Pitääkö varastetusta pyörästä tehdä rikosilmoitus?

Varastetun pyörän rikosilmoitus? Tee se heti!

Minä muistan kerran kun mun pyörä vietiin. Oli ihan syyskuu, aurinko paistoi mutta oli jo viileää. Jätin sen hetkeksi kaupan eteen, tulin ulos ja poissa se oli. Siis, miten nopeesti voi käydä.

Tajusin heti, että nyt täytyy toimia. Vähän nolotti, kun ei ollut mitään lukkoa, mutta silti. Menin heti poliisiasemalle, ei kai siinä auta viivytellä. Sielä täytin sen lomakkeen, annoin kaikki tiedot mitä muistin. Sen numeronkin, se oli jossain rungossa, piti vähän kaivella.

Jos sitä ei tee, se pyörä menee vaan hukkaan. Tai joku muu saa sen. Tai se jää sinne poliisin varastoon pölyttymään, kukaan ei tiedä kenen se on. Se oli vähän vanhempi pyörä, mutta se oli mulle just sopiva, enkä todellakaan halunnut menettää sitä.

Sellainen oli mun kokemus. Se varastettu pyörä ei koskaan löytynyt, mutta ainakin tein kaiken mitä pystyin. Se ilmoitus oli ainut tapa yrittää saada se takaisin, tai edes saada siitä jotain korvausta jos se sattuis löytymään myöhemmin.

Milloin pitää tehdä rikosilmoitus?

Rikosilmoitus pitää tehdä mahdollisimman nopeasti rikoksen tapahduttua. Mitä pidempään odottaa, sitä vaikeammaksi se tekee. Todisteet häviävät, ja ihmisten muistikuvat haalistuvat nopeasti. Minä ainakaan en muista kaikkea viikon päästä. Poliisi pääsee tutkimaan asiaa heti.

Miten se sitten tehdään? Vaihtoehtoja on monta.

• Sähköisesti poliisi.fi-verkkopalvelussa. Tämä on se yleisin ja helpoin tapa.
• Puhelimitse poliisin palvelunumeroon, jos tilanne ei ole akuutti. Hätätilanteissa aina 112.
• Paikan päällä poliisiasemalla. Jos haluaa jutella henkilökohtaisesti, tämä on hyvä tapa. Saattaa joutua jonottamaan.

Vaikka rikoksen tekijä olisi alle 15-vuotias, eli ei rikosoikeudellisesti vastuussa, rikosilmoitus tehdään silti. Tämä on tärkeää! Asia tutkitaan, ja se voi johtaa lastensuojeluilmoitukseen tai muihin toimenpiteisiin. Rikoksesta vastuuseen joutumiseen ei aina tarvita ikää.

Mitä tietoja tarvitaan ilmoitukseen? Kaikki mahdollinen.

• Tarkka aika ja paikka. Kellonaika on hyvä, jos muistaa.
• Mitä tapahtui. Selkeä kuvaus.
• Tekijä. Jos tiedossa, nimi ja tuntomerkit.
• Todistajat. Jos oli paikalla, yhteystiedot.
• Todisteet. Kuvat, viestit, tallenteet. Kuvien ottaminen heti on tärkeää.

Kun rikosilmoitus on tehty, poliisi aloittaa esitutkinnan. Silloin selvitetään tarkemmin mitä tapahtui. Minuun tai asianomistajaan, eli siihen kenelle rikos on tapahtunut, otetaan yhteyttä. Saatan joutua kuulusteluun. Sen perusteella mahdolliset vahingonkorvaukset hoidetaan. Myös vakuutusyhtiölle tarvitaan rikosilmoituksen diaarinumero.

Apua saa aina. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys (RIKU) auttaa rikoksen uhreja. Neuvonta on ilmaista. Sinne voi soittaa ja kysyä apua. Ei tarvitse pärjätä yksin. Palveluita on monia.

Yleisimpiä rikosilmoituksia ovat esimerkiksi varkaudet, pahoinpitelyt, nettihuijaukset ja petokset. Kaikista ilmoitetaan. On todella tyhmää jättää ilmoittamatta, jos omaan omaisuuteen tai terveyteen kohdistuu jotain. Sainpahan kerran oppia tämän kantapään kautta, kun pyörä varastettiin ja viivyttelin. Älä sinä tee samaa virhettä.

