Onko kuolinpesä luonnollinen henkilö?

Onko kuolinpesä luonnollinen henkilö? No ei tietenkään! Tuntuu vähän hassulta edes kysyä, eikö? Kuvittele, että kuolinpesä kävelisi kadulla… Ei, ei, se ei vain toimi.

Kuolinpesä ei ole ihminen, eikä se hengitä tai ajattele. Se on… no, se on kuin varjo, jälki siitä, mitä oli. Se on kuin laatikko, täynnä muistoja, tavaroita, velkoja ja joskus, jos onnekas, vähän rahaa. Muistan, kun mummoni kuoli. Hänen kuolinpesänsä, se oli outo juttu. Kaikki hänen tavaransa, ne kertoivat tarinaa hänestä, mutta hän itse ei ollut enää siinä. Oli vain tavaroita. Ja paperityötä, paljon paperityötä.

Niin, kuolinpesä ei ole ihminen. Eikä se ole myöskään yritys tai yhdistys. Oikeudellisesti, "henkilö" voi olla joko elävä, hengittävä ihminen – luonnollinen henkilö – tai sitten yritys tai muu sellainen virallinen juttu – oikeushenkilö. Ne ovat ne kaksi vaihtoehtoa. Muistan jostain lukeneeni, että jossain päin maailmaa joelle oli annettu oikeushenkilön status – hullua, eikö? Mutta kuolinpesä… se ei ole kumpaakaan.

Joskus kuulee puhuttavan "kuolinpesästä" kuin se olisi joku toimija, "kuolinpesä myy talon" tai "kuolinpesä maksaa velan." Mutta eihän kuolinpesä itse tee mitään! Se on vain kokoelma tavaroita ja velvoitteita, joita joku – yleensä perillinen tai pesänhoitaja – hallinnoi. He tekevät ne päätökset, he myyvät sen talon ja maksavat ne velat, kuolinpesän nimissä.

Joten, vaikka kuolinpesään liittyy paljon ihmisiä ja tunteita, se ei itse ole ihminen. Ei lähellekään. Se on vain… jäännös. Ja sekin, lopulta katoaa.