Saako kadulta löydetyn rahan pitää?

Kadulta löytynyt raha: Onnenpotku vai lakivelvollisuus?

Kävelet kadulla, ehkä matkalla töihin tai kauppaan, kun yhtäkkiä silmäsi osuu maahan. Siinä se makaa: 20 euron seteli, yksinäinen ja hylätty. Sydän alkaa sykkiä hieman nopeammin. Onnenpotku! Mutta saako sen pitää? Entä jos kyseessä onkin suurempi summa tai jokin arvokkaampi esine?

Suomessa löytötavaroita koskee laki, joka määrittelee löytäjän velvollisuudet ja oikeudet. Vaikka ajatus löydetyn rahan pitämisestä tuntuisi houkuttelevalta, on tärkeää ymmärtää, että kadulta löytynyt raha ei automaattisesti ole löytäjänsä omaisuutta.

Pieni summa, suuri kysymys:

Pienemmän rahasumman, kuten tässä esimerkissä 20 euron setelin, kohdalla asia on monimutkaisempi. Laissa ei ole määritelty tarkkaa euromääräistä rajaa sille, milloin löytö pitää ilmoittaa. Käytännössä, jos löydät pienen summan, esimerkiksi muutaman kolikon tai edellä mainitun 20 euron setelin, voit todennäköisesti pitää sen. Tässä kohtaa ratkaisee ennen kaikkea oma harkintakyky ja yleinen oikeustaju.

Mieti hetki: Oliko lähellä merkkejä siitä, että joku on juuri menettänyt rahansa? Esimerkiksi ostoskassi kaatuneena tai selvästi etsivä katse? Jos näin on, yritä selvittää olisiko joku lähistöllä menettänyt rahansa. Jos ei, niin voit pitää summan hyvällä omallatunnolla.

Suurempi summa, selkeämpi ohje:

Tilanne muuttuu, jos löydät suuremman rahasumman, esimerkiksi lompakon täynnä seteleitä, tai arvokkaan esineen, kuten kännykän, korun tai avainnipun. Tällöin lain mukaan olet velvollinen ilmoittamaan löydöstä poliisille.

Miksi ilmoittaa löydöstä?

Vaikka houkutus pitää löytö itsellään olisi suuri, on löydön ilmoittaminen sekä lainmukaista että eettisesti oikein. Mieti, miltä sinusta tuntuisi, jos kadottaisit lompakkosi ja toivoisit, että joku rehellinen ihminen palauttaisi sen.

Poliisi ottaa löydön vastaan ja pyrkii selvittämään omistajan. Löytöilmoitus tehdään kirjallisesti ja siinä kuvataan löydön tarkat tiedot, löytöpaikka ja -aika.

Löytöpalkkio ja omistusoikeus:

Jos omistaja löytyy, sinulla voi olla oikeus löytöpalkkioon. Löytöpalkkion suuruus riippuu löydön arvosta ja omistajan harkinnasta. Laissa ei ole määritelty tarkkaa prosenttiosuutta löytöpalkkiolle.

Jos omistajaa ei löydy määräajan kuluessa (yleensä kolme kuukautta), löydön saa yleensä pitää itsellään. Tällöin sinusta tulee löydetyn esineen tai rahan omistaja.

Yhteenveto:

• Pienet rahasummat: Harkitse tilannetta ja omaa oikeustajuasi. Yritä selvittää, onko joku menettänyt rahansa lähistöllä. Jos ei, voit todennäköisesti pitää löydön.
• Suuret rahasummat tai arvokkaat esineet: Ilmoita löydöstä poliisille.
• Löytöpalkkio: Omistaja voi halutessaan maksaa löytöpalkkion.
• Omistusoikeus: Jos omistajaa ei löydy, saat yleensä pitää löydön itselläsi.

Muista, että rehellisyys on aina paras vaihtoehto. Löydön ilmoittaminen on sekä lainmukaista että osoittaa hyvää kansalaishenkeä. Vaikka et saisikaan löytöpalkkiota, voit olla ylpeä siitä, että olet toiminut oikein ja mahdollistanut, että joku saa kadottamansa esineen takaisin.