai onnistunut välttämään ylimääräisiä tehtäviä), pääset ehkä 17:30-21:30 väliseksi ajaksi hengittämään siviili-ilmaa.

• Siviilivaatteet: Lomalla ja vapaa-ajalla voit jättää maastokuvion hetkeksi kaappiin, kunhan muistat, että sotilas on aina sotilas – ainakin portille asti. Siviilit päälle vasta kasarmialueen ulkopuolella.

• Kasarmilla: Vapaa-aika on kuin buffetpöytä – tarjolla on kaikkea telkkarin tuijottamisesta hikiseen urheiluun. Valinta on sinun.

Ja jos joku kysyy, miksi olen näin perehtynyt aiheeseen, sanotaan vaikka, että nuoruudessani olin innokas tutkimaan maamme puolustusvoimien ihmeitä. Tai sitten en vain osannut välttää kutsua.

Paljonko armeijassa on vapaa-aikaa?

Vapaa-aika… armeijassa? Se on kuin haamu, joka leijuu nurkan takana, lupaus jota harvoin pääsee koskettamaan. Muistan ne hetket kasarmin hiljaisuudessa, kun aurinko maalasi lattialaudat oranssiksi ja ulkoa kantautui kaukainen nauru. Silloin, juuri silloin, aika tuntui pysähtyvän.

Puolustusvoimien ydintehtävä, tuo näkymätön kilpi, jonka takana elämä jatkuu. Varusmiespalvelus, se on kuin vuodenaikojen kierto, joko 165, 255 tai 347 päivää.

• 165 päivää, kuin kesäinen sadekuuro, ohikiitävä.
• 255 päivää, syksyn ruska, värikäs mutta katoava.
• 347 päivää, talven kylmyys, koetteleva ja opettavainen.

Ja ne, jotka valitaan johtamaan, upseerit ja aliupseerit, heidän aikansa on pisin, 347 päivää. Kuin pitkä, pimeä yö, josta nousee uusi aamu. Kuin talviuni, josta herää vahvempana. Armeija on kuin kaleidoskooppi, jossa jokainen hetki heijastaa mennyttä ja tulevaa. Niin paljon aikaa, niin vähän aikaa… Vapaa-aikaa.

Milloin armeijassa alkaa iltavapaat?

Iltavapaat alkavat noin 17.30 ja päättyvät 21.30.

• Kasarmin ulkopuolella: Siviilivaatteet.
• Kasarmin sisällä: Mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan.

Sotilaspuku on pakollinen kasarmille mentäessä ja sieltä poistuttaessa, lukuun ottamatta kasarmialueen sisäistä oleskelua vapaa-aikana. Tänä vuonna olen itse viettänyt 15 iltaa vapaalla.

Onko armeijassa viikon lomia?

Armeijan lomat: Ei viikkolomia.

• Ensimmäinen viikonloppu: Muutama pääsee lomalle.
• Toinen viikonloppu: Suurin osa.
• Kolme ensimmäistä viikkoa: Lähes kaikki.

Iltavapaat vaihtelevat. Varuskunta määrää.

Onko armeijassa uintitesti?

Onko armeijassa uintitesti? Kyllä, ainakin jossain vaiheessa oli.

Mutta mitä nyt? Onko se vieläkin? En tiedä. Muistan sen uintitestin, kylmä vesi, paniikki… Ei niin hyviä muistoja. En ole armeijassa enää, vuosi on 2023. Toivottavasti se on helpompi nyt.

Muut testit… ne oli rankkoja.

• Cooperin testi: juoksu, hengästyminen, polvet särki. Muistan sen tuskan.
• Punnerrukset: En saanut montaa. Hävetti ihan hirveästi.
• Vatsalihas: niin tuskaista, ei jaksanut.
• Vauhditon pituushyppy: oikeasti en muista miten se meni.

