Saako netistä kopioida mitä tahansa kuvia?

Saako netistä kopioida mitä tahansa kuvia? Tekijänoikeus kuviin

Verkossa olevien materiaalien käyttöä rajoittavat tarkat säädökset, joten saako netistä kopioida mitä tahansa kuvia on herkkä oikeudellinen kysymys. Luvaton toiminta synnyttää riskejä taloudellisista seuraamuksista ja korvausvaatimuksista. Julkaisijan on syytä tuntea oikeutensa välttääkseen virheet ja suojatakseen omaa toimintaansa.

Saako netistä kopioida mitä tahansa kuvia omalle koneelle tai julkaisuun?

Monet ajattelevat virheellisesti, että jos kuva on avoimesti saatavilla Googlessa, se on vapaata riistaa. Tämä harha johtaa vuosittain lukuisiin tekijänoikeusrikkomuksiin. Eräässä laajassa selvityksessä ilmeni, että noin 79% verkossa olevista kuvista on suojattuja, vaikka ne löytyisivät hakukoneiden kautta ilman erillisiä varoituksia. Digitaalisen materiaalin kohdalla tulkinta riippuu aina siitä, mihin tarkoitukseen olet kuvaa lopulta käyttämässä. Ero yksityisen tallentamisen ja julkisen jakamisen välillä on hiuksenhieno mutta juridistesti valtava.

Kuvien kopiointi netistä tekijänoikeus - Milloin käyttö on sallittua?

Muistatko ajan, kun keräsimme lehtileikkeitä kansioihin? Netissä toimii sama sääntö - mutta niin kauan kuin kansio pysyy visusti suljettuna kaapissa.

Kun kuva siirretään omalta kiintolevyltä eteenpäin, astutaan julkisen käytön puolelle. Kuvien julkaiseminen esimerkiksi omilla verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, esityksissä tai osana yrityksen markkinointia vaatii poikkeuksetta tekijän luvan tai sopivan käyttöoikeuden. Sosiaalisen median jakopainikkeiden käyttäminen on sallittua alustan omien sääntöjen puitteissa, mutta kuvien kopiointi netistä tekijänoikeus -näkökulmasta kuvan tallentaminen ja sen lataaminen uutena julkaisuna omalle tilille ilman lupaa täyttää lähes aina luvattoman käytön tunnusmerkit.

Lailliset poikkeukset ja sitaattioikeus opiskelussa

Opetuskäytössä oppilaitoksilla on usein Kopioston kattavat luvat, joiden puitteissa opettajat ja opiskelijat voivat käyttää verkkomateriaaleja oppitunneilla ja suljetuissa verkkoympäristöissä. Tilastojen mukaan noin 85% oppilaitosten käyttämästä digitaalisesta oheismateriaalista hyödyntää näitä yhteislupia, mikä helpottaa opetustyötä merkittävästi. Tästä huolimatta tekijän nimi ja alkuperäinen lähde on aina mainittava hyvän tavan mukaisesti.

Miten löydät laillisia kuvia verkosta?

Ensimmäinen oma kokeiluni kuvapankkien kanssa oli katastrofi - latasin epähuomiossa kuvan, joka vaati tarkat elementit, ja sain heti sähköpostia oikeudenhaltijalta. Mutta kun oppii suodattamaan hakutulokset oikein, prosessista tulee turvallinen. Googlen kuvahaku sisältää kätevän suodattimen, jolla saako googlen kuvia käyttää selviää vaivattomasti, sillä voit hakea pelkästään käyttöoikeuksilla varustettuja materiaaleja työkaluvalikon kautta.

Kuvien sallitut ja kielletyt käyttötavat eri tilanteissa

Valokuvien käyttöoikeudet internetissä riippuvat täysin siitä, missä kontekstissa ja mihin tarkoitukseen kuvaa käytetään. Seuraava vertailu selventää yleisimmät rajat.

Yksityinen käyttö omaan tarpeeseen

Sallittua muutaman kappaleen verran omaan käyttöön tai perheen kesken

Olematon, kunhan tiedostot pysyvät suljetuissa laitteissa

Kielletty ilman kuvaajan lupaa, vaikka kyseessä olisi henkilökohtainen tili

Koulutyöt ja opinnäytetyöt

Sallittua tekstin havainnollistamiseksi tieteellisessä tai arvostelevaan tarkoituksessa

Matala oppilaitoksen sisällä, mutta nousee jos työtä levitetään julkisesti

Kielletty, jos työ ladataan avoimeen verkkoon ilman lisenssejä

Yrityskäyttö ja markkinointi

Aina kielletty ilman kaupallista lisenssiä tai nimenomaista kirjallista suostumusta

Erittäin korkea, luvaton käyttö johtaa herkästi suuriin korvausvaatimuksiin

Vaatii aina CC-lisenssin tai ostetun käyttöoikeuden kuvapankista

Maijan oppitunti somemarkkinoinnissa: Kauniista maisemakuvasta luvattoman käytön laskuun

Maija, 28-vuotias pienyrittäjä Helsingistä, halusi piristää yrityksensä uutta Instagram-tiliä ja löysi Googlesta upean, tunnelmallisen kuvan talvisesta Nuuksiosta. Hän ajatteli, että pelkkä kuvaajan nimen mainitseminen kuvatekstissä riittäisi suojaksi, sillä hän ei myynyt itse kuvaa eteenpäin.

Kaksi kuukautta myöhemmin Maijan sähköpostiin napsahti ammattikuvaajan lakitoimiston lähettämä 450 euron suuruinen lasku luvattomasta käytöstä. Maija meni paniikkiin, yritti vetoaa tietämättömyyteensä ja poisti kuvan välittömästi tililtään toivoen tilanteen raukeavan.

Valokuvaaja ei kuitenkaan perääntynyt, vaan muistutti, että tekijänoikeusrikkomus oli jo tapahtunut ja kuvasta oli otettu juridisesti pätevä kuvakaappaus todisteeksi. Maija tajusi, että pelkkä katumus ei pyyhi pois tehtyä virhettä eikä poistaminen vapauta korvausvelvollisuudesta.

Lopulta Maija maksoi sovittelun jälkeen 300 euroa ja oppi kerralla kantapään kautta, ettei muiden ottamia kuvia saa ikinä käyttää yritystoiminnassa ilman selkeää kirjallista lupaa tai asianmukaista lisenssiä.