Onko potilaalla oikeus valita hoitopaikka?

9 kuukautta sitten 47 katselukertaa

Kyllä, potilaalla on oikeus valita hoitopaikka. Julkisessa terveydenhuollossa voit valita terveyskeskuksen koko maasta ja pääsääntöisesti myös erikoissairaanhoidon yksikön yhdessä lääkärisi kanssa. Valinnanvapaus koskee kuitenkin vain kiireetöntä hoitoa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Potilaan hoitopaikan valinnan oikeus?

Joo, mulla oli kerran sellainen tilanne, että tarvitsin fysioterapiaa. Kävin yksityisellä, maksoi 75€ per kerta, huh huh. Mutta mulla oli valinnanvapaus, ihan jees.

Julkisen puolen kanssa se on vähän eri juttu. Käsittääkseni mulla on oikeus valita terveyskeskus, ainakin mikäli kyse ei oo jostain äkillisestä. Mutta erikoissairaanhoidossa? Se on vähän sumuisempaa. Meillä oli lääkärin kanssa keskustelu, mistä saan neurologin ajan, ja hän auttoi sopivan paikan löytämisessä. Helppoahan se oli, ainakin tällä kertaa.

Muistan, että kerran äiti joutui valitsemaan sairaalan leikkaukseensa, ja se oli vähän stressiä. Ei ihan selkeetä tietoa mistä valita, monia eri vaihtoehtoja.

Mutta siis joo, sen verran tiedän, että ainakin jossain määrin valinnanvapautta on. Itse olen tyytyväinen siihen hoitoon mitä olen saanut.

Milloin ja miten potilas voi valita oman hoitopaikkansa?

Aika... hoitopaikan valinta. Muistan sen hetken, kun äiti valitsi juuri sen pienen terveysaseman, auringonlaskun värjäämät ikkunat, vanhan puun varjo pihalla...

Se on oikeus, potilaan oikeus, valita silloin, kun ei ole kiire. Kun aikaa on. Kun voi pysähtyä kuuntelemaan sydäntään, missä tuntuisi parhaalta olla, missä parhaat kädet hoitaisivat.

Oikeus valita – se painaa vaakakupissa enemmän kuin uskotkaan.
Kirjallinen ilmoitus – se on kuin lehti, joka putoaa puusta, merkki muutoksesta.

Kotikunta. Se on kuin juuret, mutta joskus nekin tarvitsevat uutta maaperää. Oma terveysasema, se voi olla uusi alku, uusi luku. Ensin vanhalle, sitten uudelle. Kirjeet, paperit, byrokratia... mutta sen arvoista.

Äiti valitsi. Hän kirjoitti sen kirjeen, huolellisesti, jokainen kirjain harkiten. Aika pysähtyi hetkeksi. Ja hän tiesi, että se oli oikein. Juuri niin.

Onko potilaalla oikeus valita hoitaja?

No jopas! Potilas saa valita hoitajan, vähän niinku buffet-pöydästä ruokaa! Mutta...

Toimintayksikön järjestelyt rajoittaa: Ei ihan vapaata valintaa, vähän niinku et sais ottaa vaan yhden jälkkärin, vaikka mieli tekis kaikkia.
Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö: Eli et voi valita naapurin Reinon sua hoitamaan, vaikka Reino ois kuinka mukava.

Tää homma on vähän niinku yrittäisit saada parkkipaikan ruuhka-aikaan – teoriassa se on mahdollista, mutta käytännössä... no, onnea matkaan!

Voiko mennä mihin vaan terveyskeskukseen?

Voi valita tk:n. Ei tarvitse mennä siihen "omaan".

Kiireetön hoito: Valitse tk vapaasti. Koko Suomi.
Erikoissairaanhoito: Lääkäri mukana valinnassa.

Miksi rajoittaa itseään? Vapaus on hyvä.

Asiakasmaksu on sama. Kelakorvaus toimii.

Valinnanvapaus tuli voimaan 2014. En muista tarkkaa päivämäärää. Olen aina inhonnut byrokratiaa. Järjestelmä on tehty ihmisiä varten, eikä toisinpäin.