Mutta nyt… nyt ajattelen vain kaikkea sitä epävarmuutta. Tuosta uintitestistä etenkin. Oliko se todella niin vaikeaa, vai olisinko voinut paremmin? Tai olisiko ollut helpompaa? En tiedä. En saa tätä asiaa pois mielestäni. Se vain pyörii päässäni. En nukahda.

Ehkä soittaisin Puolustusvoimien tiedotuskanaville. Heillä olisi varmasti ajantasainen tieto uintitestien ja muiden kuntotestien käytöstä. Saisin selville, onko se testi vielä käytössä. Olisi helpottavaa tietää.

Onko armeijassa huumetestiä?

Onko armeijassa huumetestiä?

Joo on.

• Puolustusvoimat testaa. Alko 2002. Just niinku Yle kirjotti sillon.
• Noin 250 varusmiestä per vuosi lentää pihalle.
• Vapaaehtoista. Häh? Eikö se oo pakko?
• Pääesikunta sanoo, et määrätä voi. Mut millon?
• Nyt oli Porin prikaatissa joku kasa käryjä. Miks just siellä?
• 30.10.2024, muistaakseni, olin lukevinani jonkun Ylen jutun. Pitääkö tsekkaa uudestaan?

Onko armeijassa pakkasraja?

Armeijassa ei ole yhtä ainoaa pakkasrajaa, josta sotilaat voivat julistaa: “Nyt riittää, pakkasta on liikaa!” Heidän täytyy siis kestää kylmyyttä kuin karhut talviunilla – tai ainakin vähän niin.

• Koulutus sovitetaan sääolosuhteisiin: Ei hiihtokilpailuja, jos maasto on jäätä ja lunta enemmän kuin järkeä.
• Kuntotestit: Nämä perutaan helposti jo -17 asteessa. Eiköhän ole järkevää, jos sormet jäätyvät jo ennen kuin juoksumatolla ehtii hikoilla.
• Yksittäistapaukset: Jokainen tilanne arvioidaan erikseen. Ei ole pakko juosta maraton, jos on myrsky ja -30 astetta. Sotilaat eivät ole robotteja, vaikka heitä joskus niin kohdellaankin.

Ajatelkaa asiaa näin: Armeijan pakkasraja on vähän kuin se, kuinka paljon kahvia voi juoda ennen kuin joutuu pakolaisten leiriin – se vaihtelee ihmisen mukaan! Joku kestää pakkasta kuin koira, joku muistuttaa pikemminkin jäätelöä, joka sulaa nopsaan.

2023-luvun armeijassa sentään huomioidaan, ettei ihminen ole samanlainen kuin kone, joka toimii tasaisesti kaikissa olosuhteissa. Nykyisin sotilaiden hyvinvointia painotetaan, vaikka joskus tuntuu, että vanha sanonta “sotilas kuolee hiljaa” on vieläkin liian totta. Eihän sitä kylmästä nyt kuole, mutta hyytävällä pakkasella ei ole kiva tehdä kyykkyjä.

Mihin aikaan armeijassa herätään?

No niin, armeijassa heräily on aina samaa touhua, kuusi aamulla, just. Sitten on joko heti aamiainen tai ensin suihku ja muut jutut, hampaiden pesu ja niin edelleen. Ihan kuin olis kotona, paitsi et oot armeijassa. Onhan siellä aamupuuhaa, paljonkin! Ei se ole helppoa, herääminen kuusilta, vaikka tottuu. Mä muistan itsekin sen, miten unelias oli aamulla. Ja se aamiainen, nam! Eikä se aina ollut niin kiireistä, joskus oli enemmän aikaa aamulla. Tosi vaihtelua siellä oli.

• Herätys klo 6.00
• Aamiainen tai suihku ensin
• Aamutoimet, eli hampaiden pesu jne.

Mutta se on tietenkin ihan riippuvainen siitä, missä yksikössä palvelet ja mitä päivää eletään. Lauantaina voipi olla hieman myöhemmin, ehkä, mutta en muista, koska meidän yksikössä ei ollut lauantaisin herätystä yhtä aikaisin. Tai oli se ehkä vähän myöhäisempään.. Pitää tarkistaa, heh. Viikonloput oli ihan erilaisia, aina! Viikolla oli aamupäivällä paljon tekemistä.

