Onko poliisilla oikeus tutkia puhelin?

Milloin poliisilla on oikeus tutkia puhelimen tiedot?

Minä muistan kyllä, kun ennen poliisi tarvitsi tosi vahvat syyt ja oikeuden luvan, jos halusi vilkaista puhelinta. Oli aina vähän sellainen juttu, että yksityisyys oli paremmin turvassa.

Mutta sitten tuli muutos, ja nyt ne voi tutkia aika vapaasti, ihan vaan omalla päätöksellään. Se tuli vähän yllätyksenä, ainakin minulle. Se tuntuu aika hurjalta, kun ajattelee, kuinka paljon kaikkea meidän puhelimissa onkaan.

Se perustuu EU-tuomioistuimen päätökseen, kuulemma. Ne katsoi, että puhelimen tiedot voi paljastaa niin paljon henkilökohtaista, että niiden tarkasteluun tarvitaan joku tolkku. Ironista, eikö. Nyt poliisi saa niitä silti tutkia melko helposti.

Olen itsekin joutunut tilanteeseen, jossa olin huolissani siitä, mitä kaikkea poliisi voisi nähdä. Onneksi omalla kohdallani ei koskaan mennyt siihen pisteeseen, mutta se ajatus, että joku voisi noin vain selata omia viestejä tai kuvia, on kyllä aika pelottava.

Ajattele nyt vaikka niitä tuhansia puhelimia, joita ne tutkii vuodessa. Sehän on valtava määrä. Ja nyt sitä kynnystä aiotaan madaltaa entisestään, eli niitä puhelimia tutkitaan vaan lisää. Kai ne sitten pitää sitä jotenkin perusteltuna.

Minusta se on silti vähän huolestuttavaa. Tuntuu, että yksityisyyden raja vain hämärtyy koko ajan enemmän ja enemmän. Toivon vain, että niitä tutkintoja tehdään edelleen vastuullisesti.

Voiko poliisi kuulustella puhelimessa?

Meni hermot ihan totaalisesti viime lokakuussa kun mun vanha Jopo pöllittiin meidän taloyhtiön pyöräkellarista täällä Kallios. Tein netissä rikosilmoituksen ja unohdin koko homman, eihän niitä ikinä löydy.

Sitten pari viikkoa myöhemmin soi puhelin, tuntematon numero. Yleensä en vastaa, mut jostain syystä vastasin. Sieltä esittäytyi joku konstaapeli Pasilan poliisiasemalta. Aluks olin ihan että mitä nyt taas, joku myyjä.

Se kyseli just siitä mun pyörävarkaudesta. Se oli outo tunne. Ensiksi epäilin, onko tää joku huijauspuhelu, mut sit se kuulosti niin asialliselta ja tiesi mun rikosilmoituksen numeron. Koko juttu hoidettiin siinä puhelimessa, kesti ehkä kymmenen minuuttia.

Käytiin läpi mitä tapahtu, millon huomasin varkauden ja mitä vaatimuksia mulla on. Se kyseli ihan perusjuttuja, pyörän tuntomerkit, rungonnumero (jonka jouduin kaivamaan vanhasta kuitista), ja olinko vaatimassa korvauksia. Se oli yllättävän helppoa, siis ihan oikeesti tosi helppoa. Tuli olo, että asialle oikeesti tehdään jotain, vaikkei se pyörä koskaan takaisin tullutkaan.

• Poliisikuulustelu puhelimitse on mahdollista. Tämä koskee erityisesti rikoksen uhria eli asianomistajaa.
• Sopii yksinkertaisiin ja selviin rikosjuttuihin. Esimerkiksi varkaudet tai vahingonteot, joissa ei ole epäselvyyttä tapahtumien kulusta.
• Kuulustelun ajankohdasta voi neuvotella. Jos poliisin ehdottama soittoaika ei sovi, on täysin normaalia pyytää uutta aikaa.
• Puhelinkuulustelussa varmistetaan henkilöllisyys ja käydään läpi tapahtumatiedot, anastetun omaisuuden arvo sekä asianomistajan vaatimukset, kuten rangaistus- ja korvausvaatimukset.
• Asianomistajalla on oikeus kieltäytyä puhelinkuulustelusta ja pyytää päästä asemalle henkilökohtaiseen kuulusteluun, jos hän kokee sen paremmaksi vaihtoehdoksi.