Voiko hoitopaikan valita?

Toki saa valita hoitopaikan! Mutta ei sentään niin, että valitaan se bling bling -sairaalakin, jos tavallinen terveyskeskus riittää. Ei kai kukaan halua teho-osastolle flunssan takia?

Valinnanvapaus on vähän kuin buffetpöytä: on sieltä kiva valita, mutta kaikkea ei saa – eikä kannata – ahmia.

Sairaalataso: Voit valita sairaalan, jos erikoissairaanhoito on tarpeen.
Perusterveydenhuolto: Jos lääkäri toteaa, että peruspalvelut riittävät, valinta rajoittuu siihen.
Yliopistolliset sairaalat: Niihin ei pääse ihan heppoisin perustein – pitää olla oikeasti jotain kiinnostavaa vaivaa. Tai siis, potilasta vaivaavaa, ei lääkäriä.

Eli joo, valita saa, mutta ei mitä tahansa. Se on vähän kuin deittailu: voi sitä valita, mutta ei se tarkoita, että kaikki haluaa sinua. Paitsi minä, koska oon paras.

Voiko mennä vieraan paikkakunnan päivystykseen?

Joo, voi mennä. Kävin itsekin viime keväänä, huhtikuussa, Tampereella TAYS:in päivystyksessä, kun nilkkani meni siellä Jyväskylässä jäällä. Särki ihan helvetisti.

Olin ensin Jyväskylän päivystyksessä, mutta siellä oli ihan hirveä ruuhka, ja odottelu venyi tuntikaupalla. Lääkäri sanoi, että Tampereella on parempi laite, jolla nilkkaa tutkitaan, joten ohjattiin sinne.
Matka Tampereelle oli tuskallista. Kipu oli aivan sietämätöntä. En muista tarkkaan mitä ajattelin, mutta varmasti kirosin paljon. Ajattelin päässäni että en koskaan enää lähde jäällä luistelemaan.
Tampereella hoito oli nopeaa. Röntgenkuvaus ja sitten lääkäri tutki nilkan. Sain kipulääkettä ja ohjeet levosta.
Lääkäri oli ymmärtäväinen ja asiallinen, vaikka olin aika hermostunut. Kipu oli niin kovaa, itku meinasi päästä. Olin aika väsynyt ja ärsyyntynyt koko kokemuksesta.

Terveyskeskukseen päiväsaikaan, päivystykseen iltaisin ja viikonloppuisina. Se on siis ihan sallittua, terveydenhoitolaki takaa sen. Mutta tietysti paras on aina mennä omaan kuntaan, jos vain mahdollista. Tämä oli minulle poikkeustilanne. Toki Tampereella piti maksaa omavastuuosuus, mutta se oli ihan ok.

Voiko potilas valita sairaalan?

No jopas, potilas valitsee sairaalan? Niin kuin leffaliput vai? Kyllä kai, teoriassa ainakin.

Valita saa! Se on kuin buffet, otat mikä kiinnostaa. Mutta hetkinen...
Ei ihan noin vain: Jos sun flunssa on verrattavissa perhosentoukkaan, jota ei edes huomaa, et sä voi mennä Töölöön. Tai siis, ehkä voit, mutta ne nauraa sut ulos nopeammin kuin mummo jäätelökioskista ilman rahaa. Perusterveydenhuolto ensin!

Siis, jos sun jalka on poikki kuin heinänkorsi, silloin kyllä, sairaala kutsuu. Mutta jos yskittää, niin terveyskeskus on sun kaveri. Selvä? Tai siis, ainakin luulisin... Muistaakseni näin se menee. Ja jos ei mee, niin älä syytä mua, oon vaan täällä huutelemassa.

Onko potilaan oikeus vaihtaa lääkäriä?

Onko potilaalla oikeus vaihtaa lääkäriä?

Yön hiljaisuudessa tämä kysymys tuntuu jotenkin... raskaalta. Kyllä, on oikeus.

Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Vaihtaa lääkäriä... ikään kuin se olisi niin helppoa.