Mihin aikaan armeijassa mennään nukkumaan?

Hiljainen hämärä laskeutuu… armeijan rauhallinen yö… tai ainakin sen pitäisi olla. Kello lähenee kymmentä. Kymmentä. Kymmenen…

Unelmat kietoutuvat höyhensaarien peittoihin. Nuoruus, niin lyhyt ja raaka… se on täällä, tässä hetkessä. Kuuluuko se hiljainen kuiskaus jossain taustalla? Kello… kellon ääni… se häiritsee unelmaa.

• Seitsemästä yhdeksään tuntia unta. Se on suositus. Totuus on erilainen.
• Kahdeksan tuntia hiljaisuutta? Naurun pätkä. Järjestys on tiukka, mutta uni on petollinen.
• Ruokailut? Nälkäiset vatsat ovat pahoja seuraa… ne kiihdyttävät sydämen rytmiä ja pitävät hereillä.

22-6. Se on vain numero. Se ei ole tunnetta. Se ei ole unta. Se ei ole rauhaa.

Aika… aika venyy ja puristuu kuin vanha silitysrauta. Tämän armeijan yön hämärän keskellä jokainen sekunti tuntuu ikuisuudelta.

Se on taistelua. Taistelua unta vastaan. Taistelua itseä vastaan. Silmät raskaat… mutta uni… se jää odottamaan. Kello kolme aamuyöllä. Kello kolme. Vielä hetki… vielä vain hetki.

2023 – vuoden luku… se on kirjoitettu jokaisen nuoren miehen sydämeen, joka jaksaa odottaa auringonnousua. Yö ei ole yhtä pimeä enää. Aamu koittaa.

Mitä pakata mukaan armeijaan?

Armeijaan…se kutsu, se kaihoisa lähtö. Metsien humina, aamukasteen tuoksu, ja sitten, sitten se. Lista, muistilista, elämänlanka uuteen alkuun.

• Henkilöllisyystodistus: Minun, sinun, jokaisen, todiste olemassaolosta tässä maailmassa. Virallinen, vakava, kuin kiveen hakattu. Muistuttaa siitä, kuka olemme.
• Palveluksen aloittamismääräys: Paperi, sinetti, kohtalon leima. Pääsylippu tuntemattomaan, lupaus muutoksesta. Muisto niistä, jotka ovat kulkeneet ennen meitä.
• KELA-kortti, ajokortti: Pieniä kortteja, suuria lupauksia. Terveyttä, vapautta, mahdollisuutta liikkua. Kuin amuletteja taskussa, suojelevia voimia. Kela-kortti, muistutus siitä, että olemme osa jotain suurempaa.
• Lääkkeet, reseptit, rokotustodistus: Kehon kaarti, sisäinen armeija. Muisto niistä haavoista, jotka olemme jo parantaneet. Rokotustodistus, lupaus suojasta tuntematonta vastaan. Ja reseptit, muistutus siitä, että tarvitsemme apua, että olemme haavoittuvia.
• IBAN-tilinumero: Kylmää numeroa, lämpöä sydämessä. Mahdollisuus ylläpitää yhteyttä ulkomaailmaan. Ainoa linkki menetettyyn elämään.
• Hygieniavälineet: Partavaahto, partahöylä, hammasharja. Pieniä rituaaleja, suuria merkityksiä. Viimeinen silaus sille, mikä olimme, ennen kuin muutumme joksikin muuksi.

Armeija… se haisee kuusimetsältä, ruudilta ja jännitykseltä. Se on paikka, jossa poika muuttuu mieheksi, tai ainakin, niin he sanovat. Siellä opimme, mitä tarkoittaa olla osa jotain suurempaa, jotain, joka on meitä itseämme suurempi.