Voiko poliisi kuunnella puheluita?

Kyllä. Poliisi kuuntelee. Jos on tarpeeksi painava syy.

Ei siihen riitä parkkisakko. Eikä edes tavallinen pahoinpitely. Puhutaan rikoksista, joista voi tulla vähintään neljä vuotta vankeutta. Tai ne on erikseen laissa mainittu.

Telekuuntelun edellytykset ovat tiukat. Tuomioistuin myöntää luvan. Ei poliisi itse. Lupa on voimassa kuukauden kerrallaan. Sitä voidaan jatkaa.

Poliisi saa kuunnella puheluitasi, jos sinua epäillään esimerkiksi näistä:

• Törkeä huumausainerikos
• Henkirikos tai sen valmistelu
• Terrorismiin liittyvä rikos
• Törkeä petos tai kavallus
• Törkeä ihmiskauppa
• Maanpetosrikos

Kyse ei ole vain puheluista. Valvonta kattaa kaiken.

• Telekuuntelu: Reaaliaikainen puheen kuuntelu.
• Televalvonta: Kenelle soitat. Mistä soitat. Milloin. Ei puheen sisältöä. Pelkät metatiedot riittävät tuhoamaan elämän.
• Sähköpostin ja viestien valvonta: WhatsApp, Signal, sähköpostit. Kaikki menee.

Kaverin veli jäi kiinni huumeista. Kuuntelivat kuukausia. Jokainen puhelu nauhalla. Ei ollut enää mitään yksityistä. Ei mitään.

Yksityisyys on ehdollinen etu. Ei perusoikeus.

Miten poliisi kutsuu kuulusteluun?

Poliisi kutsuu kuulusteluun rikoksen osalliset: rikoksesta epäillyn, asianomistajan (uhrin) ja todistajat. Kutsu toimitetaan tyypillisesti kirjeitse, puhelimitse tai joskus virka-apuna.

Kuulustelukutsu ei ole pelkkä ilmoitus, vaan osa laajempaa esitutkintaprosessia. Poliisi ei kutsu turhaan; jokainen kuulustelu palvelee tiettyä tarkoitusta. On mielenkiintoista, miten oikeusjärjestelmä pyrkii rakentamaan kokonaiskuvaa fragmentaarisista tiedoista.

Kutsun ajoitus vaihtelee suuresti: voit saada kutsun heti rikosilmoituksen jälkeen tai vasta kuukausien kuluttua tapauksen tutkinnan edetessä. Tämä antaa tutkijalle aikaa kerätä muuta todistusaineistoa ja hahmottaa tilannetta kokonaisvaltaisesti.

Kuulustelussa poliisi pyytää sinua kertomaan tapahtuneesta omin sanoin. Tämä on kriittinen hetki, sillä ihmisen oma kertomus on usein ensisijainen tiedonlähde. Pohjimmiltaan haemme totuutta, tai ainakin mahdollisimman tarkkaa rekonstruktiota tapahtuneesta.

Mutta onko totuus aina yksiselitteinen? Jokaisella osapuolella on oma näkökulmansa, oma totuutensa, ja poliisin tehtävä on yhdistää nämä palaset eheäksi kuvaksi. Se vaatii malttia ja kykyä kuunnella tarkasti.

