Onko muistisairaalla itsemääräämisoikeus?

Muistisairaus ei vie itsemääräämisoikeutta: Ihmisarvo ja valinnat sairauden varjossa

Muistisairaus on moniulotteinen ja usein vähitellen etenevä tila, joka vaikuttaa yksilön kognitiivisiin kykyihin, käytökseen ja lopulta myös toimintakykyyn. Tämän vuoksi herää usein kysymys: säilyykö muistisairaalla henkilöllä itsemääräämisoikeus? Vastaus on yksiselitteinen: kyllä. Itsemääräämisoikeus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle syntymästä kuolemaan.

Itsemääräämisoikeuden ydin muistisairaan ihmisen kohdalla

Itsemääräämisoikeus ei tarkoita tässä yhteydessä sitä, että jokainen muistisairaan henkilön päätös olisi aina täysin rationaalinen tai riskitön. Sen sijaan se tarkoittaa oikeutta olla kuultu, ymmärretty ja osallistua omien asioiden hoitoon niin pitkälle kuin mahdollista. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen muistisairaan ihmisen kohdalla edellyttää:

• Ymmärryksen tukemista: Selkeää ja yksinkertaista kommunikointia, jossa otetaan huomioon henkilön kognitiivinen taso. Kuvien, eleiden ja tutun ympäristön käyttö voi auttaa ymmärtämään asioita paremmin.
• Osallistamista päätöksentekoon: Vaikka muistisairaus vaikeuttaisi päätöksentekoa, henkilöä tulee aina kuulla ja ottaa huomioon hänen toiveensa ja mieltymyksensä. Päätökset tulisi tehdä yhdessä, tukien henkilöä punnitsemaan eri vaihtoehtoja.
• Toiveiden kunnioittamista: Muistisairaan henkilön aiemmin ilmaistut toiveet (esim. hoitotahto) tulee aina ottaa huomioon. Myös uusia, muuttuneita toiveita on tärkeää kuunnella ja arvioida niiden taustalla olevia syitä.
• Väärinkäsitysten välttämistä: Oletukset muistisairaan henkilön kyvyistä voivat johtaa virheellisiin johtopäätöksiin. Jokainen henkilö on yksilö, ja hänen kykyjään tulee arvioida yksilöllisesti ja säännöllisesti.

Haasteet ja eettiset pohdinnat

Muistisairauden edetessä itsemääräämisoikeuden toteuttaminen voi vaikeutua. Silloin on tärkeää turvautua läheisten, hoitohenkilökunnan ja tarvittaessa edunvalvojan apuun. Eettiset pohdinnat nousevat esiin erityisesti tilanteissa, joissa henkilö ei enää kykene ilmaisemaan tahtoaan selkeästi tai hänen päätöksensä voivat vaarantaa hänen oman tai muiden turvallisuuden. Tällöin on noudatettava parasta etua -periaatetta, jossa pyritään tekemään päätös, joka on henkilön edun mukainen, ottaen huomioon hänen aiemmin ilmaisemansa toiveet ja arvot.

Yhteiskunnallinen vastuu

Yhteiskuntana meillä on vastuu luoda muistisairaille henkilöille ympäristö, jossa he voivat tuntea olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja voivat elää mahdollisimman täysipainoista elämää. Tämä edellyttää:

• Koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä: Ymmärryksen lisääminen muistisairaudesta auttaa vähentämään stigmaa ja parantamaan asennetta muistisairaita ihmisiä kohtaan.
• Laadukkaita palveluita: Muistisairaille henkilöille tulee tarjota monipuolisia ja yksilöllisiä palveluita, jotka tukevat heidän itsenäisyyttään ja mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnalliseen toimintaan.
• Lainsäädännön kehittämistä: Lainsäädännön tulee turvata muistisairaiden henkilöiden oikeudet ja varmistaa, että heidän ääntään kuullaan päätöksenteossa.

Lopuksi

Muistisairaus ei poista ihmisarvoa eikä itsemääräämisoikeutta. Se asettaa meille haasteen tukea ja kunnioittaa muistisairaita ihmisiä, jotta he voivat elää täysipainoista elämää omilla ehdoillaan niin pitkälle kuin mahdollista. Jokainen pienikin teko, joka vahvistaa muistisairaan henkilön itsemääräämisoikeutta, on askel kohti ihmisarvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.