Pitääkö henkilökortissa olla sormenjäljet?

Pitääkö henkilökortissa olla sormenjäljet? Kyllä 12v täyttäneille

pitääkö henkilökortissa olla sormenjäljet on tärkeä kysymys, jotta vältät ongelmat hakuprosessissa tai mahdolliset esteet matkustamiselle. Tunnistautumisvaatimusten huolellinen ymmärtäminen varmistaa asioinnin sujuvuuden ja estää epäselvyydet viranomaisten kanssa. Tutustu ehtoihin huolellisesti varmistaaksesi oikeaoppisen tunnistautumisen ja matkustusoikeutesi säilymisen.

Mikä on totuus: Pitääkö henkilökortissa olla sormenjäljet?

Kyllä, 12 vuotta täyttäneen henkilökohtaisessa matkustusoikeudellisessa henkilökortissa on oltava sormenjäljet. Tämä sääntö astui voimaan elokuussa 2021, ja jäljet tallennetaan suoraan kortin sirulle turvallisuuden takaamiseksi.^[1] Päätös koskee kaikkia tavallisia henkilökortteja, joita käytetään matkustusasiakirjoina.

Identiteettivarkaudet ovat kasvava ongelma, ja biometristen tunnisteiden lisääminen voi vähentää väärinkäytöksiä. Sormenjälkien avulla varmistetaan (ja tämä on kriittistä), että kortin esittäjä on todella sen laillinen omistaja. Menetelmä on tuttu passeista jo pitkältä ajalta. ^[2]

Harvoin on yksittäinen korttiuudistus herättänyt näin paljon hämmennystä. Kun itse uusin korttini viime vuonna, oletin voivani hoitaa kaiken kätevästi verkossa. Olin väärässä. Jouduin varaamaan erillisen ajan poliisiasemalle pelkkien sormenjälkien takia. Se turhautti aluksi. Kuitenkin prosessin aikana ymmärsin turvatoimien tärkeyden - ne suojaavat minun omia tietojani.

Poikkeukset: Keneltä sormenjälkiä ei oteta henkilökorttiin?

Kaikkiin kortteihin ei kuitenkaan vaadita biometrisiä tunnisteita. Alle 12-vuotiailta lapsilta sormenjälkiä ei oteta lainkaan. Myöskään ilman matkustusoikeutta myönnettäviin kortteihin - joita käytetään usein vain sähköiseen asiointiin - tai väliaikaisiin henkilökortteihin niitä ei tarvita. Sääntö siitä, tarvitaanko henkilökorttiin sormenjäljet, on melko selkeä, kun sen oppii.

Entä jos fyysinen vamma estää jälkien ottamisen? Se on täysin mahdollista. Jos sormenjälkiä ei voida saada vamman, sairauden tai muun fyysisen esteen vuoksi, kortti voidaan myöntää ilman niitä. Aivan oikein. Tällöin kortin sirulle merkitään yksinkertaisesti tieto siitä, miksi jälkiä ei ole voitu tallentaa.

Tietoturva: Joutuvatko tietoni poliisin rikosrekisteriin?

Seuraava on erittäin yleinen huolenaihe: moni luulee sormenjälkiensä päätyvän suoraan rikosten tutkintarekistereihin. Ollaanpa rehellisiä - yksityisyydensuoja mietityttää meitä kaikkia, ja ajatus omien sormenjälkien luovuttamisesta valtiolle tuntuu monista epämiellyttävältä.

Yleinen käsitys on, että sormenjälkien sähköinen tallennus on suuri turvallisuusriski, koska digitaalisia tietokantoja voidaan hakkeroida. Mutta kokemukseni mukaan todellisuudessa paperisten asiakirjojen väärentäminen on huomattavasti helpompaa ja yleisempää. Tosiasiassa sormenjäljet henkilökorttia varten tallennetaan vain kortin sirulle ja erilliseen henkilökorttirekisteriin, joka on tarkasti erillään rikospoliisin tietokannoista.

Kortin siru on vahvasti salattu. Tietojen lukeminen vaatii fyysisen kontaktin lukulaitteeseen sekä salauksen purkuavaimen. Turvallisuustaso on erittäin korkea.

Henkilökorttityyppien erot: Tarvitaanko sormenjälkiä?

⭐ Tavallinen henkilökortti (Matkustusoikeudellinen)

• Käy matkustusasiakirjana EU- ja Schengen-maissa
• Kyllä, pakollinen kaikille 12 vuotta täyttäneille
• Vaatii fyysisen käynnin poliisiasemalla tai lupapalvelupisteessä sormenjälkien antoa varten

Ilman matkustusoikeutta myönnettävä kortti

• Ei kelpaa matkustusasiakirjaksi ulkomaille
• Ei tarvita sormenjälkiä
• Voidaan usein hakea kokonaan sähköisesti verkossa ilman käyntiä asemalla

Alaikäisen henkilökortti (Alle 12-vuotiaat)

• Kelpaa matkustusasiakirjaksi huoltajien suostumuksella
• Ei tarvita sormenjälkiä lainkaan
• Vaatii huoltajan suostumuksen ja yleensä tunnistuskäynnin

Matin henkilökortin uusiminen ja fyysinen este

Matti, 65-vuotias eläkeläinen Tampereelta, tarvitsi uuden henkilökortin verkkopankkitunnistautumista varten. Hän oli aiemmin menettänyt oikean etusormensa työtapaturmassa, mikä teki tunnistautumisprosessista ja sormenjälkivaatimuksesta stressaavan ajatuksen.

Hän yritti ensin täyttää hakemuksen verkossa, mutta järjestelmä vaati käyntiä sormenjälkien antamiseksi. Poliisiasemalla virkailija pyysi asettamaan oikean käden etusormen lukijaan. Tilanne tuntui Matista kiusalliselta, ja hän pelkäsi todella, ettei saisi henkilökorttia lainkaan säännösten vuoksi.

Ratkaisu löytyi kuitenkin yllättävän nopeasti ja helpotti Matin stressiä. Virkailija selitti rauhallisesti, että jos etusormea ei voida käyttää, jälki otetaan yksinkertaisesti keskisormesta, nimettömästä tai peukalosta. Matti ei ollut tiennyt tästä joustosta aiemmin.

Lopulta sormenjäljet otettiin onnistuneesti vasemmasta kädestä. Kortti saapui postissa viikossa. Matti huomasi, että byrokraattiselta vaikuttava prosessi olikin käytännössä joustava, eikä fyysinen vamma estänyt vahvaa tunnistautumista.