Minkä asteen tutkinto on ammattitutkinto?

Minkä asteen tutkinto on ammattitutkinto? Katso taso

Monille on epäselvää, minkä asteen tutkinto on ammattitutkinto ja miten se vaikuttaa tulevaisuuteen. Tämän koulutusasteen oikea ymmärtäminen auttaa välttämään vääriä valintoja opintopolulla. Oikean tiedon avulla varmistat omat oikeutesi ja hakeudut sopivaan koulutukseen ilman pelkoa turhista virheistä. Lue järjestelmän yksityiskohdat tarkasti tästä.

Ammattitutkinto sijoittuu toiselle asteelle

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ammattitutkinto on toisen asteen tutkinto. Se vastaa viralliselta koulutustasoltaan lukiota ja ammatillista perustutkintoa. Moni sekoittaa nämä käsitteet keskenään, vaikka kyseessä on eri kohderyhmille suunnatut koulutusmuodot.

Ammattitutkinto ei siis ole korkeakoulututkinto, vaan se sijoittuu kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä (FiNQF) sekä eurooppalaisessa viitekehyksessä (EQF) tasolle 4. Tämä tarkoittaa, että osaamisvaatimukset ovat täsmälleen samalla viivalla kuin ylioppilastutkinnossa, mutta opintojen sisältö on puhtaasti ammatillinen ja suunnattu tietyn alan syvällisempään hallintaan.

Kun aloitin oman urani ammatillisen koulutuksen parissa, hämmästyin siitä, miten moni työntekijä piti ammattitutkintoa turhana toistona. Luultiin, että siellä istutaan taas koulun penkillä opettelemassa perusasioita. Mutta siinä piilee suurin väärinkäsitys - ammattitutkinto rakennetaan kokonaan jo hankitun työkokemuksen päälle. Se on tarkoitettu niille, joilla on jo vankka pohja. Mutta tästä pääsemme erääseen mielenkiintoiseen yksityiskohtaan, jonka moni jatko-opintoja suunnitteleva ohittaa - palataan tähän ammattitutkinto jatko opintokelpoisuus käsittelevässä osiossa alempana.

Miten ammattitutkinto eroaa perustutkinnosta?

Suurin käytännön ero liittyy opiskelijan lähtötasoon ja opintojen rakenteeseen. Ammatillinen perustutkinto antaa laaja-alaisen perusosaamisen alalle, ja se sisältää myös yhteisiä tutkinnon osia, kuten matematiikkaa ja kieliä. Ammattitutkinto puolestaan muodostuu pelkästään ammatillisista tutkinnon osista, eli yleissivistäviä aineita ei opiskella.

Laajuudeltaan ammattitutkinnot ovat tyypillisesti 120, 150 tai 180 osaamispistettä (osp). Valtaosa tutkintorakenteessa olevista ammattitutkinnoista on laajuudeltaan tarkalleen 150 osaamispistettä. Perustutkinnot ovat puolestaankin aina vähintään 180 osaamispisteen laajuisia. Ammattitutkinto vs perustutkinto vertailussa huomataan, että ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti rajatumpaa ja syvällisempää ammattitaitoa kuin perustutkinnossa.

Antaako ammattitutkinto jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin?

Kyllä antaa. Tämä on se kriittinen tekijä, jonka mainitsin aiemmin ja jota monet epäilevät tarpeettomasti. Kaikki viralliset ammatilliset tutkinnot - suorititpa sitten perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon - antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Tämä tarkoittaa, että voit hakea korkeakouluun täysin samalla tavalla kuin lukion käyneet ylioppilaat. Käytännössä reitti vaatii kuitenkin usein hieman oma-aloitteisuutta. Koska ammattitutkintoon ei sisälly yhteisiä akateemisia aineita, korkeakoulujen valintakokeisiin tai ammattikorkeakoulujen AMK-valintakokeeseen joutuu valmistautumaan itsenäisesti. Osaamistaso mitataan kokeissa, ei pelkän paperitodistuksen perusteella.

Ammatillisten tutkintotyyppien vertailu

Suomen ammatillinen koulutusjärjestelmä jaetaan kolmeen eri tutkintotyyppiin, jotka vastaavat uran eri vaiheita ja osaamistasoja.

Ammatillinen perustutkinto

- Ammatilliset osat (145 osp) ja kaikille yhteiset yleissivistävät osat (35 osp)

- Aina 180 osaamispistettä (osp)

- Nuoret ja aikuiset, joilla ei ole aiempaa alan koulutusta tai kokemusta

- Taso 4

Ammattitutkinto

- Muodostuu ainoastaan kohdennetuista ammatillisista tutkinnon osista

- 120, 150 tai 180 osaamispistettä (pääosin 150 osp)

- Alan työkokemusta jo hankkineet toimihenkilöt ja työntekijät

- Taso 4

Erikoisammattitutkinto

- Alan vaativimmat työtehtävät ja syvällinen monialainen osaaminen

- 160, 180 tai 210 osaamispistettä (pääosin 180 osp)

- Kokeneet ammattilaiset, asiantuntijat ja esihenkilötehtävissä toimivat

- Taso 5

Mikon urakehitys: Rakennusmiehestä tiiminvetäjäksi ammattitutkinnon avulla

Mikko, 34-vuotias rakennusmies Tampereelta, oli työskennellyt työmailla yli kahdeksan vuotta ilman virallista todistusta erikoisosaamisestaan. Hän halusi edetä urallaan vastaavaksi työnjohtajaksi, mutta pelkäsi koulun penkille palaamista pitkän tauon jälkeen.

Mikon ensimmäinen yritys hakea suoraan ammattikorkeakouluun tyssäsi pääsykokeiden matemaattisiin osioihin. Teoreettisten kaavojen pyörittely työpäivän jälkeen tuntui ylivoimaiselta ja turhauttavalta, ja hän meinasi luovuttaa koko urakehityksen suhteen.

Hän keskusteli työnantajansa kanssa ja tajusi, että voisi suorittaa lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon oppisopimuksella suoraan omalla työmaallaan. Koulussa ei istuttu, vaan osaaminen näytettiin käytännön työssä ja todellisissa johtamistilanteissa.

Mikko suoritti 150 osaamispisteen tutkinnon kymmenessä kuukaudessa, sai virallisen toisen asteen todistuksen ja nousi yrityksessään työnjohtajaksi, mikä nosti hänen kuukausipalkkaansa merkittävästi.