Onko rusketus vaarallista?

Onko rusketus vaarallista? Totuus ihovaurioista

Monet pohtivat, onko rusketus vaarallista vai pelkästään terveen näköinen merkki aurinkoisista päivistä. Tosiasiassa ihon tummuminen viestii aina suojareaktiosta ja UV-säteilyn aiheuttamista vaurioista. Ihon terveys vaatii oikeaa tasapainoa, jotta vältetään vakavat terveydelliset haitat ja ennenaikainen vanheneminen. Tutustu tarkempiin suosituksiin suojautumisesta.

Onko rusketus vaarallista vai merkki terveydestä?

Kysymys siitä, onko rusketus vaarallista, sisältää useita eri näkökulmia ja riippuu vahvasti yksilöllisestä altistuksesta sekä suojautumisesta. Monille suomalaisille auringonpaisteen haitat tulevat yllätyksenä, sillä lyhyen kesän aikana valosta halutaan nauttia mahdollisimman paljon. Ihon terveys ja aurinko ovat kuitenkin monimutkaisessa suhteessa keskenään, sillä ruskettuminen on todellisuudessa ihon puolustusreaktio ultraviolettisäteilyä (UV) vastaan, mikä tarkoittaa, että iho yrittää suojautua solutason vaurioilta.

Tilastojen mukaan noin 63 prosenttia suomalaisista ihannoi yhä rusketusta, vaikka lääketieteellinen fakta on selvä. Rusketus syntyy, kun UV-säteily vaurioittaa ihosolujen perimää eli DNA-rihmoja. Tämä vaurio aktivoi pigmenttisolut tuottamaan melaniinia, joka tummentaa ihoa. Se on siis merkki jo tapahtuneesta solutason stressistä, ei suinkaan terveydestä. Muistan itsekin nuoruudestani ne kesät, kun makasin rannalla tuntikausia tavoittelemassa täydellistä sävyä. Ihoni punotti ja kuumotti, mutta ajattelin sen kuuluvan asiaan. Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, että jokainen tällainen hetki kerryttää pysyvää vauriota solumuistiin.

D-vitamiini ja auringonvalo pohjoisessa ilmastossa

Auringonvalolla on kiistattomia hyötyjä, sillä se käynnistää elimistölle välttämättömän D-vitamiinin tuotannon iholla. Tämän vuoksi monet ajattelevat, että pitkä oleskelu auringossa ilman suojaa on tarpeellista vitamiinitasojen takaamiseksi.

Inhimillinen harha johtaa usein liialliselle altistukselle. Todellisuudessa d-vitamiini auringonvalo kohtaavat tehokkaasti jo lyhyessä ajassa - useimmille riittää noin 15 minuutin päivittäinen altistus käsivarsille ja kasvoille kesäaikaan. Tämän jälkeen iho ei pysty hyödyntämään enempää säteilyä vitamiinin valmistukseen, vaan auringonpaisteen haitat alkavat dominoida. Suomen pimeässä talvessa tilanne on toinen, ja silloin onkin syytä turvautua muihin lähteisiin kuin auringonpalvontaan.

Aurinko talvella Suomessa ja UV-indeksin merkitys

UV-säteilyn määrä vaihtelee merkittävästi vuodenaikojen mukaan, ja suojautumisen tarve määritellään kansainvälisen UV-indeksin avulla. Suomessa suojautumisraja ylittyy yleensä toukokuusta elokuuhun.

Vain noin 42 prosenttia suomalaisista tietää, mitä UV-indeksi tarkoittaa ja osaa hyödyntää sitä suojautumisessa. Kun mittari näyttää arvoa 3 tai enemmän, ihon terveys ja aurinko vaativat tarkkuutta. Erityisen salakala aurinko talvella suomessa voi olla kevään hangilla, jollom puhdas lumi heijastaa säteilyn takaisin kasvoille moninkertaisena, vaikka ilman lämpötila olisi pakkasen puolella.

Erilaiset UV-säteilyn tyypit ja niiden vaikutus ihoon

Auringosta maahan saapuva ultraviolettisäteily jaetaan pääasiassa kahteen tyyppiä, jotka vaikuttavat ihoon eri tavoin.

UVA-säteily

- Tuhoaa kollageenia, aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista ja rypistymistä

- Menee ihon syvimpiin kerroksiin ja läpäisee myös pilvet sekä ikkunalasit

- Muodostaa noin 90-99 prosenttia maahan pääsevästä UV-säteilystä

UVB-säteily

- Aiheuttaa ihon palamista, punoitusta ja suoria DNA-vaurioita

- Jää ihon pintaosiin eli epidermikseen eikä läpäise tavallista lasia

- Kattaa noin 1-10 prosenttia auringon kokonaissäteilystä maassa

Mikon kokemus: Rusketuksen tavoittelusta ihovaurioiden korjaamiseen

Mikko, 34-vuotias toimistotyöntekijä Tampereelta, vietti nuorempana viikonloppuja auringossa ilman aurinkorasvaa, koska halusi urheilullisen rusketuksen ja uskoi vaalean ihonsa tottuvan säteilyyn.

Ensimmäinen yritys suojautua alkoi vasta, kun iho paloi pahasti selästä juhannuksena. Mikko yritti rasvata ihoa vasta palamisen jälkeen, mutta vaurio oli jo tapahtunut ja iho kuoriutui kivuliaasti.

Vuosia myöhempeen Mikko huomasi kasvoilleen ilmestyvän pysyviä maksaläiskiä ja karheita kohtia. Hän tajusi, että oppi oli otettava kantapään kautta: rusketus ei ollut terveyden merkki, vaan iho yritti huutaa apua.

Nykyään Mikko käyttää päivittäin suojakerrointa 30 huhtikuusta lähtien ja tarkistaa UV-indeksin sovelluksesta. Ihon kunto on vakiintunut, ja hän on hyväksynyt oman luonnollisen vaalean ihonsävynsä.