Mikä on puun kestävin osa?

Sydänpuu. Se on puun kestävin osa. Piste.

Puun ydin, hiljainen voima. Muu lahoaa ympäriltä, tämä pysyy. Kosteus ei sitä hetkauta. Joustaa, ei murru. Joka ei murru, ei turpoakaan. Oksat eivät sitä kosketa.

• Sydänpuu on puun tukipilari. Vanhimmat solut. Kuollut, mutta antaa voiman. Kantaa kaiken.
• Vähäinen kosteuseläminen. Stabiili. Ei elä kuten pinta. Vain ne, jotka pysyvät paikallaan, kestävät.
• Paras taivutuslujuus. Tiheä syy, vähän virheitä. Se on vankka pohja. Sitä tarvitaan.
• Vähän oksia. Kasvaa hitaasti keskellä. Kaukana valosta, puhdasta. Siksi arvokasta.
• Tiheä syy. Puun dna. Se tekee siitä vahvan. Luontaisesti. Ei tarvitse esittää.

Mikä puulaji on paras polttopuu?

Koivu on useimpien suosikki polttopuuksi. Sillä on korkea lämpöarvo tilavuuteen nähden ja se palaa puhtaasti. Mänty ja kuusi ovat myös yleisiä vaihtoehtoja, mutta ne palavat nopeammin ja voivat aiheuttaa enemmän nokeentumista.

Yö on syvä, valot sammutettuina, vain takan rätinä kuuluu. Nyt on myöhä, ja silti sitä miettii kaikkea. Mikä puu on oikeasti paras? Aina sitä koivua suositellaan, joo. On se helppoa sytyttää, totta. Muistan, miten viime syksynä, kun ne kuormat tulivat, piti miettiä, että miksi just tätä.

Minä olen kyllä aina tykännyt koivusta. Se tuoksuu metsälle, sellaiselle raikkaalle, kun ne klapit kannetaan sisään. Ja se lämpö... se on jotenkin erilaista. Tasaisempaa, kestävämpää. Ei tarvitse koko ajan olla lisäämässä. Kuten silloinkin, kun talo tuntui niin kylmältä.

Silti, kyllä sitä joskus ajattelee, että onko muissa sittenkin jotain. Isä aina sanoi, että mäntykin käy, kunhan se on kuivaa. Se palaa nopeammin, se on totta. Mutta se antaa sellaisen räiskyvän liekin, mikä valaisee pimeässä. Pimeässä. Se on kaunista.

Tässä nyt ajatuksia pyörii, kun katsoo hiillosta. Miksi juuri koivu?

• Lämpöarvo: Koivu antaa eniten lämpöä tilavuusyksikköä kohti. Se on tiheää. Se on tärkeä, kun puuta pitää varastoida ja kantaa. Kaikki nuo kannotukset auttavat arvostamaan tiheää puuta.
• Palaminen: Se palaa tasaisesti, puhtaasti. Ei niin paljon nokea kuin havupuut. Se helpottaa piipun nuohousta, joo. Se on hyvä juttu, varsinkin jos unohdin sen viimeksi.
• Saatavuus: Koivua tuntuu aina olevan. Metsästä sitä on saanut, tai sitten tilaamalla. Se on tuttua ja turvallista. Se tuntuu oikealta.

Joskus kuusta poltan, pakko myöntää. Ne ohuemmat oksat, jotka ovat jääneet yli. Ne syttyvät tosi nopeasti, se on hyödyllistä, kun haluaa nopeasti liekin ylös. Mutta loppuu nekin sitten hetkessä. Pääasiassa kuitenkin koivu on se, mihin luottaa. Se tuo sen kodikkaan lämmön. Se tuntuu oikealta.

On se jännä, miten tässäkin asiassa on niin monta mielipidettä. Mutta minulle se on aina ollut koivu. Se tuo muistoja lapsuudesta, kun saunassa oli aina koivun tuoksu. Ehkä se on sitäkin. Ei pelkästään lämpöä, vaan jotain syvempää. Ja yö jatkuu.