Onko henkilötunnus salassapidettävä?

Onko henkilötunnus salassapidettävä: Laki vs tietoturva

Kun mietit onko henkilötunnus salassapidettävä, on tärkeää ymmärtää asiaan liittyvät vakavat riskit. Identiteettivarkauksien jatkuva kasvu asettaa kansalaiset vaaraan, jolloin omien tietojen tarkka suojelu muuttuu välttämättömäksi. Tietojen joutuminen vääriin käsiin aiheuttaa mittavaa vahinkoa. Opi tunnistamaan arkisen tietoturvan kriittiset vaatimukset ja turvaa henkilöllisyytesi tehokkaasti.

Onko henkilötunnus salassapidettävä tieto?

Henkilötunnus ei ole virallisessa juridisessa mielessä salassa pidettävä tieto tai salaisuus, mutta sen käsittelyä säännellään erittäin tiukasti tietosuojalainsäädännössä väärinkäytösten estämiseksi. Kysymys siitä, onko henkilötunnus salassapidettävä, sisältää usein monta eri tulkintaa ja vastaus riippuu siitä, puhutaanko arjen tietoturvasta vai laista.

Henkilötunnus on tarkoitettu ainoastaan ihmisten yksilöimiseen ja erottamiseen toisistaan, ei koskaan henkilöllisyyden varmentamiseen tai salasanaksi. Koska se ei ole lain silmissä salaisuus, pelkkä nimen ja tunnuksen tietäminen ei riitä luotettavaan tunnistautumiseen. Silti arjessa siihen on syytä suhtautua kuin arkaluonteiseen tietoon. Muistan, kun itse vuosia sitten annoin tunnukseni puhelimitse yritykselle, jonka taustoista en ollut varma - tuo jälkeenpäin iskenyt epämiellyttävä tunne vatsanpohjassa opetti tarkistamaan käsittelyperusteet aina etukäteen.

Kuka saa kysyä henkilötunnusta ja millä perusteella?

Henkilötunnuksen käsittelylle täytyy aina olla laillinen peruste, kuten lainsäädäntö, luotonanto tai selkeä yksilöintitarve. Esimerkiksi viranomaiset, pankit, vakuutusyhtiöt ja terveydenhuolto käsittelevät tunnusta suoraan lakisääteisten tehtäviensä vuoksi.

Yksityiset yritykset saavat kysyä ja käsitellä tunnustasi silloin, kun kyseessä on luotonanto tai jälkikäteen laskutettava kauppa. Myös hotellit keräävät tiedon matkustajailmoituksia varten lakiin perustuen. Rekisterinpitäjillä on velvollisuus informoida sinua siitä, mihin tarkoitukseen tietoa kerätään. Jos jokin tilanne vaikuttaa epäilyttävältä, älä anna tunnustasi. Asiakaspalvelun ei tulisi koskaan rakentaa toimintaansa niin, että henkilöllisyys varmistetaan pelkän henkilötunnuksen avulla. Mutta tässä onkin tietosuoja henkilötunnus asioissa se suurin ongelma: monet arjen palvelut tekevät niin silti.

Henkilötunnuksen suojaaminen ja identiteettivarkaudet

Huoli omien tietojen turvallisuudesta on täysin perusteltua, sillä identiteettivarkaudet ja niiden yritykset ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi. Suomalaisten identiteettitiedot päätyivät vääriin käsiin noin 45.000 tapauksessa pelkästään yhden vuoden aikana.

Suurin osa väärinkäytöksistä tapahtuu silloin, kun varastetulla tunnuksella tilataan tavaraa laskulla uhrin nimeen. Tämän takia henkilötunnuksen antaminen tai sen merkitseminen tarpeettomasti vaatii varovaisuutta; tietosuojalaki edellyttää, että sitä ei saa merkitä tarpeettomasti esimerkiksi paperisille myyntilaskuille. Suojataksesi itsesi, älä koskaan lähetä henkilötunnustasi suojaamattomalla sähköpostilla tai tekstiviestillä. Hävitä aina paperit, joissa tunnus näkyy, silppuamalla ne huolellisesti. Jos epäilet tietojesi vuotaneen, voit asettaa itsellesi vapaaehtoisen luottokiellon.

Henkilötunnuksen käsittely eri tilanteissa

Lakisääteiset palvelut

Pankit, terveydenhuolto, vakuutusyhtiöt, Kela ja poliisi

Suoraan lakiin perustuva velvoite asiakkaan yksilöimiseksi

Tiedon antaminen on pakollista palvelun saamiseksi

Laskulla ostaminen ja luotonanto

Verkkokaupat (laskulla tilattaessa), puhelinliittymät

Oikeutettu etu luottotietojen tarkistamiseen ja perintään

Perusteltua, jos haluat ostaa velaksi tai tehdä sopimuksen

Tavallinen käteiskauppa ja jäsenyydet

Kanta-asiakaskortit, uutiskirjeet, käteismaksut

Ei laillista tarvetta henkilötunnuksen keräämiselle

Kieltäydy tunnuksen antamisesta ja pyydä muuta keinoa

Mikon oppitunti tietoturvasta: Huijauspuhelusta toipuminen

Mikko, 34-vuotias logistiikka-alan työntekijä Tampereelta, sai arkisena tiistai-iltana puhelun, joka näytti tulevan tunnetun operaattorin asiakaspalvelusta. Häntä pyydettiin vahvistamaan henkilötunnuksensa teknisen päivityksen vuoksi, ja väsyneenä hän luovutti sen miettimättä sen pidempään.

Ensimmäinen virhe paljastui viikon kuluttua, kun Mikko sai sähköpostiinsa tilausvahvistuksen kalliista elektroniikkalaitteesta, jota hän ei ollut koskaan tilannut. Huijari oli käyttänyt Mikon nimeä ja henkilötunnusta tilatakseen tavaraa osamaksulla verkkokaupasta.

Mikko yritti aluksi selvittää asiaa soittamalla suoraan verkkokaupan asiakaspalveluun, mutta ilman virallista rikosilmoitusta laskun perintää ei voitu keskeyttää. Hän tajusi, että pelkkä oma ilmoitus ei riitä, vaan prosessi vaatii viranomaisten virallisia dokumentteja ja nopeaa reagointia.

Tehtyään rikosilmoituksen poliisille ja hankittuaan omaehtoisen luottokiellon Mikko sai peruutettua petoksella tehdyt sopimukset kahden viikon kuluessa. Kokemus opetti, että henkilötunnusta ei saa koskaan antaa puhelimessa, jos puhelu on tullut ulkopuolelta ilman omaa pyyntöä.