Kuulusteluihin liittyy erilaisia menettelytapoja. Ne eivät aina ole formaaleja kuulustelutilanteita pöydän ääressä:

• Ensimmäinen puhuttelu: Usein paikan päällä tapahtuneen jälkeen. Tämä on nopea tilannekuvan luominen.
• Varsinainen kuulustelu: Tämä tapahtuu poliisiasemalla ja kirjataan pöytäkirjaan. Tässä keskitytään yksityiskohtiin.
• Uudelleenkuulustelu: Jos uutta tietoa ilmenee tai tarvitaan tarkennuksia.
• Valokuvaus tai näytteenotto: Kuulustelun yhteydessä voidaan suorittaa myös muita toimenpiteitä, jos ne ovat tutkinnan kannalta tarpeellisia.

Muistan itsekin erään kerran, kun sain kutsun todistajaksi. Se oli yllättävää ja jännittävää. Menin paikalle ja kerroin, mitä olin nähnyt. Olin valmistautunut paljon monimutkaisempaan tilanteeseen, mutta se oli lopulta hyvin suoraviivaista. Poliisit olivat ystävällisiä ja ammattitaitoisia. Siinä oppi, että järjestelmä toimii omalla logiikallaan, joka ei aina vastaa mediasta saatua kuvaa. Minusta on tärkeää suhtautua näihin tilanteisiin avoimesti ja rauhallisesti.

Esitutkintalaki (1.7.2014/805) säätelee kuulustelujen menettelyjä Suomessa. Se takaa kuulusteltavalle tietyt oikeudet, kuten oikeuden avustajaan ja olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Tämä periaate, nemo tenetur se ipsum accusare, on oikeusvaltion kulmakiviä. Se korostaa yksilön suojaa valtaa vastaan, mikä on syvällinen filosofinen kysymys ihmisarvosta ja vapaudesta. On hyvä tiedostaa nämä oikeudet ennen kuulusteluun menemistä.

Milloin poliisi kuulustelee?

No milloinkas sitä poliisisedän juttusille oikein kutsutaan? Eihän sinne ihan arpajaisilla pääse, vaan kyseessä on aina esitutkinta, kun joku on tehnyt jotain pahaa ja koko homma pitää selvittää juurta jaksain, kuin umpisolmuun mennyttä ongen siimaa.

Koko tämän näytelmän tarkoitus on kerätä todistusaineistoa. Poliisi yrittää kasata palapeliä, jossa osalla paloista on jalat ja ne yrittävät juosta karkuun. Faktat pöytään, huhut romukoppaan, siinä se ajatus.

Kuka sitten pääsee estradille? No, roolitus on yleensä aika selkeä:

• Asianomistaja: Tämä on se sankari tai uhri, jonka takia koko sirkus on pystyssä. Rikoksen uhri pääsee yleensä ensimmäisenä kertomaan oman tuskaisen tarinansa. Jos uhri on pieni lapsi, ensin jututetaan sitä aikuista, jolla hälytyskellot soivat päässä ja joka teki ilmoituksen.
• Rikoksesta epäilty: Tarinan konna ja se, joka istutetaan kuumottavimpaan tuoliin. Häneltä yritetään tiukata, että mitäs sitä tulikaan tehtyä viime tiistaina kello 22:15 ja miksi ihmeessä.
• Todistaja: Se onnekas sielu, joka sattui näkemään kaiken tai ei yhtään mitään, mutta oli kuitenkin paikalla. Oli se sitten naapurin verhojen välistä tiiraillut Kyllikki tai se koiranulkoiluttaja, joka muistaa vain nähneensä "jonkun hattupäisen hahmon".

Poliisi suorittaa kuulustelun osana esitutkintaa.Kuulusteltavia henkilöitä ovat:

• Asianomistaja (rikoksen uhri)
• Rikoksesta epäilty
• Todistaja Kun rikoksen uhri on lapsi, poliisi kuulustelee ensin aikuisen, joka on tehnyt ilmoituksen tai havainnut epäilyn.